1, 2. (a) Yihowa uyinonketi muxxe elto maati? (b) Yihowa hagiirru noo heeshsho heeˈneemmo gede maa uyinonke?

 YIHOWA ninke mittu mittunkura kaajja elto uyinonke. Tini elto heeshshote. (Kalaqama 1:27) Yihowa hagiirru noo heeshsho heeˈnammora hasiˈranno. Konni daafira, dancha coye doodhate kaaˈlannonkeha xintu seera uyinonke. “Garanna gara ikkinokkire” ‘badate’ konne xintu seera harunsa hasiissannonke. (Ibiraawoota 5:14) Hatto assinummoro, Yihowa garunni hendeemmo gede qajeelsankera maahoyye yinoommo yaate. Maganu uyinonkeha xintu seera harunsanke heeshshonke seekkitino gara wodanchineemmo woyite, kuni xintu seeri muxxe ikkinota huwanteemmo.

² Heeshshonke giddo duuchu gari coyi tuncu yaankera dandaanno. Duucha woyite Qullaawu Maxaafi giddo asse woy assitinoonte yine bande kulloonnikki coyi tuncu yaannonke. Lawishshaho, mundeete ledo xaadooshshe afidhino xagganna hikkiminna adha woy adha hooga doodha hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Hattoo yannara, Yihowa hagiirsiisannore doodha dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi giddo, Yihowa heeshshonna mundee ma garinni laˈˈannoro kulannohu xintu seeri no. Konne xintu seera seekkine huwantummoro, keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannonke gede assannoha dancha  doorsha doodha dandiineemmo. (Lawishsha 2:6-11) Hanni mito mito xintu seera laˈno.

3, 4. (a) Maganu mundee ma garinni laˈˈannoro xawisinohu hiittoonniiti? (b) Mundee maa riqibbanno?

³ Qullaawu Maxaafi, mundee heeshsho riqibbanno daafira qullaawa ikkitinota kulanno. Qoleno heeshsho Yihowa albaanni muxxete. Qaaeeli rodoosi shiihu gedensaanni Yihowa togo yiinosi: “Duˈnantinoti rodiikki mundee . . . baattotenni anewa higge raartanni no.” (Kalaqama 4:10) Abeeli mundee heeshshosi riqibbanno; konni daafira Yihowa Abeeli mundee daafira coyiˈrinohu heeshshosi kulateeti.

⁴ Nohi warihu Baote Wayi gedensaanni, Maganu mannu ooso maala ita dandiitannota kulinonsa. Ikkollana, “Mundee giddo noo maala ittinoonte” yee xawise coyiˈrino. (Kalaqama 9:4) Nohi oosono ikko ninke baalunku tenne hajajo harunsa hasiissannonke. Yihowa mundee heeshshote gede asse laˈˈanno. Ninkeno mundee hakko garinni laˈˈa hasiissannonke.—Faarso 36:9.

5, 6. Muse Seeri, Yihowa heeshshonna mundee ma garinni laˈˈannoro xawisannohu hiittoonniiti?

⁵ Maganu Musera uyino Seeri giddo togo yiino: “[Mittu] manchi mundeete ledo noo maala itiro, ani dibaxeemmosi; manniˈya ledono dikiireemmosi. Kalaqamu lubbo mundeete giddo no.”—Leewaawoota 17:10, 11.

⁶ Muse Seeri mittu manchi maala itate saada goorriro, mundee uulla duna hasiissannosita kulanno. Hatto assasi, saadate heeshsho Kalaqaanchu Yihowata ikkitinota leellishshanno. (Marro 12:16; Hiziqeeli 18:4) Ikkollana Yihowa, Israeele maalu giddo xuˈe mundeeno gattannokki gede huuncitara dihajajino. Mundee hoolate dandiiture  baala assitu geeshsha, maala huluullantukki ita dandiitanno. Saadate mundee ayirrisansa, heeshsho uyino Magano Yihowa ayirrissannota leellishshanno. Qoleno Muse Seeri, Israeele cubbonsa gatona yinanni gede saada kakkalo assite shiqishshara hajajanno.—Jeefote Hedo 19 nna 20 lai.

7. Daawiti mundee ayirrisannota leellishinohu hiittoonniiti?

⁷ Daawiti Filisxeemete ledo olami yannara assinori, mundee mageeshshi waaga afidhinoro huwatate kaaˈlannonke. Daawiti ledo noo manni isi waa lowo geeshsha gooˈrinota huwatino; konni daafira, diinnansa noo qachi geeshsha hadhe waa abbitusi. Isi kayinni hakkonne waa diagino; hatteentenni Yihowara “kakkalo ikkanno gede [dunino].” Hakkiinni isi togo yii: “Kaaliiqaˈya, konne waa agammora didandoommo; anera konne waa aga, lubbonsa hunte hadhino wolqaataammi mundee agate gedeeti.” Daawiti, heeshshonna mundee Maganu albaanni muxxe ikkitinota huwatino.—2 Saamueeli 23:15-17.

8, 9. Yannankera Kiristaanu mundee ma garinni laˈˈa hasiissannonsa?

⁸ Yesuusi reyi gedensaanni Kiristaanu Muse Seera agadha dihasiissannonsa. Ikkollana Yihowa Kiristaanu konni seeri giddo mito agadhara hasiˈranno. Kuri giddo mittu “mundeetewiinni xeertidhe” yaanno biddishshaati. Insa ‘foorretewiinninna kaphu magannawiinni’ xeertidhannonte gede ‘mundeetewiinnino xeertiˈra’ hasiissannonsa.—Soqqamaasinete Looso 15:28, 29, NW.

⁹ Yannankerano Kiristaanu mundeetewiinni xeertiˈra hasiissannonsa. Heeshshote Buicho Yihowa ikkinotanna heeshsho baala isita ikkitinota anfoommo. Qoleno mundee qullaawa ikkitinotanna heeshsho riqibbannota huwantoommo. Konni daafira, mundeete ledo xaadooshshe afiˈrino hikkiminni daafira doodhinammora albaanni, Qullaawu Maxaafiha xintu seera heda hasiissannonke.

10, 11. (a) Yihowa Farciˈraasine woˈma mundee woy qara qara mundeete beehache adhate daafira mayi lao noonsa? (b) Mittu mittunku Kiristaanchi doodha hasiissannosiri maati?

¹⁰ Yihowa Farciˈraasine “mundeetewiinni xeertiˈra” mundee aga hooga calla ikkitinokkita affino. ‘Mundeetewiinni xeertiˈrate’ yaa, mundee xaginaateho adha hoogate, woleho aa hoogatenna uminke mundee bisinke giddonni fulte keeshshitu gedensaanni wirro adha giwate. Qoleno, shoole qara qara mundeete beehacheno adha hoogate; insano: duume mundeete seele, waajjo mundeete seele, pileetileetenna pilaazimaho.

¹¹ Akimootu konni shoolunku mundeete beehachinni wole shiimmaadda mundeete beehache fushsha dandiitanno. Mittu mittunku Kiristaanchi shiimmaadda mundeete beehache adhannoronna teˈee doodha hasiissannosi. Qoleno mittu mittunku Kiristaanchi mundee balanxe haaˈne worroonnita ikka hooggu geeshsha, himodayalisisi, himodayilushini hattono seeli-salveeji yinannita hikkiminnu ogimma lainohunni umisi doodha dandaanno.—Jeefote Hedo 21 lai.

12. (a) Uminke tiiˈˈinni doodhineemmo doorsha lainohunni maa qaaga hasiissannonke? (b) Hikkiminna lainohunni dancha doorsha doodha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹² Uminke doodha dandiineemmo hajo lainohunni banxummoreno doodhinummoro Yihowa hagiidhanno yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino. Korkaatuno tenne haja lainohunni doodhineemmo doorshi wodaninke gara leellishanno; Yihowa qole wodanankenna giddonketa laˈˈanno. (Lawishsha 17:3; 24:12 nabbawi.) Konni daafira, hikkiminna lainohunni mitto doorsha doodhinammora albaanni, Yihowa massagannonke gede huucciˈranna hakko hikkiminni daafira xiinxalla hasiissannonke. Hakkunni gedensaanni, Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiianke  horoonsiˈne mayi woyyannonkero doodha dandiineemmo. ‘Ate ikkoottoro maa assatto?’ yine wole mancho xaˈma dihasiissannonke; qoleno wolootu doodhineemmore kula dihasiissannonsa. Mittu mittunku Kiristaanchi “umisi duha duqqa hasiissannosi.”—Galatiyu Sokka 6:5; Roomu Sokka 14:12.

13. Yihowa mundeete daafira uyino higgenna xintu seeri isi daafira maa kulannonke?

¹³ Yihowa asse yaannonkeri baalunkuri ninkera kaaˈlannoho; hattono isi baxannonketa leellishannoho. (Faarso 19:7-11) Ikkollana Yihowara hajajammeemmohu horo afiˈrate calla diˈˈikkino. Isira hajajammeemmohu banxeemmosi daafiraati. Iso banxeemmo daafira, mundeetewiinni xeertiˈneemmo. (Soqqamaasinete Looso 15:20) Tini qolte fayyimmankera kaaˈlitannonke. Yannankera batinyu manni mundee adha fayyimmate qarra abbitannota huwatino; qoleno batinyu akimooti mundee uyinikki xagisa dhiwamino manchira dancha ikkitinota coyidhanno. Yihowa uyinonke hajajo isi hayyichanna baxillaancho ikkinota leellishshanno.—Isayaasi 55:9 nabbawi; Yohaannisi 14:21, 23.

14, 15. (a) Yihowa hundi waro mannasi agarate hiikkonne seera uyino? (b) Konni seeri giddo nooha xintu seera harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁴ Maganu aanno seeri woˈmante yannara mannisira kaaˈlannoho. Yihowa hundi Israeelera gawajjotenni agaranno seera uyinonsa. Lawishshaho mittu manchi mine miˈnanno woyite mineho iimaanni roqqo woranno gede kulanno seeri no; hatto assasi minu aaninni mannu uwannokki gede kaaˈlitanno. (Marro 22:8) Saada lainohunnino uyinoonni seeri no. Mittu manchira qasanno booti heeˈrisiro, manna qasannokki woy shaannokki gede  seekke agara hasiissannosi. (Fulo 21:28, 29) Mittu Israeelaawichi konne seera agadha hoogeenna mittu manchi mite ikkiro xaˈmamanno.

¹⁵ Kuni seeri heeshsho Yihowa albaanni muxxe ikkitinota leellishanno. Tenne afanke maaho kaaˈlitannonke? Ninkeno minenke gawajjannori heeˈrannokki gede assine, makeenanke garunni amande, woy qorophine kande, hattono boohaarsha qorophine doodhine heeshsho ayirrinseemmota leellisha dandiineemmo. Mitu manni, hakko iso wedellootu mittoreno ikkineemmori dino yite hedde dano abbara dandaannore assitanno. Yihowa kayinni hattoo akati heeˈrankera dihasiˈranno. Yihowa ninke heeshshono ikko wolootunnita ayirrinsammora hasiˈranno.—Rosiisaancho 11:9, 10.

16. Maganu godowu gato hunnannita ma garinni laˈˈanno?

¹⁶ Yihowa albaanni mannu baalunku heeshsho muxxete. Amate godowira noo qaaqqi nafa Maganu albaanni muxxete. Muse Seeri garinni, mittu manchi hedikkinni godowii noo mancho gawajjeenna ama woy qaaqqu reyiro, Maganu hakkonne mancho lubbo shiinohu gede asse laˈˈanno. Hakku manchi lubbo shiinohu hedikki ikkirono, ‘lubbote darga shiinoha shaa’ hasiissanno. (Fulo 21:22, 23 (NW) nabbawi. *) Godowa noo qaaqqi Maganu albaanni lubbote nooho. Hatto ikkina, Maganu godowu gato hunnannita ma garinni laˈˈannoha lawannohe? Diru kiiro lowo miliyoone ikkannoha godowa noo qaaqquulle shinanni woyite mayi macciishshamannosi?

17. Yihowa affara albaanni godowu gato huntino mancho sheshifachishannoseri maati?

¹⁷ Mitte mancho halaale rossara albaanni, godowu gato  huntinohalla ikki? Yihowa Yesuusite wodote kakkalo widoonni cubbose gatona yaannoseta addaxxa dandiitanno. (Luqaasi 5:32; Efesooni Sokka 1:7) Alba togoo soˈro loossino mancho godowinta maaro eˈinoha ikkiro, xaate gaabba dihasiissannose. Yihowa “mararannohonna cubbo agurannoho. . . . Soojjaati galchimiwiinni fafinohu geeshsha, Kaaliiqi ninkewiinni cubbonke fafisanno.”—Faarso 103:8-14.

18. Woloota giwate hedo qeeˈlate sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁸ Hedonkenni nafa, Maganu elto ikkitinota heeshsho ayirrinseemmota leellisha hasiissannonke. Wole manna laˈneemmo gari heeshsho ayirrinseemmotanna teˈee leellishanno. Soqqamaasinchu Yohaannisi, “Rodoosi giwannohu baalu manna shiinoho” yee borreessino. (1 Yohaannisi 3:15) Lawishshaho mittu manchi baxisa hoogankera dandaanno; hendummokki togoo hedo lexxitanni hadheenna hakkonne mancho giwate geeshsha iillinammora dandiineemmo. Mitto mancho gimbeemmoha ikkiro, ayirrisa hoongammora, suˈmasi hunnammora, wole agurina reyanno gede halchinammora dandiineemmo. Yihowa wole manna ma garinni laˈneemmoro afino. (Leewaawoota 19:16; Marro 19:18-21;  Maatewoosi 5:22) Mitto mancho wodaninkenni gimbeemmota anfummoro, tenne hedo giddonkenni fushshe hunate sharrama hasiissannonke.—Yaiqoobi 1:14, 15; 4:1-3.

19. Yihowara finqillete noosi lao maa assineemmo gede kakkayissannonke?

¹⁹ Heeshsho ayirrinseemmota leellisha dandiineemmoti wole doogono no. Faarso 11:5, Yihowa ‘bunshenna beebba assa woy finqille baxxannore giwannota’ kultanno. Finqille woˈmitino boohaarsha boohaarreemmoha  ikkiro, tini finqille banxeemmota leellishshara dandiitanno. Gawajjitanno qaalla, hattono busha hedonna misilla surrenke giddora eˈara dihasiˈneemmo. Hatteentenni surrenke giddo, xalalanna kawajjaame hedo woˈmitara hasiˈneemmo.—Filiphisiyusi Sokka 4:8, 9 nabbawi.

20-22. (a) Yihowa Sheexaanu alame ma garinni laˈˈanno? (b) Maganu manni alamete wido ikkinokkita leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

²⁰ Sheexaanu alame heeshsho diayirrissanno; konni daafira Yihowa tenne alame mundeete asali noosehu yaano lubbo shitinohu gede asse laˈˈanno. Lowo xibbe diro, poletiku gashshooti Yihowa soqqamaasineno ikko wolu lowo miliyoone ikkanno manni reyanno gede assino. Qullaawu Maxaafi konne gashshoote woy mootoolla kaajjadunna urungichu moyichi ledo taashshanno. (Daanieeli 8:3, 4, 20-22; Yohaannisi Ajuuja 13:1, 2, 7, 8) Yannankera olu uduunne hira lowo woxe afiˈnanni daddalo ikkitino. Mannu konne shaanno uduunne hire lowo tirfe afiˈranno. “Tini gobba [alame] gudisante bushunni amadantino” yaa garankolla.—1 Yohaannisi 5:19.

²¹ Addu Kiristaani kayinni “tenne gobbare [alamere] diˈˈikkino.” Yihowa soqqamaasine poletikahonna olaho anga diwodhitanno. Insa lubbo shitannokkinte gede, manna shitannotera mitte dirijjiterano dikaaˈlitanno. (Yohaannisi 15:19; 17:16) Kiristaanu mannu miicinsaro nafa, rabbisiˈrate dikaˈˈanno. Yesuusi diinnanke nafa baxa hasiissannonketa rosiisinonke.—Maatewoosi 5:44; Roomu Sokka 12:17-21.

²² Ammaˈnono lowo miliyoone ikkanno manni reyanno gede assitino. Qullaawu Maxaafi alame woˈmate noota kaphu ammaˈno baala riqibbannote Bayira Baabiloone  daafira kulanni togo yaanno: “Himanaanotenna qullaawu manni mundee, baattote aana shinoonni manni baalu mundeeno, kunni katami giddo no.” Yihowa ‘Mannaˈya ballo, Baabilooninni fulle!’ yiinonkehu iseraati. Yihowa magansidhannori kaphu ammaˈno giddonni fula hasiissannonsa.—Yohaannisi Ajuuja 17:6; 18:2, 4, 24.

23. Bayira Baabiloone giddonni ‘fulloommota’ leellishate maa assa hasiissannonke?

²³ Bayira Baabiloone giddonni ‘fulloommota’ leellishate, kaphu ammaˈno dirijjite baalante wido ikkinoommokkiti xabbe leeltanno gede assa hasiissannonke. Lawishshaho, alba heeˈnoommo ammaˈno giddonni suˈmanke fushshine hoollanni gede assineemmo. Ikkollana hakkiinni sainoreno assa hasiissannonke. Kaphu ammaˈno assitannoha busha coye giwanna togoo coyiwiinni xeertiˈra hasiissannonke. Kaphu ammaˈno amanyootu maaeelle, poletikanna hafuurre digibbanno; isinni togoo coyira kaaˈlitanno. (Faarso 97:10 nabbawi; Yohaannisi Ajuuja 18:7, 9, 11-17) Konninni kainohunni xaa geeshsha lowo miliyoone ikkanno manni reyino.

24, 25. Yihowa afanke salaamenna danchu tiiˈˈi heeˈrannonke gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

²⁴ Yihowa anfammora albaanni, ninke baalunku mite doogonni Sheexaanu alame assitannoha mito coye assineemmoreeti. Xa kayinni heeshshonke biddi assiˈnoommo. Wodote kakkalo ammanne heeshshonke Maganoho sayinse uyinoommo. Konni daafira ‘haarooˈmineemmo yanna Mootichuwiinni dagginonke.’ Yihowa hagiirsiinsanni heeˈnoommota anfoommo daafira, salaamenna danchu tiiˈˈi noonke.—Soqqamaasinete Looso 3:19, 20; Isayaasi 1:18.

²⁵ Konni albaanni heeshsho ayirrissannokki dirijjite miilla ikkinummorono, Yihowa wodote kakkalo widoonni gatona yiinonke. Yihowa uyinonke heeshsho lowo  geeshsha ayirrinseemmo. Wolootu Yihowa daafira rossanno gedenna Sheexaanu alame giddonni fulte Maganu ledo muli jaalooma kalaqidhanno gede kaaˈlate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, heeshsho ayirrinseemmota leellinsheemmo.—2 Qorontoosi 6:1, 2.

26-28. (a) Yihowa Hiziqeelira hiikkonne baxxino looso uyinosi? (b) Yihowa xaa yannara maa asse yiinonke?

²⁶ Hunda Israeelete yannara, Yihowa masaalaanchu Hiziqeeli Yerusaalame baˈannota kule manna qorowisiisanno gedenna insa gatate maa assa hasiissannonsaro rosiisannonsa gede hajajinosi. Hiziqeeli manna qorowisiisa hoogeenna mannu bairo, insa heeshshora Yihowa xaˈmannosi. (Hiziqeeli 33:7-9) Hiziqeeli tenne heeshsho gatissanno sokka mannaho kule heeshsho ayirrisannota leellishino.

²⁷ Yannankerano Yihowa, Sheexaanu alame muli yannara baˈannota kulle manna qorowisiinseemmo gede hajajinonke; hattono mannu Isi daafira afe gato afiˈre haaro alame eanno gede rosiisate qoosso uyinonke. (Isayaasi 61:2; Maatewoosi 24:14) Tenne sokka mannaho kulate dandiinummore baala assineemmo. Hatto ikkiro ninkeno jeefote Phaawuloosi yiinore yine coyiˈra dandiineemmo; isi togo yiino: “Kiˈne giddonni mittuno bairo, ani xaˈmameemmokkita huwachisheemmoˈne. Togo yeemmohuno, Maganu hedinore mittoreno gatisummokkinni kuloommoˈne daafiraati.”—Soqqamaasinete Looso 20:26, 27.

²⁸ Maganu baxilli giddo heeˈrate, wolurino assa hasiissannonkeri no. Maganu albaanni qullaawoota ikka hasiissannonke. Tenne hajo daafira aante noo fooliishshora ronseemmo.