Wolootu Kaaꞌla Dandiitannohu Hiittoonniiti?
“ASSINANNIRI nooro kulie asseemmona.” Tini yaatto, duucha wote baxxanno manna shiidhinore yineemmote. Addaho, hatto yineemmohu godowintaati. Heeꞌrire assine kaaꞌlate hendeeti. Ikkollana shiirinohu
woshshe, “Amme konnericho asseꞌꞌe,” yaannonke? Roore woyite diyaannonke. Godowinni kaꞌne shiirinoha kaaꞌlatenna jawaachishate hasiꞌnummoro uminke kaꞌne mittore assa hasiissannonketi egennantinote.
Qullaawu Maxaafi, hasiissino yannara coyiꞌnoonniri dancha ikkinota xawisanno. (Lawishsha 25:11) Yinannirenna yinannikkire, maa assa hasiissannoronna hasiissannokkiro afa hayyote. Mito shiirino manna kaaꞌlitinoti, Qullaawa Borro aana xintantino amaale konni woroonni shiqqino.
Assa Hasiissannore . . .
Macciishshensa: Yaaqoobi 1:19, ‘macciishshate rakkinoonnire ikke’ yitanno. Shiidhinori xisso beeqqate kaaꞌlitannote qara doogo giddo mitte, xissonsa hasaaphitanna macciishshate. Mitootu shiidhino mannooti reyinonsa mannire, reyote kaima ikkitino danore woy xibbire, woy reya geeshsha macciishshaminonsare hasaapha hasidhara dandiitanno. Konni daafira, “Hasaaphattora hedoottori nooni?” yitine xaꞌmensa. Kultannoꞌne gede kayinni murrissinoontensa. Mittu wedellichi annisi reyi warire qaage togo yiino: “Wolootu, [annaꞌya] mayi galaaffatinoro xaꞌmituehu gedensaanni seekkite macciishshansa lowo geeshsha kaaꞌlitinoe.” Hasaaphitannoꞌne coyira baalaho dawaro qola woy mala hasa hasiissannoꞌneha laweennaꞌne, cincatenninna mararrotenni macciishsha gibbinoonte. Hasaapha hasidhannore baala hasaaphitannota hooltinoontensa.
Jawaachishshensa: Assate dandaaminonsare baala assitinota kultine jawaachishshensa (woy wolere adda ikkinorenna sheshifachishannore kullensa). Macciishshamannonsari yaano dadillu, hanqu, gaabbo, woy woluri insara calla macciishshamannore ikkinokkita marro marro higgine kullensa. Insante gede shiidhurono xaabbattinore affinoonniri heedhuro kullensa. Lawishsha 16:24, togoohu ‘tashshi assanno qaali miqicho hursannota’ xawissanno.—1 Teselonqe 5:11, 14.
Xeertidhinoontensa: Haammatu fiixi woy jaalla noo yannara yaano, umi qara calla ikkikkinni wolootu agurte qaensa higganno wote, agannate gedensaannino baxxitinoontensa. Togo assitine, jaalasi “qarru” barra irkisannoha “halaalaancho jaala” ikkaꞌne leellishshinanni. (Lawishsha 17:17) Kaameelu danonni qaaqqise reyinoti Tereesa togo yitino: “Jaallanke hashsha baala ninkewa waartanno daafira, mine calluwinke lowo yanna sayinsoommo woti dino. Tinino, waagu noonkekkire ikke macciishshamannonketa gargadhate kaaꞌlitinonke.” Dirra saꞌuhu gedensaannino ikkiro, sargete barri woy reyote barri lubbote noorira xisso kakkayisara dandaanno. Togoo barra ledonsa sayissine mararrotenni irkissinanninsa gede, mayira konne barra barru kiiroꞌne aana dimalaatissinanni?
Umiꞌnenni kaꞌine kaaꞌlensa: Mitowa soqqitannoha hasidhinokka? Qaaqquulle towaatannohu hasiisinonsakka? Wosinunna haꞌre dayino fiixi fooliishshiꞌranno bayicho qixxeessannoha hasidhinokka? Muli yannara shiidhino mannooti lowo geeshsha massanno daafira, kaaꞌlinanninsari mayi nooro nafa diaffanno; konnira wolootu hiittoonni kaaꞌlitansara dandiitannoro mannulla kulannonsa. Konni daafira kaaꞌlinanniri heeꞌriro kullaꞌne geeshsha agartinikki umiꞌnenni kaꞌine asse. (1 Qorontoosi 10:24; 1 Yohaannisi 3:17, 18 ledo heewisiisse.) Mitte ayiddaanna shiidhino mancho togo yitino: “Batinyu manni, ‘Assinanniri nooro kulinke assineemmona’ yiinoe. Ikkollana, mitte jaalaꞌya hatto yite dixaꞌmitinoe. Holgira saꞌe daallasa fante ayiddaanniꞌya reyinku hayishshantinokki hansoolla hayishshite kaawuyyunni gantu. Wole qolte baalde, waanna woloota fiinannire haadhe ayiddaanniꞌya tufino minxaafe rigge hayishshitu. Boode lamala gedensaanni, songote cimeeyye giddo mittu, loosu uduunne uddire, loosoho ikkannore haaꞌre daye, ‘Biddi assinanniri nooheha lawannoe; maati?’ yii. Kuni manchi tae fulino saanqanna korreentete uduunne biddi asse wodanaꞌya hagiirsiisinoe!”—Yaaqoobi 1:27 ledo heewisiisse.
Wosinimma adhensa: Qullaawu Maxaafi, ‘Wosina adha habbinoonte’ yee qaagiissannonke. (Ibiraawuyaani 13:2) Roorenkanni shiidhe xissiisidhanni noore wosinimma adha hasiissannonke. “Ayewoteno daa dandaatto” yaantenni, barranna yanna murre. Maahoyye yaa gibburo, hexxo murtinoonte. Shaqqillunni dogisiisa kaaꞌlitara dandiitanno. Koyishshaꞌne adha gibbinohu, miteekkine mannu albaanni hindiiddo fuqqa hoongeemmo yite waajjite ikkara dandaanno. Woy hattee dadillu yannara mannu ledo sagaꞌlanni hagiidhate wodaninsa giweenna ikkara dandaanno. Wosina adha baxxannota Qullaawu Maxaafi giddo qummi assinoonnita Liidiya qaagge. Luqaasi ise minira koyisamihu gedensaanni, ‘Lowo geeshsha huuccitunke’ yiino.—Soqqamaanote Looso 16:15.
Cincitinannirenna huwattinannire ikke: Shiidhinori umi qara coyidhannori lowo geeshsha haaro ikkoonkeꞌne. Hanqitinoha woy gaabbitinoha ikkara dandaannota qaagge. Hanqitinohu kiꞌnera ikkiro, giirantine coyidhinannikki gede coye huwatanna cinca hasiissannoꞌne. Qullaawu Maxaafi, ‘Maaro, mararro, shaqqille, joongille, shooshanqenna cinca uddanote gede assitine uddidhe’ yee amaalanno.—Qolasiyaasi 3:12, 13.
Sokka borreessensa: Duucha wote shiidhinore jawaachishate sonkanni kaarde uyitanno kaaꞌlo shotinse laꞌnanni. Kaaꞌlose maati? Kaanserete xibbinni amase reyitinoti Sindii togo yite dawartanno: “Mitte jaalaꞌya jawaachishshanno sokka borreessite sokkue. Marro marro hige nabbawoomma daafira sheshifachishshinoe.” Togooti jawaantete sokka woy kaarde “harancho” ikkitara dandiitanno; ikkollana godowinni marartine borreessitinoonnita ikka hasiissannose. (Ibiraawuyaani 13:22) Xissiisidhinoonnitanna reyinonsa manna qaagginannita, woy reyino manchi ikkito mageeshsha mararsitinoꞌnero borreessitinansara dandiitinanni.
Ledonsa huuccatto assidhe: Shiidhinorira huuccanna ledonsa huuccira uyitanno kaaꞌlo shotissine laꞌinoonte. Qullaawu Maxaafi, “Keeraanchu manchi huuccattora . . . bayira wolqa noose” yaanno. (Yaaqoobi 5:16) Lawishshu gede, insa riqibbine assitinanni huuccatto macciishshitanno wote gaabbonna wole busha lao gargadhitara dandiitanno.—Yaaqoobi 5:13-15 ledo heewisiisse.
Assa Hasiissannokkire . . .
Yitinanniri woy assitinanniri bainoꞌne daafira calla xeertidhinoontensa: Ninkeneera, ‘Xaate xaabbatinona’ yinammora dandiineemmo. Noore coyiꞌniro kayinni, xeertiꞌnanni heeꞌnoommohu soꞌro coyiꞌneemmo woy assineemmo yine waajjineeti. Kayinnilla, jaalu, fiixu woy ammanate roduuwi shiirinohuwinni xeertiransa, callatannonna roore xissiisiranno gede assitara dandiitanno. Shaqqillu qaalinna shiima kaaꞌlo nafa jawaachishshannonsata qaagge. (Efesooni 4:32) Insawa maraꞌne calla jawaachishshansara dandiitanno. (Soqqamaanote Looso 28:15 ledo heewisiisse.) Tereesa qaaqqose reyitino barra qaagge togo yitino: “Mitte saate giddo ammanate roduuwinke hospitaalete nafara woꞌmitu; songote cimeeyye gudisante galtensa ledo daggino. Mitu meenti dananchinsa xaaxaancho nafa hooꞌlikki, mitu kayinni loosu uddanonni dayino. Baalare waxxi asse agure hakkawotenni dayino. Batinyu roduuwi yaannori bainonsata kulinonke, ikkollana kuni dimitiinsannoreeti; korkaatuno daansa calla ikkitino.”
Wiꞌla agurtanno gede gadadissinoontensa: ‘Xaate ikkannona wiꞌlitooti,’ yinammora dandiineemmo. Ikkollana hindiiddo fushidhanno gede agura danchate. Katiraani minaannise reyi warire qaagge togo yitino: “Shiidhinori xissonsa wiꞌlite fushshidhara agura kaaꞌlitannonsa yee hedeemma.” Wolootu hiittoonni xissiisira hasiissannonsaro coyiꞌra qorophe. Qulli assitinanninsaha Roomu Sokka 12:15.
laweennaꞌne xissiisiraꞌne maaxxinoonte. Isinni Qullaawu Maxaafi, “wiꞌlitannori ledo wiꞌle” yaanno.—Reyinohu uddano woy wole uduunnichosi qixxaabbukkinni mulenni huntanno gede amaaltinoontensa: Reyiha qaagiissanno uduunnicho huna, shiidhinori mulenni jawaante afidhanno gede assannonsaha lawankera dandaanno. Ikkollana “Illete fafinorichi wodanunnino fafanno” yinanni yaatto togoowa loosa hooggara dandiitanno. Shiirino manchi xissiisira agurannohu gale hosanni ikkara dandaanno. Isiraeelete gaꞌre anni Yaaqoobi beettosi Yooseefi moyichu itino yine dongisi yannara ikkinore Qullaawu Maxaafi xawisannore qaagge. Mundeetenni cuuꞌnoonnita Yooseefi uddano leellinshisihu gedensaanni, “beettisira batinye barra wiꞌli. Labballunna meyaa oososi baalunku sheshifachishshasira kaꞌu; ikkollana isi kayinni sheshifata giwi.”—Kalaqo 37:31-35.
Lawishsha 12:18) Mittu qaaqqi wole qaaqqo riqiwara horonta didandaanno. Mayira? Korkaatuno mittu mittunku addiho.
‘Wole qaaqqo ilattana’ yitinoonte: Mitte qaaqqo shiidhino mancho, “Wole qaaqqo ila dandeemmata kulannoe manni hanqisinoe” yitino. Mannu togo yaannohu jawaachishate hede ikkirono reyino qaaqqi wolu qaaqqinni riqiwamanno yaa shiirino ayiddira ‘qassanno bise gedeeti.’ (Reyinohure kayise hasaawa soꞌro labboonkeꞌne: Mitte ama, “Batinyu manni beettiꞌya Jiimi suꞌma diganino; hattono isire dihasaawino” yitino. Qolteno, “Togo assansa xissiissinoe” yitino. Konni daafira reyinohu suꞌmi kaꞌꞌanno wote hasaawa soorritinoonte. Reyinohure hasaambara hasiꞌrannotanna teꞌee, shiirinoha xaꞌme. (Iyyoobi 1:18, 19 nna 10:1 ledo heewisiisse.) Mito mito shiirino manna, reyinonsa manniha baxisanno akata kayinse hasaambanna macciishsha hagiirsiissannonsa.—Soqqamaanote Looso 9:36-39 ledo heewisiisse.
‘Reyasi woyyate’ yaate muddantinoonte: Reyasi woyyitannota coyiꞌra duucha wote ‘dadillitino lubbo jawaachishshanno’ yaa diꞌꞌikkitino. (1 Teselonqe 5:14) Mitte beetto amase reyitu warire qaagge togo yitino: “Wolootu, ‘Shettotenni furggaꞌino’ woy ‘Iseti reyoteni fooliishshotena’ yitino. Ikkollana togo yinanna macciishsha dibaxissinoe.” Togoo yaatto shiidhinori xissiisira dihasiissannonsa yaate; woy reyosi mulluri gede asse laꞌꞌate gedeeti. Ikkollana baxxanno manni reyinonsahura, lowo geeshsha xissiisidhanni nooha ikkara dandaanno.
‘Mageeshsha xissiisinohero afoommo,’ yaa dancha ikka hooggara dandiitanno: Halaalinta mageeshsha xissiisirinoro affinoonnini? Lawishshaho, qaaqqu reye egenninoꞌnekkiha ikkiro qaaqqo shiira mageeshsha xissiissannoro afa dandiitinanni? Reyinoꞌneha ikkiro nafa, xissiisidhinanni gari mitto ikka hoogara dandaannota huwatte. (Qurtaancho Ermiyaasi 1:12 ledo heewisiisse.) Hatteentenni, hasiisannoha lawe leelliꞌnero, shiirotenni xaabbattinoonni gara hasaabbininsaro jawaachishansara dandaanno. Qaaqqo shinoonniseti mitte mancho, beetto reyitinoseti wole mancho coyidhinorinni jaawaante afidhino. Togo yitino: “Reyitu beetto ama iillinosere hasaawa hanaffu wote, ‘mageeshsha xissiisinohero afoomma’ diyitinoe. [Beettose reyitu wote] macciishshaminosere calla kulteꞌꞌe, anera macciishshaminoeri ledo heeshshi gotti asse laeemma gede agurtue.”
Shiidhinore kaaꞌlate marara, huwatanna baxille leellisha hasiissannoꞌne. Shiirinohu kiꞌnewa daara agartinoonte. “Assinanniri nooro . . . ,” yitine calla agurtinoonte. ‘Assinannire’ umiꞌnenni hassine, kulliꞌnekkinni asse.
Xa gattinonketi boode xaꞌmo no: Qullaawu Maxaafi aannota kaote hexxo lainohunni mayyaa dandiinanni? Tini hexxo kiꞌneranna reyinoꞌne mannira mayi horo afidhino? Adda ikkase huluullammeemmokkihu mayiraati?