1. Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafattora albaanni heeshshokki hiittoote?

 YIHOWA FARCIˈRAASINE ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafattora albaanni heeshshokki hiittoote? Ninke giddo batinyu hakkawari heeshsho heda nafa hasiˈneemmokkiha ikkara dandaanno. Hendeemmo coyinnino ikko akatinkenni, garanna gara ikkinokkiri daafira alame fushshitino biddishsha harunsineemmoreeti. Hatto ikkiro ‘hexxo nookki gobbara Magano afiˈnummokkinni heeˈnoommo.’ (Efe. 2:12) Kayinni Qullaawa Maxaafa xiinxalla hananfummo gedensaanni heeshshonke soorrantino!

2. Qullaawa Maxaafa xiinxallittoti maa huwatootto?

² Qullaawa Maxaafa xiinxallittoti lowo geeshsha baxannohehu iimi Anni nooheta huwatootto. Yihowa hagiirsiisanna iso magansidhanno maate wido ikka hasiˈrittoro heeshshokki garanna hedokki biddi assiˈra hasiissannoheta wodanchootto. Isi fushshino biddishshi garinni heeˈra rosa hasiissinohe.—Efe. 5:3-5.

3. Qolasiyaasi Sokka 3:9, 10 kultanno garinni Yihowa maa assinammora hasiˈranno? Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Kalaqaanchinkenna iimi Anninke Yihowa maatesi wido ikkitinori ma garinni heeˈra hasiissannonsaro doorate qoosso noosi. Qoleno isi cuuammammora albaanni ‘akkala mannimma loosise ledo mulqine tugate’ sharrammammora hasiˈranno. * (Qolasiyaasi Sokka 3:9, 10 nabbawi.) Kuni birxichi cuuama hasidhannori aante noote sase xaˈmora dawaro afidhanno gede kaaˈlannonsa: (1) “Akkala mannimma” maati? (2) Yihowa “akkala mannimma” mulqine tungeemmo gede jawaachishinonkehu mayiraati? (3) Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Kuni birxichi ninke cuuammoommorino,  akkala mannimma akatta galagalte qarrissannonketa gargadhineemmo gede kaaˈlannonke.

4. “Akkala mannimma” noosi manchi assannori maati?

⁴ “Akkala mannimma” noosi manchi hedannohunna assannohu maalu loosooti. Togoo manchi umosi calla baxannoha, hanqoho muddamannoha, galatannokkihanna naaxxannoha ikkara dandaanno. Qoleno teeda baˈino misilla hattono amanyoote baˈino woy finqille batidhino filme laˈˈa baxannoha ikkara dandaanno. Isira mite dancha akatta heedhannositi dihuluullissannote; qoleno coyiˈrinohu woy assinohu bushu coyira gaabbannoha ikkara dandaanno. Kayinni isira hedosinna assootesi biddi assiˈrate hasatto dinosi.—Gal. 5:19-21; 2 Xim. 3:2-5.

5. Akkala mannimma woˈmunni woˈma mulqine hooˈla dandiineemmo? Xawisi. (Soq. 3:19)

⁵ Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira busha hedonna halcho baala wodaninkenna surrenke giddonni woˈmunni woˈma hooˈla didandiineemmo. Mito woyite, gedensoonni gaabbisannonkere assinammora woy coyiˈnammora dandiineemmo. (Erm. 17:9; Yai. 3:2) Kayinni akkala mannimma mulqine tungummoro maalu hasattonna assooti diwaadannonke. Hakkuyi gedensaanni ayimmanke soorrantanno.—Isa. 55:7; Soqqamaasinete Looso 3:19 nabbawi.

6. Yihowa akkala mannimmata gara ikkitinokki hedonna busha rosicho hooˈlineemmo gede jawaachishinonkehu mayiraati?

⁶ Yihowa lowo geeshsha baxannonke daafiranna hagiirru noo heeshsho heeˈnammora hasiˈranno daafira, gara ikkitinokki hedonna busha rosicho hooˈlineemmo gede jawaachishinonke. (Isa. 48:17, 18) Yihowa busha halchora qeelantannori insaneetonna woloota gawajjitannota afino. Isi ninkeneetonna woloota gawajjineemmota laˈˈanno woyite lowo geeshsha xissiisiˈranno.

7. Roomu Sokka 12:1, 2 kultanno garinni hiikku doorshi noonke?

⁷ Mite jaallankenna maatenke akattanke biddi assiˈrate sharrammeemmo woyite umi qara qacifattankera dandiitanno. (1 Phe. 4:3, 4) Insa hasiˈnoommore assate qoosso noonketanna assineemmore wolu manni kulankera wodha hasiissannonkekkita  kultannonkeha ikkara dandaanno. Ikkollana Yihowa biddishsha harunsitannokkiri mitto coye assitannohu uminsanni kaˈe callaati yaa diˈˈikkino. Noore coyiˈniro insa Sheexaanu gashshino alame massaggansara wodhitanni no. (Roomu Sokka 12:1, 2 nabbawi.) Ninke baalunku mitte doodha hasiissannonke: Akkala mannimma uddiˈne cubbunna Sheexaanu alame giddo heeˈra woy Yihowa soorre biddi assankera maahoyye yaa doodha hasiissannonke.—Isa. 64:8.

8. Gara ikkitinokki hedonna busha rosicho hooˈlate kaaˈlannonkeri maati?

⁸ Yihowa gara ikkitinokki hedonna busha rosicho hooˈlate yannanna sharro hasiissannota afino. (Far. 103:13, 14) Ikkirono Yihowa Qaalisi, ayyaanisinna dirijjitesi widoonni, soorramme biddi yineemmo gede hasiissannonke hayyonna jawaante oye kaaˈlannonke. Isi konni albaanni kaaˈlinoheti dihuluullissannote. Hanni xa, albinni roore akkala mannimma mulqite tugatenna cuuamate ikkado ikkatto gede kaaˈlannoheha, assa hasiissannoheha mito coye laˈno.

9. Maganu Qaali ma assatto gede kaaˈlannohe?

⁹ Qullaawa Maxaafa horoonsidhe ateneeto seekkite layiˈri. Maganu Qaali hincilaallote gedeeti; hedatto gara, coyiˈrattorenna assootekki seekkite layiˈratto gede kaaˈlahera dandaanno. (Yai. 1:22-25) Qullaawa Maxaafa xiinxallisannohehunna ayyaanaamittetenni gikki yiinohu wolu Kiristaani dancha amaale amaalahera dandaanno. Lawishshaho insa Qullaawa Maxaafa horoonsidhe jawaantekkinna laanfekki badde afatto gede kaaˈlitahera dandiitanno. Insa busha rosicho qeeˈlate kaaˈlitannoheta Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale afiˈratto gara kultahera dandiitanno. Yihowano woˈmanka woyite kaaˈlannohe. Isi ate kaaˈlanno gara seekke afino; hattono wodanikkira noore afanno. (Law. 14:10; 15:11) Hakko daafira iso huucciˈratenna barru baala Qaalesi xiinxallate rosichi heeˈrohe.

10. Iili woˈnaalshinni maa rosootto?

¹⁰ Yihowa biddishshi kaaˈlannoheta addaxxi. Yihowa asse yaannonkeri baalunkuri kaaˈlannonkeho. Isi biddishsha harunsitannorira uminsara gara ikkitino lao heedhannonsa, dancha heeshsho heedhanno hattono addu hagiirre afidhanno. (Far. 19:7-11) Yihowa biddishsha harunsitannokkiri kayinni maalu looso loosa abbitanno qarri giddo ubbanno. Hanni Iili yinanni manchi Maganu biddishsha giwa abbitanno gawajjo daafira mayinoro laˈno. Isi lophinohu Yihowa baxxanno maate giddooti. Kayinni Iili wedellichu noo yannara busha hoshsha hosa doodhino. Isi jingilli assitanno xagga adha, amanyoote bainore assanna moora hanafino. Iili gale hosanni hanqannohanna finqila ikkinota wodanchinota coyiˈrino. Isi, “alba rosoommoha mittu Kiristaanchi assa hasiissannosikkiha baalanka coye assoommo” yee maaxikki coyiˈrino. Ikkirono Iili anje heeˈre rosinore dihawino. Gedensoonni isi Qullaawa Maxaafa wirro xiinxalla hanafino. Isi busha gadesi qeeˈlate seekke sharramino hattono 2000nni cuuamino. Yihowa biddishshi garinni heeˈrasi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti? Isi togo yiino: “Xa giddoyidi keere afiˈroommo hattono keeraanchu tiiˈˈi nooe.” * Kuni woˈnaalshi leellishannonte gede Yihowa biddishsha gibbannori umonsa gawajjitanno. Ikkirono Yihowa togoo manni nafa soorrame biddi yaanno gede kaaˈla hasiˈranno.

11. Yihowa giwannori maati?

 ¹¹ Yihowa giwannore giwa rosi. (Far. 97:10) Qullaawu Maxaafi, Yihowa ‘booˈnaleette ille, kaphaancho arrawonna keeraancho manna shitanno anga’ giwannota kulanno. (Law. 6:16, 17) Qoleno isi ‘mararro nookkirenna xagaraamma hashakkiˈre giwanno.’ (Far. 5:6) Yihowa togoo akattanna assoote lowo geeshsha giwanno daafira, Nohi waro uullate aana finqille batidhanno gede assino manna baala gudise hunino. (Kal. 6:13) Hanni wole lawishshano laˈno. Yihowa masaalaanchu Milkiyaasi widoonni, adhamansa diigge xagarrotenni beebbaataame minaamansa fushshite haˈrissannore giwannota coyiˈrino. Yihowa togoo manni magansiˈra diadhanno hattono assitinorira xaˈmannonsa.—Mil. 2:13-16; Ibi. 13:4.

12. ‘Busha coye effiˈne giwate’ yaa mayyaate?

¹² Yihowa ‘busha coye effiˈne gimbammora’ hasiˈranno. (Rom. 12:9, NW) Effiˈre giwate yaa mitto coye horo giwate woy shagaggiˈrate. Hanni bobbino sagale iti yinihero hiitto ikkattoro hedi. Hedittoro nafa meˈrahera dandaanno. Hatteente gede Yihowa bushaho yiino coye assa agurina heda nafa shagaggiˈne giwa hasiissannonke.

13. Hendeemmo coye qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Hedatto coye qorophi. Hendeemmori assootenke seekkara woy hunara dandaanno. Yesuusi jawa cubbo loonseemmo gede assitanno hedo qorophineemmo gede rosiisinonkehu iseraati. (Mat. 5:21, 22, 28, 29) Iimi Annanke hagiirsiisa hasiˈneemmoti dihuluullissannote. Hakko daafira wodaninke giddora daggannota busha hedo baala bayichonkonni hooˈla lowo geeshsha hasiissannote!

14. Coyiˈneemmo coyi ninke daafira maa leellishanno? Ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonke?

¹⁴ Coyiˈrattore qorophi. Yesuusi “Afuunni fulannohu . . . wodanu giddonni fulanno” yiino. (Mat. 15:18) Addanko, coyiˈneemmo coyi giddoyidi ayimmanke leellishanno. Hakko daafira ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Halaale coyiˈraˈya qarrameemmo gede assitannoeha ikkiro nafa kapha giweemmo? Minaamaˈyara calla leellisha hasiissannoe baxille wole meyatera leellisheemmokki gede qoropheemmo? Amanyoote baino coye coyiˈreemmokki gede qoropheemmo? Mittu manchi hanqisiero wodanaaˈme coyiˈreemmo?’ Kuri xaˈmuwa hiinca kaaˈlitannohe. Coyiˈratto coyi uddanote ilki gedeeti yaa dandiinanni. Ilka fanittoro uddano  fushshiˈra diqarrissannohe. Hatteente gede xono, kaphonna amanyoote bainore coyiˈrattokki gede dandiittore baala assittoro akkala mannimma mulqe tuga diqarrissannohe.

15. Akkala mannimmanke ‘sutate’ yaa mayyaate?

¹⁵ Assa hasiissannohere assate hobbi ruxxi yitooti. Soqqamaasinchu Phaawuloosi heeshshonke gara biddi assiˈra lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota rosiisate kaajja lawishsha horoonsiˈrino. Isi ‘akkala mannimmanke suta’ hasiissannonketa coyiˈrino. (Rom. 6:6) Wole yaattonni Kiristoosi lawishsha harunsa hasiissannonke yaate. Yihowa giwanno akattanna assoote shaa hasiissannonke. Keeraancho tiianna hegere heeshsho hexxo afiˈra dandiineemmohu hatto assinummoro callaati. (Yoh. 17:3; 1 Phe. 3:21) Yihowa ninke hagiirsiisate yee biddishshasi soorrannokkita deˈnoonke. Hatteentenni ninke soorramme biddi yine biddishshisira hajajama hasiissannonke.—Isa. 1:16-18; 55:9.

16. Maalu yorto qeeˈlate sharrama agura hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹⁶ Busha maalu yorto gargadha agurtooti. Cuuamittohu gedensaannino maalu yorto gargadha agura dihasiissannohe. Hanni Maarusiyo yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Isi wedellichu noo yannara labballu ledo foora hanafino. Gedensoonni isi Yihowa Farciˈraasine ledo xaade Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafino. Isi heeshshosi gara biddi assiˈrihu gedensaanni 2002nni cuuamino. Isi Yihowara lowo diro soqqaminoha ikkirono, “Xaano busha yorto gargadha hasiissannoe woyiti no” yiino. Isi tini hexxo mudhanno gede assitasira diwodhino. Hatteentenni isi togo yiino: “Togoo yortora qeelama hoogummoro Yihowa hagiirsiisa dandeemmota afaˈya jawaachishshannoe.” *

17. Nabiha woˈnaalshi jawaachishinohehu hiittoonniiti?

¹⁷ Yihowa kaaˈlannohe gede huucciˈri hattono umikki jawaante ikkikkinni qullaawa ayyaanasi addaxxi. (Gal. 5:22; Fil. 4:6) Akkala mannimma mulqine tugatenna galagalle uddiˈneemmokki gede sharrama hasiissannonke. Hanni Nabiha yinanni mancho woˈnaalsha laˈno. Annise ise lewu diriti heedheenna hune haˈrinose. Ise, “Tini lowo geeshsha xissiisiˈreemma gede assitinoe” yitino. Nabiha lophitanni hadhuti hanqitannotanna  amalaame ikkitino. Ise jingilli assitanno xagga daddala hanaffino daafira boode diro usurante keeshshitino. Usuru mine noorira sabbakate martinori Yihowa Farciˈraasine isera Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanaffu. Nabiha heeshshose giddo lowo coye biddi assiˈra hanaffino. Ise togo yitino: “Mito busha rosicho agura qarra diˈˈikkitinoe. Sijaara aga agura kayinni lowo geeshsha qarrissinoe.” Nabiha mitto diro saˈanno yanna sharrantu gedensaanni jeefote sijaaru araado qeeˈlitino. Ise tenne assa dandiitinohu hiittoonniiti? Ise, “Sijaara agureemma gede wolu baalunkunni roore kaaˈlinoeri agurummakkinni Yihowa huucciˈraˈyaati” yitino. Ise xa wolootaho togo yite kultanno: “Ani Yihowa hagiirsiisate yee heeshshoˈya biddi assiˈra danduumma geeshsha, aye manchino tenne assa dandaannota dihuluullameemma!” *

18. Umi Qorontoosi 6:9-11 kultanno garinni, batinye Maganu soqqamaasine maa assa dandiitino?

¹⁸ Yihowa Kiristoosi ledo gashshitanno gede doorinori umi xibbi diro heeˈrino labballinna meenti giddo mitoho alba bushu rosichi noonsa. Lawishshaho insa foortannoreeti, labbaahu labbaahu ledo woy meyati meyate ledo adhantannoreeti hattono moortannoreeti. Ikkirono insa Maganunnihu qullaawu ayyaani kaaˈlonni heeshshonsa biddi assiˈra dandiitino. (1 Qorontoosi 6:9-11 nabbawi.) Hatteente gede xaa yannarano, Qullaawu Maxaafi lowo miliyoone ikkanno manni heeshshonsa biddi assiˈranno gede kaaˈlino. * Insa giddonsa rumuxxinoha busha rosicho qeeˈla dandiitino. Insa lawishshi atino heeshshokki biddi assiˈra dandaattotanna busha akatta qeeˈlite cuuamate ikkado ikka dandaattota leellishanno.

19. Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁹ Cuuama hasidhannori akkala mannimma mulqe tugano agurranna haaro mannimma uddiˈrateno sharrama hasiissannonsa. Aananno birxichira hatto assa dandiineemmohu hiittoonniitironna wolootu kaaˈlitannonkehu ma garinniitiro ronseemmo.