1. Yihowa ninkewa shiqa hasiˈrannota mayinni anfeemmo?

 YIHOWA isiwa shinqeemmo gede koyisinonke. (Yai. 4:8) Isi Maganonke, Annankenna Jaalanke ikka hasiˈranno. Isi huuccattonkera dawaro qolanno hattono qarru yannara kaaˈlannonke. Qoleno isi ninke rosiisatenna agarate dirijjitesi horoonsiˈranno. Ikkina Yihowawa shiqate maa assa hasiissannonke?

2. Yihowawa shiqa dandiineemmohu hiittoonniiti?

² Huuccatto assiˈne, Qaalesi nabbambenna hiincine Yihowawa shiqa dandiineemmo. Togo assinummoro isira noonke baxillinna galati lexxanno. Isira hajajammeemmosi hattono hasiisannosi guweenya uyineemmosi. (Aju. 4:11) Yihowa roore anfummo kiiro isonna dirijjitesi albinni roore addaxxineemmo.

3. Daawuloosi Yihowawiinni badankera woˈnaalannohu hiittoonniiti? Maganonke Yihowanna dirijjitesi agurreemmokki gede kaaˈlannonkeri maati? (Faarso 31:13, 14)

³ Ikkirono, roorenkanni qarru iillannonke woyite Daawuloosi Yihowawiinni badankera woˈnaalanno. Isi tenne assannohu hiittoonniiti? Isi sunu sununni Yihowanna dirijjitesi addaxxa agurreemmo gede assate woˈnaalanno. Ikkirono isita xagarrote hayyo gargadha dandiineemmo. Ammananke kaajjado ikkituronna albinni roore Yihowa addaxxineemmoha ikkiro Yihowanna dirijjitesi diagurreemmo.—Faarso 31:13, 14 nabbawi.

4. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

⁴ Konni birxichira songote gobbayidinni iillankera dandaannoha sase fonqolo laˈneemmo. Kuni mittu mittunku fonqoli  Yihowanna dirijjitesi addaxxineemmokki gede assankera dandaannoho. Kuni qarri Yihowawiinni badankera dandaannohu hiittoonniiti? Yihowaranna dirijjitesira ammanamme heeˈrate maa assa dandiineemmo?

5. Iillannonke qarri Yihowanna dirijjitesi addaxxa qarra ikkitannonke gede assara dandaannohu hiittoonniiti?

⁵ Mito woyite qarru iillannonke; lawishshaho maatenke gibbankera woy loosonke hoongammora dandiineemmo. Togoo qarri Yihowa dirijjite addaxxineemmokki gede assankeranna Yihowawiinni badankera dandaannohu hiittoonniiti? Iillinonke qarri lowo yanna keeshshiro hexxo mudhinammoranna dadillinammora dandiineemmo. Sheexaanu tenne faro horoonsiˈre Yihowa baxannonketa huluullammeemmo gede assankera woˈnaalanno. Daawuloosi iillinonke qarrira Yihowa woy dirijjitesi bushiinshammora hasiˈranno. Israeele Gibitsete noo yannara mitu Israeelete mannira togoo coyi iillinonsa. Umi qara insa borojjimmatenni fushshitannonsa gede Yihowa Musenna Aarooni shoominota ammantino. (Ful. 4:29-31) Gedensoonni kayinni Feriooni qarra ledinsata insa, “Feriooninna ledosi gashshaano illete gibbannonke gedenna shitannonke gede assitinoonni” yite Musenna Aarooni bushiishshino. (Ful. 5:19-21) Insa Maganunnire ammanantino soqqamaano busha assitino. Tini dadillissannote! Iillinohe qarra lowo yanna dandiite heedhanni noottoha ikkiro, Yihowaranna dirijjitesira noohe ammana kaajjite heedhanno gede assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

6. Iillannonke qarra dandiine saˈˈate daafira masaalaanchu Imbaaqoomiwiinni maa ronseemmo? (Imbaaqoomi 3:17-19)

⁶ Huuccattotenni giddokkita gudisse Yihowara kuˈli hattono isi kaaˈlo hasiˈri. Masaalaanchu Imbaaqoomira lowo qarri iillinosi. Isi mitte yannara Yihowa isi daafira hedannota huluullamino. Hakko daafira isi huuccattotenni giddosita gudise Yihowara hasaaphino. Isi togo yiino: “Kaaliiqaˈya eeggatena, ani qoonqoˈya naggi asse wiˈlanna macciishshattoekkihu mamooti geeshshaati? . . . Tenne beebba assinanna mayira sammi yite laˈˈatto?” (Imb. 1:2, 3) Yihowa ammanamino soqqamaanchisi giddosita kuˈle huucciˈrino huuccatto macciishshino. (Imb. 2:2, 3) Imbaaqoomi Yihowa mannasi gatisino gara hiincihu gedensaanni galagale hagiirraamo ikkino. Isi Yihowa isi daafira hedannotanna iillannosi qarra baala dandee saˈˈanno gede kaaˈlannosita ammanino. (Imbaaqoomi 3:17-19 nabbawi.) Tennenni ninke maa ronseemmo? Qarru iillannohe woyite Yihowa huucciˈri hattono macciishshamannohere isira hasaaphi. Hakkiinni isi kaaˈlo hasiˈri. Hatto assittoro Yihowa dandiite saˈˈate hasiissanno jawaante aannoheta addaxxa dandaatto. Yihowa kaaˈlinoheta huwatatto woyite isira noohe ammana albinni roore kaajjitanno.

7. Shirleyira fiixa ikkanno manchi ma assasera woˈnaalino? Ise Yihowa addaxxa agurtannokki gede kaaˈlinoseri maati?

⁷ Ganyite ayyaanaamittete coye assi. Hanni hatto assa Paappuwa Niwu Giinii heedhannote Shirleyi yinanni rodoora qarru iillise yannara kaaˈlitinose gara laˈno. b Shirleyi maate buxanete; mito woyite gari sagale nafa afiˈra qarra ikkitannonsa. Mittu fiixa ikkannose manchi Yihowara noose ammana shoshshoggitanno gede assate woˈnaalino. Isi togo yiinose: “Maganunnihu qullaawu ayyaani kaaˈlanni nooe yaatta, hanni kaaˈlo mama nooyya? Maatekki xaa geeshsha buxanete, sabbakeemma yitanni mulla yanna guxxatta.” Shirleyi  togo yitino: “‘Maganu ninke daafira hedannonso dihedanno?’ yee aneneeto xaˈmeemma; hakko daafira bayichonkonni Yihowa huucciˈrumma hattono giddoˈyata gudise isira hasaaphumma. Qullaawa Maxaafanna borruwanke nabbawa hattono sabbakanna gambooshshe haˈra diaguroomma.” Ise mulenni Yihowa maatese towaatanni noota wodanchitino. Maatese dihudidhino hattono hagiirraammaho. Shirleyi, “Yihowa huuccattoˈyara dawaro qolinoe” yitino. (1 Xim. 6:6-8) Woˈmanka woyite ayyaanaamittete coye assattoha ikkiro, atino qarru woy huluullo Yihowawiinni baddahera diwodhatto.

8. Yihowa dirijjite giddo albisa ikkite soqqantanno roduuwira mayi iillansara dandaanno?

⁸ Diinnanke xaadooshshu buusinna dagoomittete webisayite widoonni, Yihowa dirijjite giddo albisa ikkite soqqantannori daafira kaphonna gara ikkinokkire tareessitanno. (Far. 31:13) Mito roduuwanke usurroonninsa hattono jaddo loossino yine kassansoonninsa. Soqqamaasincho Phaawuloosi kaphunni kassanse usurrisi yannara, umi xibbi diro heeˈrino Kiristaanirano togoo coyi iillinonsa. Insa ma assituyya?

9. Soqqamaasincho Phaawuloosi usurrisi yannara mitu Kiristaani maa assino?

⁹ Phaawuloosi Roomaho usurami yannara umi xibbi diro heedhinori mitu Kiristaani iso kaaˈla agurtino. (2 Xim. 1:8, 15) Mayira? Mannu Phaawuloosi jaddo loosinohu gede asse lainosi daafira saalteeti ikka? (2 Xim. 2:8, 9) Woy ninkerano dartu iillannonke yite waajjiteeti ikka? Insa iso kaaˈla gibbino korkaati ikkihano ikkiro, hanni Phaawuloosira mayi macciishshaminosiro hedi. Isira lowo qarri iillinosi; isi insa daafira yee heeshshosi nafa qarru giddo tugino. (Soq. 20:18-21; 2 Qor. 1:8) Phaawuloosira kaaˈlo hasiissusi yannara iso kaaˈla gibburi gedeere ikka horo dihasiˈneemmo! Albisa ikkite soqqantanno roduuwira dartu iillannonsa woyite maa qaaga hasiissannonke?

10. Albisa ikkite soqqantannorira dartu iillannonsa woyite maa qaaga hasiissannonke? Mayira?

 ¹⁰ Dartu iillannonkehu mayiraatironna iillannonke gede assannohu ayetiro qaagi. Layinki Ximootewoosi 3:12 togo yitanno: “Kiristoosi Yesuusinni maganittete heeshsho heeˈra hasiˈranno baali xiiwamanno.” Hakko daafira Sheexaanu albisa ikkite soqqantannore siasi dhagge diˈˈikkitannonke. Isi hatto assannohu insa Yihowara ammanantannokki gede assateetinna ninke waajjishiishateeti.—1 Phe. 5:8.

11. Onesifoori lawishshinni maa ronseemmo? (2 Ximootewoosi 1:16-18)

¹¹ Roduuwakki kaaˈlanna ammanante insa ledo quraanyama agurtooti. (2 Ximootewoosi 1:16-18 nabbawi.) Umi xibbi diro heeˈrinohu Onesifoori yinanni Kiristaanchi kayinni Phaawuloosi usurami yannara kaaˈlinosi. Isi Phaawuloosi ‘usuramanni disaalino.’ Hatteentenni isi Phaawuloosi hasino; hattono isinni xaadi yannara mitore asse iso kaaˈlanno faro hasiˈrino. Onesifoori hatto asse umisi heeshsho nafa qarru giddo tugino. Ninke maa ronseemmo? Manna waajja dartu iillanni noonsa roduuwa kaaˈlineemmonsakki gede assitankera wodha dihasiissannonke. Hatteentenni insara halamanna insa kaaˈla hasiissannonke. (Law. 17:17) Insara ninke baxillinna kaaˈlo hasiissannonsa.

12. Ruusiyaho heedhanno roduuwinke lawishshinni maa ronseemmo?

¹² Hanni Ruusiyaho heedhanno roduuwi muxxe ammanate roduuwansa usurri yannara insa kaaˈlitino gara laˈno. Insa yoote shiqinshi yannara batinyu roduuwi insara kaaˈlamate yoote minira hadhino. Ninke maa ronseemmo? Albisa ikkite soqqantanno roduuwa suˈmansa hunnanni woyite, usurranninsa woy darte iillinshanninsa woyite waajja dihasiissannonke. Insa daafira huucce, maatensa towaatte hattono mitore assitine kaaˈlitinanninsata wole faro hasidhe.—Soq. 12:5; 2 Qor. 1:10, 11.

13. Mannu qacifatannonketi Yihowanna dirijjitesi addaxxineemmokki gede assitankera dandiitannohu hiittoonniiti?

¹³ Sabbankeemmohura woy Yihowahu amanyootu seeri garinni heeˈneemmo daafira, fiixinke, ledonke loossannori woy ledonke rossannori qacifattankera dandiitanno. (1 Phe. 4:4) Insa, “Ate banxeemmohe; ammaˈnokki kayinni furro fuuqqo hooltannote hattono kaphoho” yitankera dandiitanno. Mitootu qolte bohamino manniwa aanneemmokkita kulte mishshanni, “Atino xa manna baxeemmo yaatto?” yitankera dandiitanno. Togoo hedo wodaninke giddo huluullo kalaqqara dandiitanno. Hakkiinni, ‘Yihowa ani lowore assammora hasiˈranno ikka? Dirijjitesi isi furro fuuqqo hooltannote ikka?’ yine heda hananfammora dandiineemmo. Togoo coyi iillanni nooheha ikkiro Yihowawanna dirijjitesiwa gamba yite heeˈra dandaattohu hiittoonniiti?

14. Yihowa biddishshi garinni heeˈneemmo daafira wolootu qacifattunkero maa assa hasiissannonke? (Faarso 119:50-52)

¹⁴ Yihowa biddishshi garinni heeˈrate murciˈri. Iyyoobi mannu qacifatisirono Yihowa biddishshi garinni heeˈra diagurino. Iyyoobiri suˈmi jaalla giddonni mittu, Iyyoobi Maganu biddishshi garinni heeˈrirono heeˈra hoogirono Maganu isi daafira hedannokkihu gede asse coyiˈre Iyyoobi ammansiisate woˈnaalino. (Iyo. 4:17, 18; 22:3) Iyyoobi kayinni konne kapho diammanino. Isi Yihowa garanna gara ikkinokkiri daafira fushshino biddishshi addaxxinanniha ikkinota afino; hattono Yihowa biddishsha harunsate murciˈrino.  Isi wolootu ammanamannokki gede assitasira diwodhino. (Iyo. 27:5, 6) Ninke maa ronseemmo? Mannu qacifatannoheti Yihowa seera huluullamatto gede assitahera wodhitooti. Hanni heeshshokki giddo ikkino coye hedate woˈnaali. Yihowa biddishshi gara ikkinotanna kuni biddishshi kaaˈlinohe gara duucha higge dihuwatootto? Yihowa biddishshi garinni heedhannote Yihowa dirijjite wido ikkite heeˈrate murciˈri. Mannu baxi geeshsha qacifatiherono, tini Yihowawiinni dibaddannohe.—Faarso 119:50-52 nabbawi.

15. Biriziti mannu qacifatinosehu mayiraati?

¹⁵ Hanni Hindete heedhannote mitte Biriziti yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno. Ammaˈnosenni kainohunni ise maatese miilla qacifattannose. Ise 1997nni cuuantuhunni shiima yanna gedensaanni, Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaannise loososi hoogino. Hakko daafira isi Birizitinna oososi adhe wolu katamira heedhanno annisinna amasiwa haˈrate kai. Ikkirono Birizitira qarru roore lexxinose. Minaannisera loosu noosikki daafira ise maatesera hasiisannore wonshate woˈma yanna loosa hasiissinose. Qoleno muli songooti yinanniti ise noowiinni 350 kiilo meetire xeertidhanno. Hattono minaannise anninna ama ammanasenni kainohunni ise giwinose. Qarru roore lexxinonsa daafira Biriziti maate agurte higa hasiissinonsa. Hakkiinni hedeweelcho minaannise reyi. Qoleno gedensaanni oosose giddonni mitte 12 diri qaaqqo kaanserete dhibbinni reyitu. Bushshiyoti baˈona Biriziti fiixi tennera ise busha assino. Insa ‘Ise Yihowa Farciˈraasincho ikka hooggoommero kuni coyi baalu diˈˈikkanno’ yee coyiˈrino. Ikkirono ise xaa geeshsha Yihowa addaxxanna dirijjitesiwa gamba yite heeˈra diagurtino.

16. Biriziti Yihowanna dirijjitesiwa gamba yite heeˈrasenni atoote afidhinohu hiittoonniiti?

¹⁶ Biriziti songotewiinni lowo geeshsha xeertidhe heeˈra hanaffu yannanni kayise, woradu aliidi laˈˈaanchi qooxeessise mannira sabbakkanno gedenna minese gambooshshe assidhanno gede jawaachishinose. Umi qara isera kuni assa dandiitannokkire lawinose. Ikkirono ise uyinoonnise biddishsha  harunsitino. Ise wolootaho dancha duduwo dudubbino, minese gambooshshe assidhino hattono oosose ledo maatete magansiˈra assiˈrate yanna gaaˈmitino. Ise mayi guma afidhuyya? Biriziti Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiisanna batinye manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa dandiitino; Qullaawu Maxaafi rosaanose giddonni gamu cuuantino. Ise 2005nni woˈma yanna suwisaancho ikkite soqqama hanaffino. Yihowa addaxxasenna dirijjitesira ammanamase ise baˈraassinose. Xa oosose Yihowara ammanante soqqantanni no; hattono hakko qooxeessira xa lame songo no! Biriziti iillinose qarranna mannu qacifatinoseta dandiite saˈˈate Yihowa jawaante uyinoseta huwattino.

17. Ma assate murciˈra hasiissannonke?

¹⁷ Sheexaanu, qarru iillannonke yannara Yihowa dikaaˈlannonke, hattono dirijjitesi wido ikka qarralla leddinonke yine hendammora hasiˈranno. Sheexaanu, albisa ikkite soqqantanno roduuwi suˈma hunnanni woyite, darantanno gede assinanninsa woyitenna usurranninsa woyite waajjinammora hasiˈranno. Isi mannu qacifatinonke daafira Yihowa biddishshanna dirijjitesi addaxxa agurrammora hasiˈranno. Ikkirono isita xagarrote hayyo seekkine egenninoommo hattono didogammeemmo. (2 Qor. 2:11) Sheexaanu kapho giwatenna Yihowaranna dirijjitesira ammanante heeˈrate murciˈri. Yihowa horo tuge agurannohekkita qaagi. (Far. 28:7) Hakko daafira mitturino Yihowawiinni badahera wodhitooti!—Rom. 8:35-39.

18. Aananno birxichira maa xiinxallineemmo?

¹⁸ Konni birxichira songote gobbayidinni iillankera dandaanno qarri daafira ronsoommo. Ikkirono songote giddo kalaqamanno qarrino Yihowaranna dirijjitesira ammanammeemmokki gede assankera dandaanno. Konne qarra qeelle saˈˈa dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne hajo daafira xiinxallineemmo.