1. Qafadote giddo noohu Yihudu manni hiikkoye hagiirsiisanno coye macciishshino?

 YIHUDU manni lowo geeshsha hagiidhino. Maganu Yihowa Baabiloonete lowo diro qafadame keeshshinohu Israeelete manni haˈranno gede fajjara “Faarisi moote Qiroosi [kakkayisino].” Moote, Yihudu manni galagale gobbansa hige “Israeelete Magano Kaaliiqa magansiˈnanniha Qullaawa Mine” minanno gede lallawa fushshi. (Izi. 1:1, 3) Kuni lowo geeshsha hagiirsiisanno lallawaati! Xaate Yihudu manni halaalaancho Magano isi uyinonsa baattora wirro magansiˈra dandaanno.

2. Qafadotenni higinohu Yihudu manni umo loosino loosi maati?

² Umo qafadotenni higinohu Yihudu manni wodiidoonni nooha Yihudunniha qara katama iillinohu Yesuusira albaanni 537nniti. Kuni higinohu Yihudu manni mulenni looso hanafino, hattono 536 K.A qullaawu mini safo safino!

3. Yihudu mannira mayi qarri iillinonsa?

³ Insa qullaawa mine mina hanaffuta mannu giwa hanafinonsa. Qooxeessinsara heedhannori, “Yihudu mannira hexxo mursiissanni mineno mintannokki gede waajjishiishshunsa.” (Izi. 4:4) Yihudu mannira iillinonsahu kuni qarri roore bushanni haˈri. Hakkiinni 522 K.A., Arxekisisi Faarisi moote ikki. * Yihudu manna gibbannori tenne gashshootu soorramino faro horoonsidhe qullaawa mine horo minnannikki gede assate kaˈino; konnira insa “gashshootu seera irkidhe qarra kalaqate” woˈnaaltino. (Far. 94:20, NW) Insa Moote Arxekisisira borrote sokka borreessite Yihudu manni isira finqilara gano gananni noohu gede assite kultino. (Izi. 4:11-16) Moote insa kapho ammane qullaawa mine minnannikki gede agawino. (Izi. 4:17-23) Hakko daafira qullaawa mine  hagiidhe minanni noohu Yihudu manni mina agurino.—Izi. 4:24.

4. Yihudu manna gibbannori qullaawa mine minnannita hooltuta Yihowa maa assino? (Isayaasi 55:11)

⁴ Hatte gobbara heeˈrannohu Yihowa magansiˈrannokki manninna mite Faarisi gashshaano qullaawa mine galagalle minnannita hoolate murcidhino. Kayinni Yihowa Yihudu manni mine mine gudara hasiˈrino; qoleno isi hedinore woˈmanka woyite wonshanno. (Isayaasi 55:11 nabbawi.) Yihowa Zakkaariyaasi yinanniha worba masaalaancho kayisino; hattono isira dhagge ikkitannota sette ajuuja leellishinosi; Zakkaariyaasi qole tenne ajuuja kule Yihudu manna jawaachishanno. Tini jawaachishshanno ajuuja Yihudu manni giwannonsa manna waajjannokki gede kaaˈlitinonsa hattono Yihowa looso agurtukki loossanno gede jawaachishshinonsa. Zakkaariyaasi ontikki ajuujara caabbicho worranni uduunnichonna lame ejedhete haqqicho laino.

5. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

⁵ Ninke baalunku hexxo mudhineemmo woyiti no. Hakko daafira Zakkaariyasi lainote ontikki ajuuja widoonni Yihowa Israeelete manna jawaachishino gara xiinxallanke kaaˈlitannonke. Tenne ajuuja tiro huwatanke, mannu giwannonke woyite, heeˈnoommo gari soorramanno woyitenna uyinanninke biddishsha huwata qarra ikkitannonke woyite Yihowara ammanamme soqqama agurreemmokki gede kaaˈlitannonke. Konni birxichira kuri coyibba xiinxallineemmo.

6. Zakkaariyaasi 4:1-3 nooti caabbicho worranni uduunnichinna lame ejedhete haqqicho daafira kultanno ajuuja Yihudu manna jawaachishshinohu hiittoonniiti? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

⁶ Zakkaariyaasi 4:1-3 nabbawi. Caabbicho worranni uduunnichinna lame ejedhete haqqicho daafira kultanno ajuuja Yihudu manni gimbanninsata waajjikkinni qeele saˈˈanno gede kaaˈlitinonsa. Hiittoonni? Caabbicho worranni uduunnichira gooffannokki zayite noota wodanchitinoonni? Lame ejedhete haqqichonni fultanno zayite saane lawanno uduunnichira corantanno; hakkiinni tini zayite caabbicho worranni uduunnichira noohu lamalunku caabbichira saˈanno. Tini zayite caabbichu xoikkinni xawanno gede assitanno. Hakkiinni Zakkaariyaasi “Kuni maati?” yee xaˈmino. Sokkaasinchuno Yihowa sokka togo yee kulinosi: “Olantote Mootichi Kaaliiqi, ‘Qinaannohehu, Ayyaaniˈyanniiti ikkinnina, wolqakkinninna jawaantekkinni diˈˈikkino’ yaanno.” (Zak. 4:4, 6) Ejedhete haqqenni fultanno zayite woˈmanka woyite heeˈrannohu wolqaataamu Yihowa ayyaanira lawishshaho. Maganu ayyaani afiˈrino wolqa hendiro wolqaataame Faarisi Gashshooti olanto baalanti garire diˈˈikkitino. Yihowa ledonsa noo daafira qullaawa mine mintannori mannu giwinsarono loosonsa umo fushsha dandiitanno. Tini lowo geeshsha jawaachishshanno sokkaati! Yihudu manni baalunku Yihowa addaxxanna loosinsawalla higa hasiissannonsa. Looso loossannota hoolle heeˈnoonniha ikkirono insa loosonsa hanaffino.

7. Qullaawa mine minanno manna kaaˈlannori mayi ikkino?

⁷ Qullaawa mine minanno manni mito geeshshi kaaˈlo afiˈranno gede assanno coyi kalaqamino. Hakku coyi maati? K.A 520nni Daariyoosi umihu Faarisi moote ikke gashsha hanafino. Isi gashsha hanafihunni layinki diro qullaawa mine minnannita hoola gara ikkitinokkita huwatino. Hakkiinni Daariyoosi qullaawa mine minne gundanni gede fajjino. (Izi. 6:1-3) Tini calla nafa baalunku manni hagiidhanno gede assitannote; kayinni moote hakkiinni sainore assino. Moote, qooxeessaho noo manni mine minnannitera ataawe ikkannokki gedenna woxenna wolere abbe kaaˈlanno gede hajajino! (Izi. 6:7-12) Hakko daafira Yihudu manni shoolu diri balla ikkitanno yanna gedensaanni yaano 515 K.A. qullaawa mine mine gudino.—Izi. 6:15.

8. Mannu giwannohe woyite worba ikka dandaattohu mayiraati?

 ⁸ Xaa yannarano batinye Yihowa magansiˈranno manna gimbanninsa. Lawishshaho mite Yihowa Farciˈraasine loosonke hoolloonni gobbuwara heedhanno. Togoo gobbuwara heedhanno roduuwa usurransara hattono “gashshaanonniwanna mootoollanniwa” massinanninsaha ikkara dandaanno; hattono kuri roduuwi insara farcidhara dandiitanno. (Mat. 10:17, 18) Mito woyite gashshootu soorrama, roduuwinke Yihowa faajjetenni magansidhanno gede assitara dandiitanno. Woy mitu taashsho baxxanno daanyooti loosinkera kaaˈlitanno yoo yitara dandiitanno. Wolu roduuwinkera kayinni kowii baxxino qarri iillannonsa. Insa heedhannohu Yihowa faajjetenni magansiˈra hoolloonnikki gobbara ikkirono Yihowara soqqantannota hoola hasidhannori maatensa miilla gibbannonsa. (Mat. 10:32-36) Duucha woyite, Yihowa Farciˈraasine ikkino fiixinsa hexxo mudhanno gede assate woˈnaaltannori tenne assansa mulla daafuro ikkitinota affuro insa giwa agurtanno. Alba Yihowa Farciˈraasine effiˈre giwannohu mitu manni xa Yihowara diinaggaawe soqqamannoha ikkino. Mannu giwannohe woyite hexxo mudhitooti! Worba ikki. Yihowanna wolqaataamu qullaawu ayyaanisi ledokki noo daafira waajjatto gede assannoheri mitturino dino!

9. Haaru qullaawu mini safo sanfita mitu Yihudu manni dadillinohu mayiraati?

⁹ Haaru qullaawu mini safo sanfita Yihudunnihu mitu jajjabbu manni wiˈlino. (Izi. 3:12) Insa alba Selemooni mininoha biifado qullaawa mine laˈino daafira haarote minnoonnihu qullaawu mini ‘mullare lawe leellinonsa.’ (Hag. 2:2, 3) Insa albi mine haaru ledo heewisiissino daafira lowo geeshsha dadillitino. Zakkaariyaasi laino ajuuja insa galagalte hagiidhitanno gede kaaˈlitannonsa. Hiittoonni?

10. Zakkaariyaasi 4:8-10 nooti sokkaasinchu coyiˈrino hedo Yihudu manni dadilla aguranno gede kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti?

¹⁰ Zakkaariyaasi 4:8-10 nabbawi. Sokkaasinchu Yihudu manni gashshaanchu “Zerubaabeeli mina uurrisannokkita [“tumbe anga adhe noota,” NW] affuro hagiidhitanno” yaasi mayyaate? Tumbe mittu coyi suwe uurrinoronna teˈee laˈˈate horoonsiˈnanni uduunnichooti. Sokkaasinchu Maganu mannira, haaru qullaawu mini mitu mannira albihu geeshsha ikkannoha lawa hooginsarono, Yihowa hasiˈranno garinni minne gundannita buuxisanni noonsa. Kuni qullaawu mini Yihowa hagiirsiisannoha ikkiro Yihudu mannino hagiidha hasiissannonsa. Yihowa hasiˈrannohu qaru coyi, haaru qullaawu mini giddo iso hagiirsiisanno garinni magansiˈrate.  Yihudu manni Yihowa isi hasiˈranno garinni magansiˈratenna iso hagiirsiisate illachishiro wirro hagiirraamma ikkanno.

11. Xaa yannara mite Yihowa Farciˈraasinera fonqolo ikkannonsa coyi maati?

¹¹ Ninke giddo batinyeho heeˈnoommo gari soorramiro tenne rosa qarra ikkitannonke. Lowo diro baxxitinota woˈma yanna soqqansho soqqantinore mito roduuwa wolu gari soqqansho soqqantanno gede assinoonni. Wolootu qolte diru akkalle amaddinonsa daafira lowo geeshsha baxxannota soqqanshote qoosso agura hasiissinonsa. Togoo coyi iillinkero dadilla nooreentilla. Umi qara, assinoonniri leella hoogankera woy adhama giwankera dandaanno. Albi heeshsho halchineemmoha ikkara dandaanno. Qoleno Yihowara albi geeshsha soqqama didandiinoommo yine hende hexxo mudhineemmoha ikkara dandaanno. (Law. 24:10) Ikkina Zakkaariyaasi laino ajuuja wolqanke assitu geeshsha Maganinkera soqqama agurreemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

12. Zakkaariyaasi laino ajuuja heeˈnoommo gari soorramanno woyite hagiirrinke baikkinni heeˈneemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹² Yihowate gedee lao heedhannonke gede assiˈnummoro heeˈnoommo gari soorramanno woyite tenne rosa qarra diˈˈikkitannonke. Isi xaa yannara hoola yinoonni looso loosanni no; ninkeno baxxitinota isi ledo loosate qoosso afiˈnoommo. (1 Qor. 3:9) Noonketi soqqanshote qoosso soorrantara dandiitanno; Yihowahu ninkera noosi baxilli kayinni disoorramanno. Yihowa dirijjite biddi assitinohu mitu coyi soqqanshote qoossokki soorrantanno gede assinoha ikkiro, tenne assinoonnihu mayiraatiro heddanni lowo yanna guddooti. ‘Albi diro’ halchantenni, biddi assinoonni coyi abbinoha dancha guma wodanchatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. (Ros. 7:10) Xaa yannara assa dandaattokki coye agurte assa dandaattore hedi. Zakkaariyaasi laino ajuujanni woˈmanka woyite dancha danchare heda kaaˈlitannota ronseemmo. Hatto assineemmoha ikkiro heeˈnoommo gari soorramiro nafa hagiirrinke baikkinninna ammanamme heeˈra dandiineemmo.

13. Mitu Israeelete mannira qullaawa mine galagale minate kaˈˈa gowwimma labbinonsahu mayiraati?

¹³ Qullaawa mine minnannita xaano hoolle heeˈnoonni. Ikkirono albisa ikkite loossara shoommoonniri Kakkalaanote Biili Iyyaasunna Gashshaanchu Zerubaabeeli, “Qullaawa Mine galagalchite minate kaˈu.” (Izi. 5:1, 2) Mitu Yihudu mannira tini gowwimma labbinonsaha ikkara dandaanno. Yihudu manni qullaawa mine  minanni noota diinnansa affannokki gede assa didandaanno; qoleno insa diinnansa qullaawa mine mintannota hoolate dandiiture baala assitannota affino. Albisa ikkite soqqantannori Iyyaasunna Zerubaabeeli Yihowa kaaˈlanni noonsata leellishshanno taje afiˈra hasiissinonsa. Qoleno insa tenne taje afidhino. Hiittoonni?

14. Zakkaariyaasi 4:12, 14 kultanno garinni Kakkalaanote Biili Iyyaasunna Gashshaanchu Zerubaabeeli mayi taje afidhino?

¹⁴ Zakkaariyaasi 4:12, 14 nabbawi. Zakkaariyaasi lainote tenne ajuujara sokkaasinchu Maganunnihu ammanamino masaalaanchira, lame ejedhete haqqicho ‘lamu buurantinori’ yaano Iyyaasunna Zerubaabeeli lawishsha ikkitinota kulinosi. Kuri lamunku labballi “baatto baalate Mootichi Kaaliiqira soqqantannohu [“albasiinni uurritinohu”, NW]” gedeeti. Tini lowo ayirrinyeeti! Yihowa insa ammanannonsa. Hakko daafira Israeelete manni Iyyaasunna Zerubaabeeli kultannonsare baala addaxxa dandaanno; mayira yiniro insa Yihowa Israeelete manna massaganno gede shoomino.

15. Qaalisi giddo nooha Yihowa biddishsha ayirrinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Yihowa xaa yannara mannisira biddishsha aanno doogga giddo mitte Qaalisi Qullaawu Maxaafi widooniiti. Isi Qullaawu Maxaafi widoonni iso hagiirsiisanno garinni magansiˈra dandiineemmo gara kulinonke. Maganu Qaalinni afiˈneemmo biddishsha ayirrinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Yanna gaaˈmine seekkine nabbambenna nabbamboommore huwatate woˈnaalle tenne assa dandiineemmo. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Qullaawa Maxaafa woy borronke nabbaweemmo woyite taxxi yee hiinceemmo? “Buuxate qarrisanno” coye huwatate seekke xiinxalleemmonso nabbawe gudate yee muddameemmo?’ (2 Phe. 3:16) Yihowa rosiisannonke roso yanna gaaˈmine hiincineemmoha ikkiro, biddishshasi harunsanna sabbakate looso umo fushsha dandiineemmo.—1 Xim. 4:15, 16.

16. “Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” aannonke biddishsha woˈmunni woˈma huwata qarra ikkitannonke woyite hajajamate mayi kaaˈlannonke?

¹⁶ Yihowa biddishsha aannonketi wole doogo “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” widoonniiti. (Mat. 24:45, NW) Mito woyite, kuni borojjichi aannonke biddishsha woˈmunni woˈma huwata qarra ikkitankera dandiitanno. Lawishshaho kalaqamu dano kalaqantanno woyitira lubbonke gatisiˈrate qixxaambeemmo gede kaaˈlannonke biddishsha uyinankera dandiinanni; togoo woyite tini dano ninke qooxeessira dikalaqantanno yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Qoleno ammanamino borojjichi fayya ubbe noo yannara aanno biddishshi  quwa sainoho yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Uyinanninke biddishshi kaaˈlannonkekkiha lawinkero maa assa hasiissannonke? Iyyaasunna Zerubaabeeli uyitinonsa biddishshira hajajama Israeelete manna kaaˈlitinonsa gara heda dandiineemmo. Qullaawu Maxaafinni nabbamboommota wole xaggeno heda dandiineemmo. Maganu mannira, mannu hedonni laˈniro kaaˈlannokkiha lawanno biddishsha uyinoonninsa woyiti no; kayinni kuni biddishshi heeshshonsa gatisino.—Eje. 7:7; 8:10.

17. Caabbicho worranni uduunnichinna ejedhete haqqicho daafira kultanno ajuuja Yihudu manna kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

¹⁷ Zakkaariyaasi laino ajuuja harancho ikkiturono, Yihudu manni loosinsaranna Yihowa magansiˈrate diinaggaawanno gede kaaˈlitinonsa. Qoleno insa Zakkaariyaasi ajuujatenni lainori ledo sumuu yaannore assituti, Yihowa baxillunni kaaˈlannonsatanna biddishsha aannonsata huwattino. Yihowa wolqaataamu qullaawu ayyaanisi widoonni insa loosonsa loosa agurtannokki gedenna wirro hagiirraamma ikkitanno gede kaaˈlinonsa.—Izi. 6:16.

18. Zakkaariyaasi laino ajuuja kaaˈlitinohehu hiittoonniiti?

¹⁸ Zakkaariyaasi lainoti caabbicho worranni uduunnichinna lame ejedhete haqqicho daafira kultanno ajuuja ateno lowo geeshsha kaaˈlitahera dandiitanno. Aleenni ronsummonte gede, tini ajuuja mannu giwannonke woyite jawaante afiˈneemmo gede, heeˈnoommo gari soorramanno woyite hagiirrinke baˈˈannokki gede hattono huwatate qarrisanno biddishsha uyinanninke woyite addaxxine hajajammeemmo gede kaaˈlitannonke. Heeshshokki giddo qarra ikkannori tuncu yaannohe woyite maa assa hasiissannohe? Umihunni, Zakkaariyaasi lainore yaano Yihowa mannasi towaatanni noota leellishshanno taje lai. Hakkiinni, Yihowa addaxxite hattono woˈmanka woyite woˈmu wodaninni iso magansidhe laoottori ledo sumuu yaannore assi. (Mat. 22:37) Hatto assittoro Yihowa isira hegerera hagiidhitanni soqqamatto gede kaaˈlannohe.—Qol. 1:10, 11.