Hakkiinni aane mayi ikkinoro kulammoˈnera albaanni balaxe woˈma yanna soqqansho hanafoommohu hiittoonniitiro odeesseemmoˈne.

Ilamoommohu 1942nni biifado Karibiyani giddichora Kuraasahooti. Anniˈya ilaminohu Surinaami ikkirono, looso loosara Kuraasa haˈrino. Ani ilamammora shiimu diri albaanni Kuraasaho cuuantinori Yihowa Farciˈraasine giddo mittu annaˈyaati. a Isi anenna roduuwaˈya lamalate kiiro Qullaawa Maxaafa xiinxallisannonke; ninke kayi mito woyite xiinxalla dihasiˈneemmo. Ani tonaa shoolu dirihu heeˈreenna anninke geedhitino amasi towaatara ninke baalanka Surinaami haaˈre haˈrinke.

Surinaami noommo yannara Yihowara diinaggaabbe soqqantannori songote giddo noori wedellu roduuwiwa aana hanafoommo. Insa ane shiima diro bayidhannoe hattono woˈma yanna suwisaano ikkite soqqantanno. Insa soqqanshonniwa afidhino woˈnaalsha hasaabbanno woyite lowo geeshsha hagiirraamma ikkitinota huwatummo. Songote gambooshshi gedensaanni, aninna jaalaˈya Qullaawu Maxaafi daafira hasaambeemmo; mito woyite gobba ofolline beeddahe woˈmitino gordo laˈnanni hasaambeemmo. Insa heeshshoˈya giddo maa hasiˈreemmoro huwateemmo gede kaaˈlitinoe; hasattoˈya Yihowara soqqamate. Hakko daafira 16 dirihu heeˈre cuuamummo. Gedensoonni, 18 diriˈyanni woˈma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo.

Suwisaancho ikke soqqamanni lowore rosoommo; rosoommori woˈma yanna soqqansho soqqamummo yanna baalantera lowo geeshsha kaaˈlinoe. Lawishshaho umihunni, woloota qajeelsa hasiissannota ikkitinota rosoommo. Suwisaancho ikke soqqama hanafummo yannara, misiyoone ikke soqqamannohu Wileemi vaani Seejili lowo geeshsha kaaˈlinoe. b Isi songote uyinannie  looso ma garinni looseemmoro qajeelsinoe. Hatte yannara kuni qajeelshi lowo geeshsha hasiisannoeta dihuwatoommo. Aane noo diro baxxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede shoommie; hakkiinni Surinaami lowo dubbi giddo noota mitte gaamo kaaˈla hanafummo. Roduuwu hasiissannoe yannara qajeelsitinoe daafira lowo geeshsha galateemmonsa! Hatte yannanni kayise anino insa lawishsha harunse woloota qajeelsate yanna gaaˈma hanafoommo.

Layinkihunni, bikkunnita kayinni qinaabbino heeshsho heeˈra kaaˈlitanno gara rosoommo. Aganu hanafi kiiro aninna ledoˈya baxxino suwisaancho ikke soqqamanno rodii, aganu giddo hasiisannonkehu maalaamittete coyi mageeshshihoro hasaambeemmo. Hakkiinni lamunku giddo mittu seeda doogo haˈre qaru kataminni hasiisannonkere hiˈranno. Hakkiinni aganu kiiro hasiisannonkere hidhate uyinanninke woxe qorophine horoonsiˈneemmo hattono hidhinoommo sagale aganu goofa geeshsha qoxxophineemmo. Hakko dubboho heeˈne hasiisannonkere hoongummoro kaaˈlankera dandaannohu mittu manchino dino. Wedellichu heeˈre bikkunnita kayinni qinaabbino heeshsho heeˈra dandiinanni gara rosaˈya, heeshshoˈya diro woˈma Yihowa looso illachisheemmo gede kaaˈlitinoe.

Sayikkihunni, mannaho uminsa qaalinni halaale rosiisa afidhino horo rosoommo. Anje heeˈre Dachete afoo, Ingilizete afoo, Papimento afoo hattono Surinaami batinyu manni coyiˈrannoha Siranantongo (Siranaani afoono yinanni) afoo coyiˈreemmo. Kayinni lowo dubbi giddo heeˈranno manni uminsa qaalinni sabbankeemmo woyite dancha gede macciishshannota huwatoommo. Hakko coyiˈnanniha mito afoo lawishshaho, Saramakaani afoo coyiˈra qarrissannoe; konne qaale coyiˈnanni woyite mite huuro batinsanni mite kayinni ajinshanni. Ikkirono tennera sharramaˈya digaabbissannote. Insa coyidhanno afoo dandoommo daafira lowo diro batinyu mannira Qullaawu Maxaafi halaale rosiisa dandoommo.

Hige saalsiisannoe coyi tuncu yiinoe yannano no. Lawishshaho mitte yannara Saramakaani afoo coyidhannota mitte Qullaawu Maxaafi rosaancho godowa dhiwinose daafira “woyyihe?” yee xaˈma hasiˈroommo. Kayinni xaˈmoommohu ‘Godowii nootta?’ yeeti. Hatto yee xaˈmoommo daafira ise saaltino. Togoo soˈro loosoommoha ikkirono, woˈmanka woyite mannaho uminsa qaalinni sabbakate sharrameemmo.

Hakkiinni 1970nni woradu aliidi laˈˈaancho assine shoommie. Hakko diro lowo dubbi giddo heeˈrannohu batinyu mannira, “Yihowa Farciˈraasineta Qara Biiro Daaˈˈata” yitanno isilayide leellishoommo. Kuri manniwa marate mitu roduuwi ledo seeda yowolo giddine lagga tayinse haˈnoommo. Yowolonkera jenereetere, nadaaje, nadaajetenni loosanno caabbichonna isilayide leellinshanni uduunnicho hogomboommo. Hakkira iillinummoti, massinoommo uduunne baala isilayide leellinshanniwa dunke haaˈne haˈnoommo. Roorenkanni, hakko heeˈranno manni tenne isilayide lowo geeshsha baxinota qaageemmo. Mannu Yihowanna dirijjitesite uullaayidi kifile daafira rosanno gede kaaˈloommohura lowo geeshsha hagiidhoommo. Yihowara soqqamate  assoommohu aye coyino afiˈroommohu ayyaanaamittete atootira tana nafa didaanno.

Calliˈya heeˈra soqqanshoˈyara lowo geeshsha kaaˈlitinoeta huwatoommoha ikkirono, seenne adha hasiˈroommo. Hakko daafira shota ikkitinokkita konni garita woˈma yanna soqqansho ane ledo hagiirrunni soqqantanno minaama aaera Yihowa bade kule huucciˈroommo. Mittu diri gedensaanni baxxitino suwisaancho ikkitinote Iteeli ledo adhamate hede ise ledo yanna sayisa hanafummo; ise umise horo agurte Yihowara soqqantanno rodooti. Iteeli anjesenni hanaffe soqqamaasincho Phaawuloosi lowo geeshsha naaddanno; hattono isi gede diinaggaabbe soqqama hasidhanno. Hakkiinni Wocawaaro 1971nni adhamme woradu looso loosa hananfummo.

Iteeli lophitinohu hakkeya dureeyye ikkitinokki maate giddo ikkino daafira, lowo dubbi giddo loonseemmoha woradu looso rosa qarra diˈˈikkitinose. Lawishshaho, xeertidhe noo songuwa towaantammora haˈneemmo woyite lowo uduunne adhine dihaˈneemmo. Uduunnenkeno ikko biso hayishshiˈneemmohu lagahooti. Qoleno roduuwu uyitannonke sagale baala inteemmo; insa godowunni hadhanno saadanna addi addi qulxuˈme uyitannonke hattono dubbunni ugaaxxe woy lagu giddonni woshshaadde abbitinore baala inteemmo. Sayine hoogummoro muuzete hogira wodhine inteemmo. Shukka woy maanka hoongummoro angatenni inteemmo. Iteelinna ani Yihowara soqqamate yine uminke horo aguranke sase qiqqishonni gannoonni siiwo gede ikkineemmo gede kaaˈlitinonke. (Ros. 4:12) Konni garinni soqqamme afiˈnoommo woˈnaalsha aye coyinnino soorra dihasiˈneemmo!

Hanafote kulummoˈne coyi tuncu yiinoehu dubbu giddo noohu mittu bayichinni hingannaati. Iima haˈranni noo lagi widoonni hinge saˈnanna yowolo wayi giddora eˈinoha ikkirono bayichonkonni fultino. Maganu assa gede, wayi giddo itammannikki gede kaaˈlanno jakkeetta uddiˈne heeˈnoommo daafira yowolote aaninni diumboommo.  Kayinni yowolote wayi woˈmi. Dissitete wodhinoommo sagale lagu giddo dunnummo; hakkiinni hatte dissitenni yowolote giddo woˈmino waa hinkiille dunnummo.

Sagalenke gudinse dunnoommo daafira lagu giddo haˈnanni qulxuˈme woshshaaxxa hananfummo. Kayinni mitte qulxuˈmeno diamaxxinoommo. Hakko daafira Yihowa huucciˈnummo; hattono barraho hasiissanno sagale aannonke gede kuˈlinummo. Huuccatto assiˈnummohu gedensaanni mittu rodii marawe baaraho tuge ninke ontunku inte duumbe galate ikkitanno geeshshi qulxuˈmicho amadi.

Woradu looso onte diro loonsummohu gedensaanni, Iteelinna ani hendoommokki atoote yaano annanna ama ikkate qoosso afiˈnoommo. Tenne macciishshe hagiidhoommoha ikkirono, albillitte hiittoo heeshsho heeˈneemmoro kayi diafoommo. Iteelinna ani dandiinummo deerrinni woˈma yanna soqqansho soqqammanni heeˈra lowo geeshsha hasiˈnoommo. Hakkiinni 1976nni qaaqqinke Itineeli ilami. Lamu dirinna daratu gedensaanni Jiovaani ilami.

Hakka woyite Surinaami kaaˈlo hasiissanno daafira, sinu biiro qaaqquullenke lossiˈnanni heeˈnenni woradu looso loonseemmo gede kultunke. Qaaqquullinke shiimmaaddu noo yannara boode songuwa noo worada towaanteemmo gede kullinke. Hakko daafira aganu giddo boode lamala woradu looso looseemmo; gattino lamala kayinni gaammoonninke songo giddo suwisaancho ikke soqqameemmo. Qooxeessinkera noo songuwa towaateemmo woyite Iteelinna qaaqquullinke ledoˈya hadhanno. Lowo dubbira noo songuwa towaateemmo woyitenna hakko woradu gambooshshi heeˈranno woyite kayinni calliˈya haˈreemmo.

Uyinoonnie looso baala danchu garinni loosate pirogiraame fushshiˈra hasiissinoe. Lamalate kiiro maatete magansiˈra assiˈneemmo. Dubbu giddo noo songuwa towaatammora haˈreemmo woyite Iteeli qaaqquullinke ledo maatete magansiˈra assidhanno. Ikkirono, dandiinummo deerrinni duucha woyite mito coye mitteenni assate woˈnaalleemmo. Iteelinna ani oosonke ledo ganyine boohaarreemmo; geeme godoˈlineemmo hattono qooxeessinkera nooha mito baxisanno bayicho daaˈˈanteemmo. Duucha woyite songote looso loosanni hashshiishiˈreemmo. Qoleno Iteeli Lawishsha 31:15 kulloonnite maanaame minaama gedeeta ikkitino daafira gutte kaˈe sagale wortanno; hakkiinni oosonke rosu minira hadhara  albaanni mitteenni shooˈmine barru qummeeshsha nabbambeemmo. Yihowa uyinoe looso looseemmo gede kaaˈlitannoetanna umise horo agurtanno minaama afiˈroommo daafira lowo geeshsha tashshi yiinoe!

Annanna ama ikkinoommo daafira, oosonke Yihowanna soqqansho baxxanno gede kaaˈlate sharrammoommo. Oosonke ninke hasiˈnoommo daafira ikkikkinni, uminsa baxxe woˈma yanna soqqansho soqqantara hasiˈnoommo. Duucha woyite insara woˈma yanna soqqansho hagiirsiissanno gara kulleemmonsa. Konni garinni soqqama mito woyite qarra ikkitannota anfoommoha ikkirono, Yihowa kaaˈlinonke garanna maatenke maassiˈrino gara luphi assine kulleemmonsa. Qoleno oosonke Yihowara soqqama balaxisiissanno roduuwi ledo jaalla ikkitanno gede kaaˈlinoommonsa.

Yihowa oosonke lossiˈnanna hasiisannonkere oye kaaˈlinonke. Hige anino maatenke kaaˈlate danduummore baalare assoommo. Seenne adhummokki lowo dubbi giddo baxxino suwisaancho ikke soqqamummo yannara hasiisannoere hidhate woxe qoxxopha hasiissannoeta rosoommo. Mito woyite kayi dandiinummore baala assinoommoha ikkirono hasiisannonkere afiˈra qarra ikkitinonke. Togoo yannara Yihowa kaaˈlinonketa huwatoommo. Lawishshaho 1986nni 1992 geeshsha Surinaami dagate gaance kaˈino. Hatte yannara hasiisannore afiˈra lowo geeshsha qarraho. Ikkirono Yihowa hasiisannonkere uyinonke.—Mat. 6:32.

Heeshshonke diro baala Yihowa towaatinonke hattono lowo hagiirrenna harshammo afiˈnoommo. Oosonkeno ninkera lowo atoote ikkitinonke; hattono insa Yihowara soqqantanno gede assine lossiˈra ninkera lowo ayirrinyeeti. Qoleno insa woˈma yanna soqqansho doodhitino daafira lowo geeshsha tashshi yiinonke. Itineelinna Jeovaani Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine rossino; hattono insa xa minaamuwinsa ledo Surinaami noote sinu biirora soqqantanni no.

Iteelinna ani xa geedhinoommo; ikkirono xaano baxxitino suwisaano ikkine Yihowara diinaggaambe soqqammanni heeˈnoommo. Isinni, loosu batiˈrannoe daafira xaano waa daankanni gara rosate yanna diafiˈroommo! Ikkirono gaabbeemmori dino. Albita hedeemmo woyite, anjeˈyanni hanafe woˈma yanna soqqansho doodhaˈya wole baalanka doorsha roortannota ikkitinota huwatoommo.