1. Ninkeneeto seekkine agadhate yaa mayyaate? (2 Ximootewoosi 4:5)

 FONQOLO ikkannori tuncu yaannonke woyite Yihowaranna dirijjitesira ammanama qarra ikkitankera dandiitanno. Konne fonqolo qeelle saˈˈa dandiineemmohu hiittoonniiti? Ninkeneeto seekkine agadhanna baqqi yine heeˈra hattono ammanatenni kaajjine uurra hasiissannonke. (2 Ximootewoosi 4:5 nabbawi.) Ninkeneeto seekkine agadhate wodanaaˈmineemmore ikka, seekkine hedanna mitto coye Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate woˈnaala hasiissannonke. Hatto assineemmoha ikkiro mitto coye ninkera lawinonke garinni calla diassineemmo.

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Sai birxichira songote gobbayidinni tuncu yaankera dandaannoha qarra ikkannonkeha sase coye laˈnoommo; konni birxichira Yihowara ammanama qarra ikkitannonke gede assannoha songote giddo iillannonkeha sase coye laˈneemmo. Insano, (1) ammanate rodiinke gara ikkinokkire assannonke woyite, (2) seejjinanninke woyite hattono (3) Yihowa dirijjite biddi assitino coyira hajajama qarra ikkitannonke woyite. Togoohu qarra ikkanno coyi tuncu yaannonke woyite ninkeneeto seekkine agadhanna Yihowaranna dirijjitesira ammanamme heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

3. Ammanate rodiinke gara ikkinokkire assinonkeha lawinkero ma assinammora dandiineemmo?

³ Mittu ammanate rodiikki hakko iso qoosso noosi rodii gara ikkinokkire asse egenninohe? Kuni rodii togoore assinohu  ate gawajjate hede ikka hoogara dandaanno. (Rom. 3:23; Yai. 3:2) Ikkirono isi assinori koffi assinoheha ikkara dandaanno. Tenne daafira heddanni goxicho nafa hoogoottoha ikkara dandaanno. ‘Mittu rodii togoore assannoha ikkiro tini addinta Maganu dirijjiteeti?’ yite nafa hedattoha ikkara dandaanno. Sheexaanu hatto yite hedattora hasiˈranno. (2 Qor. 2:11) Togooti gara ikkitinokki hedo Yihowanna dirijjitesiwiinni xeertiˈneemmo gede assitankera dandiitanno. Mittu rodii woy rodoo gara ikkinokkire assitinonkeha lawinkero, ninkeneeto seekke agadhanna gawajjitanno hedo hooˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

4. Yooseefi gara ikkinokkire assinisi woyite isonoo seekke agadhinohu hiittoonniiti? Isi lawishshinni ninke maa ronseemmo? (Kalaqama 50:19-21)

⁴ Koma amaxxitinoonte. Yooseefi wedellichu noo yannara bayiruuddu roduuwisi gara ikkinokkire assitinosi. Insa gibbinosi, mitu isinni shitasira nafa yortino. (Kal. 37:4, 18-22) Gedensoonni iso borojjimmate hirtinosi. Tini Yooseefira 13 diro woˈma buutote qarri iillannosi gede assitino. Yooseefi, Yihowa addinta baxannosita huluullamara dandaanno. Qoleno kaaˈlo hasiissinosi yannara Yihowa agurinosihu gede asse hedara dandaanno. Ikkirono Yooseefi koma diamaxxino. Hatteentenni isi wodanaaˈme isonooto seekke agadhino. Isi insa rabbisiˈranno faro afiˈri yannara dirabbisiˈrino; hatteentenni insara baxille leellishino hattono gatona yiinonsa. (Kal. 45:4, 5) Yooseefi tenne assa dandiinohu seekke hedino daafiraati. Isi iillinosi qarra ikkikkinni, qara coye yaano Yihowa assara hedinore illachishino. (Kalaqama 50:19-21 nabbawi.) Ninke maa ronseemmo? Gara ikkinokkire assinoonniheha ikkiro, Yihowara koma amaxxitooti woy isi agurinoe yite heddooti. Hatteentenni qarra dandiite saˈˈatto gede kaaˈlanni noohe gara hiinci. Wolootu gara ikkinokkire assitannohe woyite insa gatona yii; hattono “baxillu batinye cubbo [diwannota]” qaagi.—1 Phe. 4:8.

5. Mikeesi gara ikkinokkire assinoonnisiha lawisi woyite isonooto seekke agadhinohu hiittoonniiti?

⁵ Hanni Wodiidi Ameerikira heeˈrannohu Mikeesi yinannihu mittu songote cimeessi woˈnaalsha laˈno. b Isi mitu qoosso noonsa roduuwi gara ikkinokkire assite xissiissinoe yee hedino yanna qaaganno. Isi togo yiino: “Konni albaanni togo dadillisaari iille diegenninoe. Lowo geya yaadoommo. Hashsha goxa didandoommo; hattono assa dandeemmori dino yee hedoommo daafira wiˈloommo.” Ikkirono Mikeesi isonoo seekke agadhino; hattono togoo hedo qeeˈlate lowo geya sharramino. Isi Yihowa qullaawa ayyaanasinna dandee saˈˈate jawaante aannosi gede agurikki huucciˈrino. Hattono borruwanke giddonni kaaˈlitannosi hedo hasiˈrino. Ninke maa ronseemmo? Mittu rodii woy rodoo gara ikkinokkire assitinoheha lawihero, wodanaaˈmi hattono macciishshantannoheta gara ikkitinokki hedo qeeˈlate sharrami. Kuni manchi togoore coyiˈranno woy assanno gede assinosiri maatiro afoottokkiha ikkara dandaanno. Hakko daafira, kalaqamino coye wolu manchi laˈˈanno garinni laˈˈatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. Hatto assakki ammanate rodiikki togoore assinohu ate gawajjate hede ikkinokkita huwatatto gedenna gatona yaattosi gede kaaˈlitannohe. (Law. 19:11) Yihowa iillanni noohere afannotanna dandee saˈˈate hasiissannohe jawaante aannoheta qaagi.—2 Dud. 16:9; Ros. 5:8.

6. Yihowa seejjannonkehu baxannonke daafira ikkinota huwata hasiissannonkehu mayiraati? (Ibiraawoota 12:5, 6, 11)

⁶ Seejjo xissiissara dandiitanno. Kayinni xissiissinonke gara calla illachinsheemmoha ikkiro, seejjinoonninke gari digaraho woy tini seejjo dihasiissannonkete yine hendammora dandiineemmo. Tini hasiisanno coye yaano Yihowa seejjannonkehu baxannonke daafira ikkinota  huwanteemmokki gede assitankera dandiitanno. (Ibiraawoota 12:5, 6, 11 nabbawi.) Qoleno seejjo xissiissinonke gara calla hendeemmoha ikkiro Sheexaanu gawajjannonke faro afiˈranno gede assinanni heeˈnoommo. Isi seejjo gimbammora wole agurina Yihowawiinninna songotewiinni xeertiˈnammora hasiˈranno. Seejjinoonniheha ikkiro ateneeto seekkite agadha dandaattohu hiittoonniiti?

7. (a) Misile leellishshannonte gede Pheexiroosi seejjo adhihu gedensaanni Yihowa horoonsiˈrinosihu hiittoonniiti? (b) Pheexiroosi lawishshinni maa rosootto?

⁷ Seejjo adhi hattono biddi assiˈra hasiissannohere biddi assiˈri. Yesuusi lame sase hige Pheexiroosi wole soqqamaasine albaanni seejjinosi. (Maq. 8:33; Luq. 22:31-34) Tini Pheexiroosi lowo geeshsha saalanno gede assitinosiha ikkara dandaanno. Ikkirono isi Yesuusira ammanaminoha ikke heeˈrino. Isi seejjo adhino hattono soˈrosinni rosino. Gedensoonni Yihowa ammanaminotera baˈraasinosi; hattono songote giddo lowo qoosso afiˈranno gede assino. (Yoh. 21:15-17; Soq. 10:24-33; 1 Phe. 1:1) Pheexiroosi lawishshinni maa ronseemmo? Saalloommo gara heda agurre seejjo adhineemmohanna biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈneemmoha ikkiro tini ninkeno wolootano kaaˈlitanno. Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa albinni roore horoonsiˈrannonke hattono roduuwanke kaaˈlineemmo.

8-9. Bernaardo seejjinisihu gedensaanni umi qara mayi macciishshaminosi? Isi hedosi biddi assiˈranno gede kaaˈlinosiri maati?

⁸ Hanni Moozaambikete heeˈrannohu Bernaardo yinanni rodiira iillinosire laˈno. Isi songote cimeessa ikkate qoossosi hoogino. Bernaardora umi qara mayi macciishshaminosi? Isi togo yiino: “Uyinoonnie seejjo baxoommokki daafira caaccaawoommo.” Isi songote giddo noo roduuwi mayitaekka yee yaadino. Isi, “Hedoˈya biddi assiˈratenna galagale Yihowanna dirijjitesi addaxxate mitu agani geeshsha sharrama hasiissinoe” yiino. Bernaardo hedosi biddi assiˈranno gede kaaˈlinosiri maati?

⁹ Bernaardo hedosi biddi assiˈrino. Isi togo yiino: “Songote cimeessa ikke soqqamummo yannara wolootaho Yihowa seejjora gara ikkitino lao heedhannonsa gede kaaˈlate Ibiraawoota 12:7 horoonsiˈroommo. Xa kayi aneneeto togo yee xaˈmoommo: ‘Konne qummeeshsha loosu aana hosiisa hasiissannosihu ayeti?’ Aneetinna baalante Yihowa soqqamaanooti.” Bernaardo galagale Yihowanna dirijjitesi addaxxate wolereno biddi assiˈrino. Isi albinni roore Qullaawa Maxaafa nabbawino; hattono seekke hiincino.  Isi songote giddo noo roduuwi mayitannoe yee yaadinoha ikkirono, insa ledo soqqansho fulanno hattono gambooshshunniwa dawaro qolanno. Gedensoonni Bernaardo galagale songote cimeessa ikkino. Bernaardo gede seejjinoonniheha ikkiro, saalfatatto gede assinohe coye heda agurte amaale adhi; hattono biddi assiˈra hasiissannohere biddi assiˈri. c (Law. 8:33; 22:4) Hatto assittoro Yihowa isiranna dirijjitesira ammanamoottotera baˈraasannoheta addaxxa dandaatto.

10. Mitu Israeelete mannira ammanama qarra ikkitannonsa gede assara dandaannohu biddi assinoonni coyi hiikkoyeti?

¹⁰ Yihowa dirijjite mito coye biddi assitanno woyite ammanama qarra ikkitankera dandiitanno. Qoropha hoongummoro togoo coyi Yihowawiinni baxxineemmo gede assankera nafa dandaanno. Lawishshaho hanni Muse Seeri yannara mito coye biddi assinita Israeelete manni ma assanno gede kulloonninsaro laˈno. Yihowa Seera aansara albaanni maatete umo ikkitinori kakkalaasine loossanno looso loossanno. Insa kakkalote bayicho seekkite maatensa daafira Yihowara kakkalo shiqishshanno. (Kal. 8:20, 21; 12:7; 26:25; 35:1, 6, 7; Iyo. 1:5) Yihowa Seera fushshihu gedensaanni kayinni maatete umo ikkitinori hatto assa agura hasiissinonsa. Yihowa kakkalo shiqishshanno gede Aarooni sircho ikkitino kakkalaasine shoomino. Yihowa konne seera fushshihu gedensaanni Aarooni sircho ikkinokkihu maatete umi kakkalo shiqishiˈro iso shinanni. d (Lew. 17:3-6, 8, 9) Qore, Daataaninna Aberooni hattono 250 gashshaasine Musenna Aaroonira finqiltinohu konni biddi assinoonni coyinni kainohunniitikka? (Kir. 16:1-3) Tenne daafira anfoommori dino. Finqiltanno gede assinonsa coyi ikkihano ikkiro, Qorenna isira kaaˈlante finqiltinori Yihowara ammanantukki gattino. Yihowa dirijjite biddi assitinori ammanama qarra ikkitannohe gede assihero maa assa dandaatto?

11. Mitu Qehaati ilama wido ikkitino Leewaawooti lawishshinni maa ronseemmo?

¹¹ Yihowa dirijjite biddi assitino coyira woˈmunni woˈma hajajami. Israeele halalla noo yannara Qehaati ilama wido ikkitinorira lowo geeshsha baxxino loosi noonsa. Israeele dukkaˈnitinowiinni kaˈe bayichunni bayicho hadhanno woyite Qehaati ilama wido ikkitinori mitu taaboota dukke mannu baalu albaanni hadhanno. (Kir. 3:29, 31; 10:33; Iya. 3:2-4) Tini lowo qoossooti! Ikkirono, Israeele Hexxote Gobba eˈe heeˈra hanaffuta kuni coyi soorramino. Xaate Taaboota bayichunni bayicho haaˈne haˈra dihasiissanno. Hakko daafira Selemooni gashshooti yannara, mitu Qehaati ilama wido ikkitinori faarsaasine, waalcho agartannorenna miinju mine agartannore ikkitanno gede assinoonni. (1 Dud. 6:31-33; 26:1, 24) Qehaati ilama wido ikkitinori alba kaajja qoosso noonsa daafira xa uyinoonninsa qoosso mishshinota woy wole ayirrado looso uyinansara xaˈmidhinota leellishannori dino. Ninke maa ronseemmo? Noohe qoosso hoogatto gede assannoha ikkiro nafa, Yihowa dirijjite biddi assitino coyira baalaho woˈmunni woˈma hajajami. Uyinannihe loosi baalunkunni hagiidhi. Yihowa albaanni lowo waaga afiˈratto gede assannohehu uyinoonnihe looso ikkinokkita qaagi. Yihowa roore naadannohu noohe qoosso ikkikkinni hajajamattoha ikkakkiiti.—1 Sam. 15:22.

12. Zayina Beeteeletenni fulte baxxitino suwisaancho ikkitanno gede kulliseta mayi macciishshaminose?

¹² Hanni Mereerimu Soojjaatira heedhannote  mitte Zayina yinanni rodoo lawishsha laˈno; ise wolu gari soqqansho soqqantanno gede assinoonnise daafira lowo geeshsha baxxanno qoossose hooggino. Ise Beeteelete 23 diro soqqantuhu gedensaanni baxxitino suwisaancho ikkite soqqantanno gede kulloonnise. Ise togo yitino: “Wolu gari soqqansho soqqameemma gede kullieta lowo geeshsha masoomma. Kaaˈleemmari dino yee hedoomma daafira, duucha hige aneneeto ‘Ma bunshe assoommakka?’ yee xaˈmeemma.” Songote giddo noori mitu roduuwi, “Dancha gede soqqamoottaro dirijjite Beeteeletenni fulatta gede diassitannohe” yite ise roore xissiisidhanno gede assitinose; tini dadillissannote. Zayina hashshu kiiro wiˈlitanni mite yanna geeshsha lowo geeshsha xissiisidhino. Ikkirono ise, “Yihowanna dirijjitesi baxxannoeta horo dihuluullameemma” yitino. Zayina iseneeto seekkite agadha dandiitinohu hiittoonniiti?

13. Zayina gara ikkitinokki hedo qeeˈlate maa assitino?

¹³ Zayina gara ikkitinokki hedo qeeˈla dandiitino. Hiittoonni? Ise borruwanke giddonni qarra ikkinosere dandiite saˈanno gede kaaˈlitannose birxichuwa nabbabbino. Ammajje 1, 2001te Agarooshshu Shaera (Amaaru afoo) fulinohu “Hexxo Mudhatto Gede Assannohere Qeelte Saˈˈa Dandaatto!” yaanno birxichi lowo geeshsha kaaˈlinose. Konni birxichira Qullaawa Maxaafa borreessinohu Maarqoosira wole looso uyinisita isi dadillinota kulloonni. Zayina togo yitino: “Maarqoosi lawishshi hexxo mudheemma gede assinoere qeele saeemma gede kaaˈlinoe.” Zayina jaallasewa aana diagurtino. Ise wolootunniwa gambo digibbino hattono iillinosere calla heddanni dixissiisidhino. Ise, dirijjite massagannohu Yihowa ayyaana ikkinotanna albisa ikkite soqqantannori isera lowo geeshsha heddannota wodanchitino. Qoleno ise dirijjite Yihowa loosi loosamanno gede assate yite assitannori gara ikkinota wodanchitino.

14. Vilaadora ammane adha qarra ikkinosihu biddi assinoonni coyi hiikkoyeti? Iso kaaˈlinosiri maati?

¹⁴ Isiloveeniyaho heeˈrannohu Vilaado yinannihu 73 diro ikkannosihu mittu songote cimeessi, songonsa wole songo ledo karsantanno gede assinitanna insati Gambooshshu Addaraashe cufantanno gede assinita tenne ammane adha qarra ikkitinosi. Isi togo yiino: “Tenne biifado Gambooshshu Addaraashe cufantanno gede assinoonnihu mayiraatiro dileellinoe. Gambooshshu Addaraashenke gatamarroommohu muli yannara ikkino daafira lowo geya xissiisiˈroommo. Hanaatsicha ikkoommo daafira Gambooshshu Addaraasheha  mito haaro uduunne loosoommohu aneeti. Qoleno songuwa karsantanno gede assa lowore biddi assiˈneemmo gede assitinonke; tini qolte ane gedeehu jajjabbu roduuwira shota diˈˈikkitino.” Vilaado biddi assinoonni coyira hajajamanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Yihowa dirijjite biddi assitino coyira hajajama woˈmanka woyite atoote abbitanno. Tini albillitte biddi assinannihu lowo coyira qixxaambeemmo gede assitannonke.” Songokki wole songo ledo karsantanno gede assinoonniti woy wolu gari soqqansho soqqamatto gede assinoonniti qarra ikkitinohe? Yihowara qarrikki leellannosita huluullantooti. Togoohu biddi assinanni coyira hajajamittoronna Yihowaranna isi horoonsiˈranno dirijjitera ammanamittoro atoote afiˈrattota huluullantooti.—Far. 18:25.

15. Songote giddo qarra ikkannori kalaqamanno woyite ninkeneeto seekkine agadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Tenne alame goofimarchi gambise dayi kiiro, songote giddo qarra ikkankera dandaanno coyi kalaqamannoti dihuluullissannote. Togoo coyi Yihowara ammanama qarra ikkitaanke gede assara dandaanno. Hakko daafira ninkeneeto seekkine agadha hasiissannonke. Ammanate rodiikki gara ikkinokkire assinoheha ikkiro tennera caaccaabbooti. Seejjinoonniheha ikkiro saalfatatto gede assinohe coye illachisha agurte amaale adhi; hattono biddi assiˈra hasiissannohe coye biddi assiˈri. Yihowa dirijjite biddi assitino coyi mitore biddi assiˈratto gede assinoheha ikkiro nafa woˈmu wodaninni ammante adhi hattono uyinoonni biddishsha harunsi.

16. Yihowanna dirijjitesi albinni roore addaxxa dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁶ Ammanama qarra ikkitannohe gede assannori iillannohe woyite albinni roore Yihowanna dirijjitesi addaxxa dandaatto. Kayinni hatto assate ateneeto seekkite agadha yaano wodanaaˈma, seekkite hedanna mitto coye Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa hasiissannohe. Qullaawu Maxaafi giddo atera iillinohe gedee qarri iilleennansa dandiite saˈinori xagge xiinxalli hattono lawishshansa hiinci. Kaaˈlannohe gede Yihowa huucciˈri. Hattono horonta songotewiinni xeertidhooti. Hatto assittoro baxirino ikkiro Sheexaanu Yihowawiinninna dirijjitesiwiinni badahera didandaanno.—Yai. 4:7.