GAFA SASE
Xissiisiˈra—“Koffi Assanno Coyi” Heeˈranno Wote
“Songonkera nooti mitte rodoo woxeˈya moorootta yite beebba suˈmaˈya huntu. Wolu roduuwino tenne macciishshite ise widira higge tuqqitu. Gedensaanni kayinni tini rodoo woxese ani adhoommakkita buuxxinota kultue. Ise maaro xaˈmidhinoha ikkirono, wodaniˈyanni assitinoerira horonta gatona diyeemmase yee hedumma.”—Linda.
LINDA ammanate rodoose lowo geeshsha xissiissinose. Atera togoori iille egenninohe? Mitu roduuwi, wolootu ikkitonni gufidhe ayyaanaamittete coye facci assite aguransa dadillissannote. Atera iillinohehuno togoo coyeeti?
“Maganu Baxilliwiinni Badankera” Dandaannohu No?
Baddalinonkeha ammanate rodoonke gatona yaa qarra ikkitankera dandiitanno. Qoleno Kiristaanu mimmito baxa hasiissannonsa. (Yohaannisi 13:34, 35) Ammanate roduuwinke baddalannonke wote, lowo geeshsha dadillinammora hattono xissiisiˈnammora dandiineemmo.—Faarso 55:12.
Qullaawu Maxaafi, Kiristaanu mimmito ‘koffi assara’ dandaanno woti noota kulanno. (Qolasiyaasi 3:13) Ikkirono, togoo coyi ninkera iillannonke wote agure saˈˈa qarra ikkitankera dandiitanno. Tennera kaaˈlannonkeri no? Hanni Qullaawa Borroha sase xintu seera laˈno:
Iimi Anninke baalankare afino. Yihowa ikkannore baalankare yaano iillitannonketa taashshote xeˈnenna tini abbitannonke gawajjo laˈˈanno. (Ibiraawuyaani 4:13) Hakkiinni saeno, Yihowa xissiisiˈneemmo wote mararannonke. (Isayyaasi 63:9) Yihowa “qarru woy dadillu” woy wolu aye coyino, wole agurina isira soqqamanno manchi nafa ‘baxillisiwiinni badankera’ wore dilaˈˈanno. (Roomu Sokka 8:35, 38, 39) Ninkeno hattonni, aye coyino woy aye manchino Yihowawiinni badankera wodha dihasiissannonke.
Gatona yaanke busha assoote garaho yaa diˈˈikkitino. Baddaltinonkere gatona yineemmo wote, assitinore mulluri gede assine laˈnanni, garaho yinanni, woy lashshi assinanni heeˈnoommo yaa diˈˈikkino. Yihowa cubbo giwannota qaagi; kayinni gatona yaate ikkadu korkaati heeˈriro gatona yaanno. (Faarso 103:12, 13; Imbaaqoomi 1:13) Yihowa woloota gatona yineemmo gede amaalannonke wote, iso lambeemmo gede kulanni noonke yaate. Isi “hegerera koma diamadanno.”—Faarso 103:9; Maatewoosi 6:14.
Koma amaxxa hooganke, ninke uminkera kaaˈlitannonke. Hiittoonni? Aane noo lawishsha hedi. Mitto manaado kincho angakki diriirsite haadhe noottohu gede assite hedi. Kuni kinchi shiima yanna geeshsha ayirra hoogahera dandaanno. Kayinni konne kincho lowo yanna haadhe keeshshattoha ikkirona? Haadhe mageeshshi yanna keeshsha dandaattoha lawannohe? Shiima daqiiqa? Mitte saatenso, hakkiinni saˈino yanna? Hatto ikkiro, anga lowo geeshsha xissitannoheti dihuluullissannote! Kinchu hige kiilo wonawiinni dilexxino. Ikkirono, haadhe lowo yanna keeshshitto kiiro, kinchu roore ayirrannohe. Koma amande keeshshano hattooti. Koma shiima ikkituro nafa, ise giddo wodhine keeshshinummo kiiro roore gawajjitannonke. Hakko daafira, Yihowa koma amaxxineemmokki gede kulasi dhaggeessiˈnannita diˈˈikkitino. Ee, gatona yaa uminkera kaaˈlitannonke.—Lawishsha 11:17.
Koma amaxxa hooganke uminkera kaaˈlitannonke
“Yihowa Umisi Hasaawisanni Nooehu Gede Ikke Macciishshaminoe”
Linda baddaltuse rodoora koma amaxxitannokki gede kaaˈlinoseri maati? Kaaˈlitinose coyibba giddo mitte, Qullaawu Maxaafi gatona yiiyye yaannohu mayiraatiro hiincaseeti. (Faarso 130:3, 4) Linda roorenka gatona yaate kaˈanno gede assinoseri, ninke woloota gatona yinummoro Yihowa ninke cubbono gatona yaannota afaseeti. (Efesooni 4:32–5:2) Ise tenne hedo daafira macciishshaminosere kultanni togo yitino: “Yihowa umisi hasaawisanni nooehu gede ikke macciishshaminoe.”
Yannate gedensaanni, Linda amaxxitino koma agurtino. Ise baddaltinose rodoo mulla gatona yitino; xa lamenti lubbote jaallaati. Xa Linda albisente gede Yihowara soqqantanni no. Yihowa atino tenne assatto gede kaaˈlahera hasiˈrannota deˈooti.
