1. Heeshsho uyinonkehu ayeti?

 YIHOWA “heeshshote Maganooti.” (Ermiyaasi 10:10) Kalaqaanchinkenna heeshsho uyinonkehu isooti. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Maganonke! Baalanka kalaqoottona, kalaqamanno gede assoottohunna, heeshsho oottohu ateetina.” (Yohaannisi Ajuuja 4:11) Ee, Yihowa lubbote heeꞌnammora hasiꞌranno. Heeshsho isi uyinonkete muxxe eltooti.—Faarso 36:9 nabbawi.

2. Qinaabbino heeshsho heeꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

² Yihowa lubbote heeꞌneemmo gede kaaꞌlannonkere, lawishshaho sagalenna waa aannonke. (Soqqamaasinete Looso 17:28) Kayinni, lubbote heeꞌra calla ikkikkinni hagiirru noo heeshsho heeꞌnammora hasiꞌranno. (Soqqamaasinete Looso 14:15-17) Qinaabbino heeshsho heeꞌrate, Maganu seera ayirrisa hasiissannonke.—Isayaasi 48:17, 18.

3. Yihowa, Qaayeeli Abeeli shiinotera ma assino?

³ Qullaawu Maxaafi uminke heeshshono wolu mannitino Yihowa albaanni muxxe ikkitinota kulanno. Lawishshaho, Addaaminna Heewani beetti Qaayeeli maaꞌnu rodiisira Abeelira lowo geeshsha hanqi yannara, Yihowa hanqosi eemadhanno gede Qaayeeli qorophisiisinosi. Qaayeeli kayinni Maganu yiinosire macciishsha giwe lowo geeshsha hanqe “rodoosi Abeeli gawajje shii.” (Kalaqama 4:3-8) Yihowa Qaayeeli rodoosi shiinotera qorichishino. (Kalaqama 4:9-11) Konni daafira hanqunna manna giwa bushate; mayira yiniro, mararro nookkire woy godowa kaajjadda ikkineemmo gede assitankera dandiitanno. Hattoo manchi hegere heeshsho  diafiꞌranno. (1 Yohaannisi 3:15 nabbawi.) Yihowa hagiirsiisate, manna baalanka baxa hasiissannonke.—1 Yohaannisi 3:11, 12.

4. Maganu Israeelete uyino higge giddo mitte heeshshote daafira maa kultannonke?

⁴ Lowo kumi diri gedensaanni, Yihowa Musera Tonne Hajajo uyi yannara heeshsho isi albaanni muxxe ikkitinota leellishino. Isi uyino higge giddo mitte, “Shitooti” yitannote. (Marro 5:17) Hakkawaro mittu manchi afanni heeꞌrenni manna shiiro, isono shinanni.

5. Maganu godowu gato hunnannita ma garinni laꞌꞌanno?

⁵ Maganu godowu gato hunnannita ma garinni laꞌꞌanno? Godowa noo qaaqqi heeshsho nafa Yihowa albaanni muxxete. Yihowa Israeelete uyino Higge giddo, mittu manchi godowii noo mancho gawajjeenna godowa noo qaaqqi reyiro, hakkonne mancho shaa hasiissannota coyiꞌrino. Togo yiino: “Mannu mimmitu ledo sharramanni godowii noo mancho gawajjeenna ise barru iillikki ilturo, kayinni reyinohu hoogiro, gawajji manchi minaannise kuꞌlannore baata hasiissannosi; . . . reyinohu heeꞌriro kayinni lubbote bayicho lubbo qollanni gede assi.” (Fulo 21:22, 23, NW; Faarso 127:3) Tini, godowu gato huna soꞌro ikkitinota leellishshanno.—Jeefote Hedo 28 lai.

6, 7. Heeshsho muxxe ikkitinota ammanneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁶ Uminke heeshshono ikko wolu mannita ayirrinseemmota leellishate maa assa dandiineemmo? Ninketano ikko wolu manni heeshsho gawajjara dandaanno coye assa dihasiissannonke. Konni daafira sijaara diangeemmo, caate woy araddo dicorqineemmo, hattono jingilli assitanno dhagga diadhineemmo; mayira yiniro togoori gawajjankera woy shaankera dandaanno.

⁷ Heeshshonkenna mannimmanke Maganu uyinonkete; konnira iso hagiirsiisanno garinni heeꞌra hasiissannonke.  Mannimmanke keeraancho assiꞌra hasiissannonke. Hakkuyi kaꞌa Maganu albaanni battaamboommore ikkineemmo. (Roomu Sokka 6:19; 12:1; 2 Qorontoosi 7:1) Heeshsho muxxe ikkitinota hendeemmokkiha ikkiro, heeshsho uyinonke Magano Yihowa magansiꞌra didandiineemmo. Busha rosicho agura shota ikka hooggurono, heeshsho lowore ikkitinota hende togoore agurate sharrammeemmoha ikkiro Yihowa kaaꞌlannonke.

8. Uminke heeshshono ikko wolu mannita gawajjannori heeꞌrannokki gede maa assineemmo?

⁸ Heeshsho Maganu uyinonketa muxxe elto ikkitinota ronsoommo. Yihowa, uminketerano ikko wolu manni heeshshora qorophinammora hasiꞌranno. Kaameela, dhoqidhoqqe woy wole togoore oonfeemmo wote qorophineemmo. Ispoortete yine gawajjannore diassineemmo woy akkimale diꞌꞌikkineemmo. (Faarso 11:5) Qoleno qaenkera gawajjannori heeꞌrannokki gede assiꞌrate sharrammeemmo. Yihowa Israeele togo yee hajajino: “Mine miꞌnitinanni yannara kaxxine fullanni darga seekkidhiniro, mannu minu aaninni uweenna xaꞌmantinannikki gede gammala seekke.”—Marro 22:8.

9. Saada maa assa dihasiissannonke?

⁹ Wole agurina Yihowa saada nafa hiitto assineemmoro laꞌꞌanno. Isi sagaletenna uddanote yine saada gorrinara fajjino; qoleno saada manna gawajjitannoha ikkiro shinara kulino. (Kalaqama 3:21; 9:3; Fulo 21:28) Ikkollana saada beebba assiꞌra woy boohaarshaho yine calla shaa dihasiissannonke.—Lawishsha 12:10.

10. Mundee heeshsho riqibbannota mayinni anfeemmo?

¹⁰ Mundee heeshsho riqibbanno daafira Yihowa albaanni qullaawate. Qaayeeli Abeeli shiihu gedensaanni, Yihowa iso togo yiino: “Rodiikki mundee rabbate baattotenni anewa higge raartanni no.” (Kalaqama 4:10) Abeeli mundee  heeshshosi riqibbanno; konnira Yihowa Qaayeeli Abeeli shiinotera qorichishino. Nohi warihu Baote Wayi gedensaanni, Yihowa mundee heeshsho riqibbannota lede kulino. Yihowa Nohinna maatesi saadate maala ittanno gede fajjinonsa. Togo yiinonsa: ‘Konni albaanni [laalo uyitanno haqqe baala] oommoꞌnente gede, lubbote noohu milli yaanno kalaqami baalu, ittinanni sagale ikkannoꞌne.’ Ikkirono, Yihowa ittannokki gede kulinonsahu mittu coyi no: “Mundeete giddo lubbo [woy, heeshsho] noo daafira, mundee giddo noo maala ittinoonte.” (Kalaqama 1:29; 9:3, 4) Yihowa mundee giddo noo maala ita hoolinohu, mundee lubbo woy heeshsho riqibbanno daafiraati.

11. Maganu Israeelete dagara mundeete daafira mayitanno hajajo uyino?

¹¹ Yihowa, mundee ita hasiissannokkita Nohira kulihunni mitu 800 diri gedensaanni, mannasi lede togo yiino: “Intanni saada woy cea ugaaxe amadannohu, Israeelicha ikko giddoꞌne heeꞌrannohu wole gobba manchi, mundee giddonni dune, aanaho bushsha ganona.” Isi lede togo yiino: “Maalano mundeete ledo ittinoonte.” (Leewaawoota 17:13, 14) Yihowa hakkawoteno mannisi mundee qullaawa ikkitinota huwatara hasiꞌrino. Insa maala ita dandiitannoha ikkirono mundee ita dihasiissannonsa. Saada gorridhanno wote, mundee uulla duna hasiissannonsa.

12. Kiristaanaho mundeete noonsa lao hiittoote?

¹² Yesuusi reyihunni boodu diri gedensaanni, Yerusaalamete noote Kiristaanu songo soqqamaasinenna cimeeyye, Muse Higge giddo Kiristaanu agadha hasiissannonsati hiitteetiro murate gamba yitino. (Soqqamaasinete Looso 15:28, 29 nabbawi; 21:25) Yihowa, insa mundee xaano ikkiro isi albaanni qullaawa ikkitinotanna insano tenne ammana hasiissannonsata huwattanno gede kaaꞌlinonsa. Hundi Kiristaani mundee ita woy aga, woy mundee garunni duꞌnantinokki maala ita dihasiissannonsa. Tenne assituro, kaphu  maganna magansiꞌrate woy foorate ledo taalino cubbo loossino yaate. Hatte yannanni kayise, addu Kiristaani mundee diꞌꞌitanno woy diaganno. Ninke yannarana? Yihowa xaano mundee qullaawa ikkitinota ammannammora hasiꞌranno.

13. Kiristaanu mundee nigu widoonni qasiꞌrannokkihu mayiraati?

¹³ Hatto yaa Kiristaanu mundee xaginaateho yee nigu widoonni qasiꞌrano dihasiissannonsa yaate? Ee. Yihowa mundee ittinoonte woy agginoonte yiinonke. Mittu akimichi ago aggooti yiihero, agalla hoogummoro qarru dino yite ago sirinjunni qasiꞌrattoni? Hatto assattokkiti egennantinote! Hatteente gede, mundee ittinoonte woy agginoonte yaa mundeete nigi widoonnino adhitinoonte yaate.—Jeefote Hedo 29 lai.

14, 15. Kiristaanu heeshsho naadannoha ikkirono, dironsa seedisiꞌrate yee Maganu hajajo diigannoni? Xawisi.

¹⁴ Mittu dokiteri mundee adha hoogittoro reyatto yiinkerona? Mittu mittunku manchi Maganu mundeete daafira uyino higge ayirrisannotanna teꞌee doodha hasiissannosi. Ninke Kiristaanu Maganu uyinonke heeshsho ayirrinseemmo; konnira lubbonke gatisiꞌrate wole xagga hasiꞌneemmo; mundee kayinni diadhineemmo.

¹⁵ Fayyimmanke agadhate sharrammeemmoha ikkirono, heeshsho Maganu albaanni muxxe ikkitino daafira, mundee diadhineemmo. Yihowa hajajo diinge dironke seedisiꞌrate woꞌnaalantenni, isira hajajama roore hasiissannote. Yesuusi togo yiino: “Lubbosi gatisiꞌra hasiꞌrannohu baalu huꞌnanno; ane daafira yee lubbosi hunannohu kayinni gatisiꞌranno.” (Maatewoosi 16:25) Yihowa banxeemmo daafira isira hajajama hasiꞌneemmo. Isi ninkera woyyannore afino; qoleno heeshsho isi albaanni muxxetenna qullaawate; ninkeno heeshsho hakko garinni laꞌꞌa hasiissannonke.—Ibiraawoota 11:6.

16. Maganu soqqamaasine isira hajajantannohu mayiraati?

¹⁶ Ammanantinori Maganu soqqamaasine isi mundeete daafira uyino hajajo ayirrisate murcidhinoreeti. Insa mundee  diꞌꞌittanno woy diagganno; qoleno xaginaateho yite mundee diadhitanno. a Ikkollana heeshshonsa gatisiꞌrate wole xagga adha digibbanno. Insa heeshshotenna mundeete Kalaqaanchi woyyannonsare afinota dihuluullantanno. Atina, atera woyyinore afinohu iso ikkinota ammanatto?

17. Israeelete yannara Yihowa mundee horoonsiꞌnara fajjino doogo hiittee callaati?

¹⁷ Yihowa Musera uyino Higge giddo Israeelete togo yiino: “Kalaqamu lubbo [woy, heeshsho] mundeete giddo noo daafira, kakkallanni darga cubbo agursiisate [woy, maaro afiꞌrate] mundee oommoꞌne; mundee umise lubbo ikkitino daafira, mannu lubbora cubbo agursiissanno.” (Leewaawoota 17:11; Jeefote Hedo 17 lai) Israeele cubbo loossuro, saada kakkalo assite shiqishshe hattono gama mundee kakkalote darga winxanni gede assidhe Yihowa maaro xaꞌmiꞌra dandiitanno. Yihowa Israeele mundee horoonsidhara fajjino doogo tenne callaati.

18. Yesuusi kakkalo mayi faro fantinonke?

¹⁸ Yesuusi uullara dayiti, cubbinkera heeshshosi woy mundeesi oye saadate kakkalo gattanno gede assino. (Maatewoosi 20:28; Ibiraawoota 10:1) Yesuusi heeshsho lowo waaga afidhino daafira, Yihowa iso reyotenni kayiseenna iimira haꞌri kawa, Yihowa woꞌmunku mannira hegerera heeꞌranno faro fanino.—Yohaannisi 3:16; Ibiraawoota 9:11, 12; 1 Pheexiroosi 1:18, 19.

19. “Mittu manchi mundeerano” xaꞌmammeemmokki gede maa assa hasiissannonke?

¹⁹ Yihowa dhagge ikkitanno heeshsho uyinonke daafira  lowo geeshsha galanteemmosi! Qoleno mannaho Yesuusa ammaniro hegerera heeꞌra dandaannota kulleemmo. Manna banxeemmo daafira, heeshsho afiꞌranno gara rosiisate dandaaminkere baala assineemmo. (Hiziqeeli 3:17-21) Hatto assinummoro, soqqamaasinchu Phaawuloosi gede togo yaa dandiineemmo: ‘Kiꞌne giddonni mittuno bairo [“mittu manchi mundeerano,” NW], ani dixaꞌmameemmo. Togo yeemmohuno, Maganu hedinore mittoreno gatisummokkinni kuloommoꞌne daafiraati.’ (Soqqamaasinete Looso 20:26, 27) Ee, mannaho Yihowarenna heeshsho isi albaanni qullaawa ikkitinota kulleemmoha ikkiro, heeshshonna mundee ayirrinseemmota leellinshanni heeꞌnoommo.