1. Anfoommo coyi maati? Huluullammeemmokki coyi maatiyya?

 SABBAKATE looso loonseemmo woyite mannu giwannonketa anfoommo. Albillitte isinni mannu roore giwankera dandaanno. (Dan. 11:44; 2 Xim. 3:12; Aju. 16:21) Ikkirono Yihowa kaaˈlannonketa dihuluullammeemmo. Mayira? Uyinoonninsa loosi shota ikka hoogirono soqqamaasinesi loosonsa umo fushshitanno gede Yihowa woˈmanka woyite kaaˈlinonsa. Lawishshaho hanni masaalaanchu Hiziqeelira iillinosiha mito coye laˈno; isi qafadame Baabiloonete heeˈrannohu Yihudu mannira sabbakkino.

2. Yihowa Hiziqeeli sabbakanno manni hiittooha ikkinota coyiˈrino? Konni birxichira maa xiinxallineemmo? (Hiziqeeli 2:3-6)

² Masaalaanchu Hiziqeeli sabbakkino manni hiittooho? Yihowa insa ‘mokkookkoota’, ‘wodana xillitinorenna’ ‘haxawarroota’ ikkitinota coyiˈrino. Insa utu gede qassannoreetinna iddu gede gawajjitannoreeti. Yihowa Hiziqeeli hige hige “waajjitooti!” yiinosihu iseraati. (Hiziqeeli 2:3-6 nabbawi.) Hiziqeeli, (1) soyinosihu Yihowa ikkino daafira, (2) Maganunnihu qullaawu ayyaani wolqa ikkinosi daafira hattono (3) Maganu Qaali jawaante ikkinosi daafira uyinoonnisi looso umo fushsha dandiino. Kuni sasunku coyi Hiziqeeli kaaˈlinosihu hiittoonniiti? Xaa yannara ninke kaaˈlannonkehu ma garinniiti?

3. Hiziqeeli hiitti yaatto jawaachishshinosiha ikkara dandaanno? Yihowa kaaˈlaasita buuxisinosihu hiittoonniiti?

³ Yihowa Hiziqeeli, “soyammoheraati” yiinosi. (Hiz. 2:3, 4) Tini Hiziqeeli jawaachishshinositi dihuluullissannote. Mayira?  Isi, Yihowa Musenna Isayaasi masaalaano asse soqqi woyiteno hatto yiinonsata qaaginoti dihuluullissannote. (Ful. 3:10; Isa. 6:8) Qoleno Hiziqeeli Yihowa kuri lamunku masaalaano qarra dandiite saˈanno gede kaaˈlinonsa gara afino. Hakko daafira Yihowa Hiziqeeli lame hige, “soyammoheraati” yiisita kuni masaalaanchi Yihowa kaaˈlannosita addaxxanno gede assannosiha ikkado korkaata afiˈrino. Hakkiino sae Hiziqeeli maxaafi giddo duucha basera, “Yihowa qaali anewa dayi” yitanno yaatto no. (Hiz. 3:16, NW) Qoleno Hiziqeeli, “Yihowa qaali galagale anewa dayi” yee duucha hige borreessino. (Hiz. 6:1, NW) Addanko Hiziqeeli Yihowa soyinosita ammanino. Qoleno Hiziqeeli kakkalaanchu beetto ikkino daafira annisi isira Yihowa hundinni kayise masaalaanosira kaaˈlannonsata kulino gara rosiisinosiha ikkara dandaanno. Yihowa Yisihaaqira, Yaiqoobiranna Ermiyaasira ‘ani ledokki noommo’ yiino.—Kal. 26:24; 28:15; Erm. 1:8.

4. Hiziqeelira jawaante ikkitinositi hiittenne sheshifachishshanno hedooti?

⁴ Hiziqeeli sabbakanno sokka Israeelete manni macciishshe adhanno? Yihowa, “Israeelete manni giddo kayinni, macciishshannohehu mittu nafa diheeˈranno. Ani yeemmota nafa dimacciishshitanno” yiino. (Hiz. 3:7) Insa Hiziqeeli yaannore macciishsha giwansa Yihowa gibbinota leellishshanno. Yihowa coyiˈrinori, mannu macciishsha giwansa Hiziqeeli uyinoonnisi looso garunni diloosino yaa ikkitinokkita leellishanno. Qoleno Yihowa Hiziqeeli coyiˈrinori woˈmanno woyite, mannu ‘giddonsa himanaanchu noota afannota’ kulinosi. (Hiz. 2:5; 33:33) Tini sheshifachishshanno hedo Hiziqeeli soqqanshosi umo fushshanno gede jawaante ikkitinositi dihuluullissannote.

5. Isayaasi 44:8 kultanno garinni jawaante afiˈneemmo gede assannonkeri maati?

⁵ Ninkeno soqqannonkehu Yihowa ikkinota anfoommo daafira jawaante afiˈneemmo. Isi kiˈne “naqaashsheˈyaati” yee ayirrisinonke. (Isa. 43:10) Tini ninkera lowo ayirrinyeeti! Yihowa Hiziqeeli “waajjitooti” yiinosinte gede ninkeno “waajjitinoonte” yaannonke. Gibbannonkere waajjineemmo gede assannonkeri dino yineemmohu mayiraati? Hiziqeeli gede ninkeno soyannonkehu Yihowaati; hattono isi kaaˈlannonke.—Isayaasi 44:8 nabbawi.

6. (a) Yihowa kaaˈlannonketa buuxisinonkehu hiittoonniiti? (b) Sheshifanteemmonna jawaanteemmo gede assannonkeri maati?

⁶ Yihowa kaaˈlannonketa buuxisinonke. Lawishshaho Yihowa “kiˈne . . . naqaashsheˈyaati” yaara albaanni balaxe togo yiino: “Wayi giddoonni higgine saˈinanni woyite, ani ledoˈne noommo; giddoonni saˈinanni woyite wayi diegemmannoˈne. Giirate giddoonni saˈineennano giira diˈˈittannoˈne; buwanuno digudannoˈne.” (Isa. 43:2) Soqqammeemmo woyite mito woyite lolahu gedee qarri woy giirate gedee fonqoli tuncu yaannonke. Ikkirono Yihowa kaaˈlannonke daafira sabbaka diagurreemmo. (Isa. 41:13) Hiziqeeli yanna gede xaa yannara noohu rooru manni sabbankeemmo sokka giwanno. Ikkirono insa sabbankeemmo sokka macciishsha gibbino yaa, ninke danchu garinni disabbankoommo yaa ikkitinokkita qaaga hasiissannonke. Yihowa sokkasi woˈmanka woyite ammanamme dudumbeemmo woyite hagiidhannota afanke, sheshifanteemmonna jawaanteemmo gede assitannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi, “Mittu mittunku loosisi garinni daafurisi guma adhanno” yiino. (1 Qor. 3:8; 4:1, 2) Mitte lowo diro suwisaancho ikkite soqqantino rodoo, “Yihowa assineemmorira baˈraasannonketa afaˈya hagiidheemma gede assitannoe” yitino.

7. Hiziqeeli laino ajuuja hiinci kiiro maa addaxxa dandaanno? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

⁷ Hiziqeeli Maganu ayyaani lowo wolqa afiˈrinoha ikkinota laino. Isi ajuujatenni qullaawu ayyaani wolqaataamma sokkaasine kaaˈlanna hattono iimiidi saragalliti jawa qalla hadhanno gede assanna laino. (Hiz. 1:20, 21) Hakkiinni Hiziqeeli hiitto ikkiyya? Isi aane ikkinore borreessino. Togo yiino: “Ani konne baala laummo yannara, alba hige [gombisamummo].” Hiziqeeli lowo geeshsha waajjino daafira alba hige uwino. (Hiz. 1:28) Isi gedensoonni tenne ajuuja hiinci kiiro, Maganu ayyaani aannosi wolqanni soqqanshosi umo fushsha dandaannota albinni roore addaxxinoti dihuluullissannote.

8-9. (a) Yihowa hajajo Hiziqeeli ma ikkanno gede assitinosi? (b) Yihowa Hiziqeeli macciishsha hasiˈrannokki mannira sabbakate jawaante afiˈranno gede wolere maa assinosi?

⁸ Yihowa Hiziqeeli, “Koo manchi beetto, hasaawisammohera hasiˈroommona, kaˈe lekkakkinni uurri” yee hajajinosi. Tini hajajo Hiziqeeli uwinowiinni kaˈˈate hasiissannosi jawaante afiˈranno gede kaaˈlitinosi. Hiziqeeli, “Ayyaanisi giddoˈyara eˈˈe lekkaˈyanni uurrisie” yee borreessino. (Hiz. 2:1, 2) Gedensoonni isi Yihowara soqqami yanna baalate Maganu “wolqa” yaano qullaawu ayyaani massaginosi. (Hiz. 3:22; 8:1; 33:22; 37:1; 40:1) Maganu ayyaani Hiziqeeli uyinoonnisi looso loosanno gede yaano ‘mokkookkunna wodana xillino’ mannira sabbakanno gede jawaante ikkinosi. (Hiz. 3:7) Yihowa Hiziqeeli togo yiinosi: “Ate insa gede kaajjadonna yinoonnita bashshi assattokkiha asseemmohe. Ate dhinqu kinchinna kaajjadu siwiili gedeeha asseemmohe. Kunnira,  hakko haxawarroota waajjitooti.” (Hiz. 3:8, 9) Yihowa Hiziqeeli, ‘Mannu kakkacha ikkinota laˈe hexxo mudhitooti. Ani jawaachisheemmohena yiinosihu gedeeti.’

⁹ Hakkiinni Maganu ayyaani Hiziqeeli sabbakanno qoqqowo massisi. Hiziqeeli, “Kaaliiqiti jawaata wolqa anewa daggu” yee borreessino. Hiziqeeli sabbakanno sokka woˈmunni woˈma wodanchate mitte lamala hasiissinosi. (Hiz. 3:14, 15) Hakkiinni Yihowa isi lagicha dirranno gede asseenna hakkiicho Maganu ‘ayyaani giddosira eˈˈe’ woˈmino. (Hiz. 3:23, 24) Hiziqeeli xa soqqansho hanafate qixxaawino.

10. Sabbakate looso loonseemmo gede kaaˈlannonkeri maati? Ma garinni?

¹⁰ Sabbakate looso loonseemmo gede kaaˈlannonkeri maati? Hanni tenne xaˈmora dawaro afiˈrate Hiziqeelira iillinosire galagalle laˈno. Isi sabbakate looso hanafara albaanni, Maganu ayyaani hasiissannosi jawaante uyinosi. Hiziqeelinte gede xaa yannara ninkeno sabbakate loosonke umo fushsha dandiineemmohu Maganu ayyaani kaaˈlinkero callaati. Mayira yiniro, Sheexaanu sabbakate looso agurreemmo gede assate ola kayisino. (Aju. 12:17) Mannu hedora ninke Sheexaane qeela dandiineemmoha dilawanno. Kayinni sabbakate loosinkenni iso qeellanni heeˈnoommo! (Aju. 12:9-11) Ma garinni? Sabbakate looso loonseemmo woyite, Sheexaane waajjineemmokkita leellinshanni heeˈnoommo. Sabbankummo kiiro Sheexaanu qeelamanni no. Ikkina diinnanke gibbunkerono sabbakate loosonke agurrummokki loosa dandaanke maa leellishshanno? Qullaawu ayyaani wolqa ikkinonketanna Yihowa hagiirsiinsanni heeˈnoommota leellishshanno.—Mat. 5:10-12; 1 Phe. 4:14.

11. Maganu ayyaani kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Woˈmanka woyite Maganu ayyaana afiˈrate maa assa hasiissannonke?

¹¹ Yihowa Hiziqeeli kaajjadonna yinoonnita bashshi assannokkiha ikkanno gede assasi  wolere maa wodanchineemmo gede assitannonke? Maganu ayyaani soqqammeemmo woyite iillankera dandaanno qarra baala qeelle saˈneemmo gede kaaˈlannonke. (2 Qor. 4:7-9) Ikkina woˈmanka woyite Maganu ayyaana afiˈrate maa assa hasiissannonke? Yihowa huuccattonke macciishshannota addaxxine agurrummokkinni huucciˈra hasiissannonke. Yesuusi rosaanosi ‘agurtukkinni huuccidhanno gede, hasidhanno gedenna gangantanno’ gede rosiisinonsa. Yihowano huuccidhannorira “qullaawa ayyaana” aannonsa.—Luq. 11:9, 13; Soq. 1:14; 2:4.

12. Hiziqeeli 2:9–3:3 kultanno garinni, xaaxo dagginohu mamiinniiti? Tenne xaaxora noori maati?

¹² Hiziqeelira Maganu ayyaani wolqa uyinosiha calla ikkikkinni Maganu Qaalino jawaante ikkinosi. Hiziqeeli ajuujatenni, xaaxo amaddinota mitte anga laino. (Hiziqeeli 2:9–3:3 nabbawi.) Tini xaaxo dagginohu mamiinniiti? Tenne xaaxo giddo noori maati? Tini xaaxo Hiziqeelira jawaante ikkitinosihu hiittoonniiti? Hanni laˈno. Tini xaaxo dagginohu Maganu zuufaanenniiti. Hiziqeelira tenne xaaxo abbinohu Hiziqeeli umo lainori shoole sokkaasine giddonni mitto ikkara dandaanno. (Hiz. 1:8; 10:7, 20) Tini xaaxo Maganu Qaale yaano Hiziqeeli qafadote giddo heeˈrannohu finqilu mannira duduwannota seeda yoote sokka amaddino. (Hiz. 2:7) Tenne sokka borreessinoonnihu xaaxote giddoonninna gobbaanniiti.

13. Yihowa Hiziqeeli xaaxo ma assanno gede kulinosi? Isira xaaxo coommitinosihu mayiraati?

¹³ Yihowa masaalaanchisi tenne xaaxo itanno gedenna ‘godowasi wonshiˈranno’ gede kulinosi. Hiziqeelino hajajame tenne xaaxo gudise itino. Tenne ajuuja tiro maati? Hiziqeeli duduwanno sokka woˈmunni woˈma wodancha hasiissinosi. Isi tenne sokka sabbakate kaˈˈanno gede giddose borreessinoonnire seekke ammana hasiissannosi. Hakkiinni dhagge ikkannori ikki. Hiziqeelira xaaxo ‘malawimma coommitusi.’ (Hiz. 3:3) Mayira? Yihowa riqiwe tenne sokka duduwa Hiziqeeli hagiirsiissinosi; hattono coommannori gede ikkitinosi. (Far. 19:8-11) Isi Yihowa masaalaanchosi asse soqqinosi daafira hagiidhino.

14. Hiziqeeli uyinoonnisi looso hanafate qixxaawanno gede kaaˈlinosiri maati?

¹⁴ Gedensoonni Yihowa Hiziqeeli, “Kuleemmohere baala seekkite wodanchi” yiinosi. (Hiz. 3:10) Yihowa konne biddishsha oye Hiziqeeli xaaxote giddo borreessinoonni coye qaagannonna hiincanno gede kulinosi. Hiziqeeli hatto assasi ammanasi roore kaajjishshino. Qoleno tini mannaho duduwannota kaajja sokka huwatanno gede kaaˈlitinosi. (Hiz. 3:11) Maganu sokka wodanisiranna afiisira noo daafira Hiziqeeli uyinoonnisi looso hanafatenna umo fushshate qixxaawino.—Faarso 19:14 ledo heewisiisi.

15. Soqqanshonke umo fushshate seekkine ‘wodancha’ hasiissannonkeri maati?

¹⁵ Soqqanshonke umo fushshate woˈmanka woyite Maganu Qaali jawaante ikkannonke gede assiˈra hasiissannonke. Qoleno Yihowa kulannonkere baala seekkine ‘wodancha’ hasiisannonke. Xaa yannara Yihowa hasaawisannonkehu Qaalisi Qullaawu Maxaafi widoonniiti. Maganu Qaali woˈmanka woyite hedonkenna assootenke seekkanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

16. Maganu Qaale ma assa hasiissannonke? Maganu Qaali ammananke kaajjishanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Sagale intummoronna intoommo sagale daahanturo mannimmanke kaajjitannonte  gede, Maganu Qaale xiinxallinummoronna hiincinummoro ayyaanaamittenke kaajjitanno. Xaaxote daafira kultanno ajuujanni ronseemmo roso qaaga hasiissannonke. Yihowa Qaalisinni ‘godowanke wonshiˈnammora’ yaano giddosi borreessinoonnire seekkine huwantammora hasiˈranno. Huuccatto assiˈne, nabbambenna hiincine tenne assa dandiineemmo. Balanxe Maganu hedo huwanteemmo gede wodananke qixxeessiˈrate huuccatto assiˈra hasiissannonke. Hakkiinni Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo. Aanchine nabbamboommore hiincatenna seekkine hedate taxxi yineemmo. Tini mayi guma abbitanno? Maganu Qaale hiincinummo kiiro ammananke albinni roore kaajjitanno.

17. Qullaawu Maxaafinni nabbamboommore hiinca hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

¹⁷ Qullaawa Maxaafa nabbawanna hiinca hasiissannonkehu mayiraati? Togo assanke xaa yannara Maganu Mangiste sokka sabbakatenna albillitte kaajjado yoote sokka duduwate jawaante afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Qoleno baxissannota Yihowa akatta hiincanke isi ledo noonke jaaloomi albinni roore kaajjanno gede assitanno. Tini addinta coommannore woy hagiirsiisannore yaano giddoyidi keerenna harshammo afiˈneemmo gede assitannonke.—Far. 119:103.

18. Qoqqowinkera heeˈranno manni ammane adhannori maati? Mayira?

¹⁸ Ninke Hiziqeeli gede masaalaano diˈˈikkinoommo. Ikkirono Yihowa sabbakate loosi ikkino yaa geeshsha, qullaawu ayyaaninni borreessinoonnihu Qaalisi giddo noo sokka agurrummokkinni duduwate murciˈnoommo. Yoote barri iillanno woyite qoqqowinkera heeˈranno manni diqorowisiinsoonninke woy Maganu daafira dimacciishshinoommo yaa didandaanno. (Hiz. 3:19; 18:23) Hatteentenni insa hatte yannara, sabbankoommonsa sokka Maganuwiinni dagginota ikkitinota huwattanno.

19. Soqqanshonke umo fushshineemmo gede jawaante ikkannonkeri maati?

¹⁹ Soqqanshonke umo fushshineemmo gede jawaante ikkannonkeri maati? Hiziqeeli jawaachishinohu sasu coyi ninkeno jawaachishannonke. Soyinonkehu Yihowa ikkinota anfoommo daafira, Maganunnihu qullaawu ayyaani wolqa aannonke daafiranna Maganu Qaali jawaante ikkannonke daafira agurrummokki sabbankeemmo. Yihowa kaaˈlonni soqqanshonke umo fushshatenna “goofimarchu geeshsha” cincate murciˈnoommo.—Mat. 24:13.