1-2. (a) Xaa yannara batinyu mannira silxaane noonsare addaxxa qarra ikkitannonsahu mayiraati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

 XAA YANNARA batinyu mannira silxaane noonsare addaxxa qarra ikkitannonsa. Kuni manni silxaane noonsari dureeyyetenna wolqaataammaho roorsidhe buxane miiccanna laˈˈanno. Qullaawu Maxaafi xawise kulanni, “mittu woloota kade gashshanno” yaanno. (Ros. 8:9) Qoleno kuni manni mite ammaˈnote massagaano lowoha busha coye assitanna laˈˈanno. Tini mitu mannira Magano addaxxa qarra ikkitannonsa gede assitino. Hakko daafira mittu manchira Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo woyite, isi Yihowanna uullate aana Yihowa shoominore addaxxa rosanno gede kaaˈla shaaˈˈa looso diˈˈikkitannonke.

² Hige Yihowanna dirijjitesi addaxxa rosa hasiissannonsari Qullaawu Maxaafi rosaano calla diˈˈikkitino. Halaalu mine lowo diro keeshshinoommorino Yihowa woˈmanka woyite gara ikkinore assannota dea dihasiissannonke. Ikkirono mito woyite, Yihowa addaxxa qarra ikkitannonke gede assannori kalaqamara dandaanno. Konni birxichira ammananke fonqolannoha sase coye laˈneemmo. (1) Mite Qullaawu Maxaafi xagge nabbambeemmo woyite, (2) Yihowa dirijjite biddishsha uyitannonke woyite, hattono (3) Albillitte fonqolu iillannonke woyite.

3. Mite Qullaawu Maxaafi xagge Yihowa addaxxa qarra ikkitannonke gede assitara dandiitannohu hiittoonniiti?

 ³ Maganu Qaale nabbambeemmo woyite, Yihowa mito manna assinotanna isi assinoha mito coye huluullammeemmoha ikkara dandaanno. Lawishshaho Kiirote maxaafira, Yihowa mittu Israeelichi  Sambatunni haqqe hiiqqiˈrino daafira shinanni gede hajajinota kulloonni. Lowo diri gedensaanni layinki Saamueeli maxaafira, Yihowa Moote Daawiti foorinohanna lubbo shiinoha ikkirono maarinosita kulloonni. (Kir. 15:32, 35; 2 Sam. 12:9, 13) ‘Yihowa shiima lawanno cubbo loosino mancho shinanni gede hajaje, foorinohanna lubbo shiinoha Daawiti maarinohu mayiraati?’ yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Hanni tenne xaˈmora dawaro afiˈrate Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo woyite heda hasiissannonkeha sase coye laˈno.

4. Kalaqama 18:20, 21 nna Marro 10:17 noo xagge Yihowa yoo taalo ikkitinota albinni roore addaxxineemmo gede assitannonkehu hiittoonniiti?

⁴ Qullaawu Maxaafi mitte xagge daafira woˈmankare tittire kulannokki woyiti no. Lawishshaho, Daawiti loosino cubbira addinta maaro einota anfoommo. (Far. 51:2-4) Kayinni Sambatu seera diigi manchina? Isi assinorira gaabbino? Hakkuyira albaanni Yihowa seera diigino? Kuni manchi hakkuyira albaanni qorowisiinseennasi lashshi assino woy giwino? Qullaawu Maxaafi tenne daafira kulannori dino. Ikkirono Yihowa “halaalaancho” Magano ikkinota horo dihuluullammeemmo. (Mar. 32:4) Yihowa yoo yaannohu baalanka coye laeeti; mannu ooso kayinni wolootu daafira macciishshitinohu gara ikkinokki coyi, woloota mulla kae giwa woy wolu coyi taalo yoo yitannokki gede assannonsa. (Kalaqama 18:20, 21; Marro 10:17 nabbawi.) Yihowanna biddishshisi daafira ronsummo kiiro, yoosi taalo ikkitinota albinni roore addaxxineemmo. Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo woyite xaa yannara dawaro afiˈra dandiineemmokki xaˈmuwa heedhunkero nafa, Yihowa “assanno coyi baalunku halaalaancho” ikkinota seekkine anfoommo.—Far. 145:17.

5. Guuntete xeˈne taalo yoo yineemmokki gede assitannonkehu hiittoonniiti? (“ Guuntete Xeˈne Taashshote Daafira Gara Ikkitinokki Lao Heedhannonke Gede Assitanno” yitanno saaxineno lai.)

⁵ Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira taalo yoo yineemmohu woˈmanka woyite diˈˈikkino. Maganu danisinni kalaqinonkere ikkinoommo daafira, mannu taalo yoo afiˈrara halchineemmo. (Kal. 1:26) Ikkollana guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, baalanka coye buunxoommoha lawinkero nafa taalo yoo yaa hoongammora dandiineemmo. Lawishshaho Yihowa Nennewete manna maarino daafira Yoonaasi lowo geeshsha hanqinota qaango. (Yon. 3:10–4:1) Hanni Yihowa maaro abbitino guma hedde. Tini 120,000 saˈˈannohu maaro  einohu Nennewete manni baotenni gatanno gede assitino! Wonanni hedosi biddi assiˈra hasiissinosihu Yoonaasiiti ikkinnina Yihowa diˈˈikkino.

6. Yihowa mitto coye assinohu woy assara hedinohu mayiraatiro ninkera kulate giddeeti noosini?

⁶ Yihowa mitto coye assinohu mayiraatiro mannaho kulate giddeeti dinosi. Ikkirono Yihowa hundi waro soqqamaanosi, assinori woy assara hedinori daafira huluullinonsare coyidhara fajjinonsa woyiti no. (Kal. 18:25; Yon. 4:2, 3) Yihowa assara hedinore kulino woyitino no. (Yon. 4:10, 11) Ikkirono Yihowa assara hedinore ninkera kulate giddeeti dinosi. Isi Kalaqaanchonke ikkino daafira mitto coye assara albaanni woy assihu gedensaanni, ninke fajjo xaˈmiˈra dihasiissannosi.—Isa. 40:13, 14; 55:9.

7. Qarra ikkannori mayi tuncu yaankera dandaanno? Mayira?

⁷ Yihowa woˈmanka woyite gara ikkinore assannota woˈmu wodaninkenni addaxxineemmoti dihuluullissannote. Ikkirono isi shoominota mannu ooso addaxxa qarra ikkitankera dandiitanno. Yihowa dirijjite giddo silxaane noonsari mitto coye assitannohu Yihowa biddishshanso uminsa biddishsha harunsiteeti ikka? yine huluullammeemmoha ikkara dandaanno. Hundi waro heeˈrinohu mitu mannino hatto yee hedinoha ikkara dandaanno. Hanni  gufo sasete kulloonni lawishsha laˈno. Sambatunni haqqe hiiqqiˈrino manchi fiixi, ‘Muse konne mancho shinanni gede hajajinohu Yihowa biddishsha seekke harunseeti?’ yee hedinoha ikkara dandaanno. Hitichu Ooriyo jaala ikkino manchi, Daawiti Ooriyo minaama ledo foorinotera hasiisannosi qorichinni gatate silxaanesi horoonsiˈrino yee hedinoha ikkara dandaanno. Yihowa dirijjitesi giddonna songote giddo albisa ikkite soqqantara shoominore ammanannonsa; hakko daafira, insa addaxxinummokkinni Yihowa addaxxineemmo yaa didandiineemmo.

8. Soqqamaasinete Looso 16:4, 5 kulloonnirinna xaa yannara Kiristaanu songora assinanniri mereero noo xaadooshshi maati?

⁸ Yihowa xaa yannara dirijjitesita uullayidi kifile ‘ammanaminohunna wodanaamu borojjichi’ widoonni massaganni no. (Mat. 24:45, NW) Umi xibbi diro heeˈrinohu aliidi bisi gede kuni borojjichino alamete doyichora nooha Maganu manna towaatanni no hattono songote cimeeyyera biddishsha aanni no. (Soqqamaasinete Looso 16:4, 5 (NW) nabbawi. *) Songote cimeeyye qolte biddishsha songote kultanno. Yihowa dirijjitenna songote cimeeyye uyitannonke biddishshira hajajamme, Yihowa assannori gara ikkinota addaxxineemmota leellinsheemmo.

9. Songote cimeeyye murtanno coyira sumuu yaa qarra ikkitankera dandiitannohu hiittoo woyiteeti? Mayira?

⁹ Mito woyite songote cimeeyye murtino coyira sumuu yaa qarra ikkitankera dandiitanno. Lawishshaho, muli diri kawa batinye songuwa wole songuwa ledo karsantanno gede assinoonni; hakko daafira mite songuwa bashshonsa worada agurte wolu woradi wido ikkitino. Mite songora, songote cimeeyye Gambooshshu Addaraashera nooha ofollinanni bayicho danchu garinni horoonsiˈnanni gede assate mite halashshaano wole songo hadhanno gede xaˈmitino. Wole songo haˈneemmo gede kullinkero, jaallankenna maatenke noo songo agurre haˈra qarra ikkitankera dandiitanno. Songote cimeeyye mitto mittonka halashshaancho hiitte songora gaantannoro, Maganu biddishsha aannonsani? Diaannonsa. Hakko daafira togoo biddishsha uyinanninke woyite hajajama qarra ikkitankera  dandiitanno. Songote cimeeyye togoo coye murtanno woyite Yihowa ammanannonsa; ninkeno insa ammana hasiissannonke. *

10. Ibiraawoota 13:17 kultanno garinni songote cimeeyyera hajajama hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁰ Songote cimeeyye murtino coyi ninke hasiˈneemmo gedeeha ikka hoogiro nafa sumuu yaanna kaaˈlama hasiissannonkehu mayiraati? Togo assinummoro Maganu manni mereero noo mittimma baˈannokki gede kaaˈlineemmo. (Efe. 4:2, 3) Songote giddo noohu baalunku cimeeyye murtino coyira maahoyye yee galannoha ikkiro songo kaajjitanno. (Ibiraawoota 13:17 nabbawi.) Yihowa ninke towaattara shoominorira hajajammeemmoha ikkiro baalunkunni roore iso addaxxineemmota leellinsheemmo.—Soq. 20:28.

11. Songote cimeeyye uyitannonke biddishsha albinni roore addaxxineemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

¹¹ Cimeeyye, songote hajo lainohunni mitto coye murate hasaabbanno woyite qullaawa ayyaana afiˈrate huuccatto assidhannota qaangeemmoha ikkiro, uyitannonke biddishsha albinni roore addaxxa dandiineemmo. Qoleno, insa hasaabbanno hajo ledo xaado afiˈrinoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera seekkite xiinxallitanno hattono Yihowa dirijjite qixxeessitino biddishsha harunsitanno. Insati qara hasatto Yihowa hagiirsiisatenna mannasi danchu garinni towaatate. Kuri ammanantino labballi Yihowa mannasi towaattara uyinonsa qeecha garunni wonsha hoogguro xaˈmannonsata affino. (1 Phe. 5:2, 3) Hanni tenne hedi: Tenne gaˈretenni, ammaˈnotenninna poletikunni bebbeehantino alame giddo Yihowa manni mitto ikke mitto halaalaancho Magano magansiˈranni no. Kuni ikkara dandiinohu Yihowa dirijjitesi maassiˈranni noo daafira callaati!

12. Songote cimeeyye cubbo loosino Kiristaanchi maaro einoronna teˈee buuxxanno woyite maa heda hasiissannonsa?

¹² Cimeeyye songote keeraanchimma agartanno gede Yihowa jawa qeecha uyinonsa. Mittu Kiristaanchi jawa cubbo loosiro, Yihowa cimeeyye kuni manchi songotenni bohama hasiissannosironna teˈee murtara hasiˈranno. Cimeeyye assitanno coyi giddo mittu, cubbo loosino manchi addinta maaro einoronna teˈee buuxate. Isi maaro eoommo yaara dandaanno; kayinni loosinoha busha coye addinta giwino? Konne cubbo wirro loosannokki gede murciˈrino? Isi cubbo loosanno gede assitinositi busha hoshsha ikkitinoha ikkiro, togoo hoshsha agurate maahoyye yiino? Songote cimeeyye huuccatto assidhe Qullaawa Borro tenne hajo daafira yitannore buuxxanno; hattono cubbo loosino manchi loosino soˈrora noosi lao huwatate woˈnaaltanno. Hakkiinni kuni manchi songote miila ikke heeˈrannoronna teˈee murtanno. Mito woyite insa togoo manchi songotenni bohamanno gede assitara dandiitanno.—1 Qor. 5:11-13.

13. Jaalinke woy fiixinke songotenni bohamanno woyite mayine huluullammeemmoha ikkara dandaanno?

¹³ Songote cimeeyye addaxxa qarra ikkitannonke gede assara dandaannori maati? Songotenni bohaminohu jaalanke woy muli fiixanke ikka hoogiro cimeeyye murtino coyira sumuu yaa qarra ikka hooggankera dandiitanno. Kayinni, hanni songotenni bohaminohu jaalankeeti yine hendo. Hatto ikkiro cimeeyye baalanka coye buuxxinota huluullammammora woy insa addanka yoo Yihowa yaanno garinni yitinota huluullammammora dandiineemmo. Ikkina, songote cimeeyye murtino coyira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈrate kaaˈlannonkeri maati?

14. Songote cimeeyye jaalinke woy fiixinke songotenni bohamanno gede assitanno woyite kaaˈlannonkeri maati?

¹⁴ Boha Yihowa qixxaawo ikkitinotanna songo kaaˈlitannota qaaga hasiissannonke; tini  qixxaawo bohamino manchono kaaˈlitara dandiitanno. Cubbo loose kae maaro ea giwino mancho songotenni boha hoongiro songo daafara dandaanno. (Gal. 5:9) Qoleno, loosino cubbi mageeshshi geeshsha jawa ikkinoro huwata hoogara dandaanno; hattono hedosinna assootesi biddi assire Yihowa hagiirsiisate gari hasatto hooggasira dandiitanno. (Ros. 8:11) Cimeeyye mittu Kiristaanchi bohamanno gede murtanno woyite coye seekkite buuxxannota addaxxa dandiineemmo. Hundi waro heedhinori Israeelete daanyooti gede, insa ‘yoo yitannohu Kaaliiqa hagiirsiisate ikkinnina manna hagiirsiisate ikkinokkita’ affino.—2 Dud. 19:6, 7.

15. Xaa yannara albinni roore Yihowa biddishsha addaxxa hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁵ Tenne alame goofimarchi gambise dayi kiiro, Yihowa assannori gara ikkinota albinni roore addaxxa hasiissannonke. Mayira? Bayiru qarri yannara rosaminokkiha woy kaaˈlannokkiha lawanno biddishsha uyinankera dandiinanni. Yihowa annu annu deerrinni hasaawisannonkekkiti egennantinote. Isi biddishsha aannonkehu shoominori widoonni ikkara dandaanno. Hatti yanna ‘Kuni biddishshi Yihowahonso albisa ikkite soqqantanno roduuwi uminsanni fushshitinoho?’ yinanni huluullammeemmo yanna diˈˈikkitino. Hattee quuxxote yannara Yihowanna dirijjitesi addaxxatto? Xaa yannara uyinannihe biddishshira noohe lao hatte yannara Yihowanna dirijjitesi addaxxattoronna teˈee leellishshannota ikkitara dandiitanno. Xaa yannara uyinanninke biddishsha addaxxattohanna bayichonkonni hajajamattoha ikkiro, bayiru qarri yannarano hatto assa diqarrissannohe.—Luq. 16:10.

16. Muli yannara Yihowa yoo addaxxa qarra ikkitannonke gede assara dandaannori maati?

¹⁶ Qoleno Yihowa tenne busha alame jeefora yoo yaanno woyite hiitto ikkineemmoro seekkine heda hasiissannonke. Xaa yannara, tenne alame goofimarchi daara albaanni fiixinkeno ikko wolu batinyu manni Yihowara soqqama hanafanno yine hexxinanni heeˈnoommo. Ikkollana, Yihowa Yesuusi widoonni Armagedooni oli yannara konni mannira jeefote yoo yaanno. (Mat. 25:31-33; 2 Tes. 1:7-9) Yihowa maaro afiˈrannohunna afiˈrannokkihu ayetiro doorreemmori ninke diˈˈikkinoommo. (Mat. 25:34, 41, 46) Ikkina hatte yannara Yihowa yoo gara ikkitinota addaxxineemmonso tini guficho ikkitannonke? Albillitte Yihowa woˈmunni woˈma addaxxa dandiineemmo gede, xaanni isira noonke ammana albinni roore kaajjishiˈra hasiissannonketi egennantinote.

17. Yihowa tenne alame jeefora yaanno yoo kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Hanni haaro alamera Yihowa yoo abbitino  guma laˈneemmo woyite hiitto ikkineemmoro hendo. Kaphu ammaˈno baˈanno hattono lowo diro mannu ooso buuto qarrantanno gede assitanni keeshshitinoti hafuuraame daddalu dirijjittanna poletiku gashshooti diheeˈranno. Hatte yannara, xa barru baala yaandeemmo gede assannonkeri, yaano dhibbu, geedhimmanna reyo diheedhanno. Sheexaanunna agaaninte kume diro usurantanno. Insa finqilte abbitino qarri baˈˈanno. (Aju. 20:2, 3) Yihowa assannori gara ikkinota addaxxankenni hatte yannara lowo geeshsha hagiidhineemmo!

18. Kiiro 11:4-6 nna 21:5 noote Israeelete daafira kultanno xaggenni maa ronseemmo?

¹⁸ Haaro alamera Yihowa assannori gara ikkinota addaxxa qarra ikkitannonke gede assannori heeˈra ikka? Hanni lawishshaho, Israeele Gibitsete borojjimmanni fultuhunni shiima yanna gedensaanni ikkinore laˈno. Insa giddo mitu alba Gibitsete noo yannara ittanno sagale halchitino daafira gunguma hanaffino; hattono Yihowa uyinonsata menna yinanni sagale mishshino. (Kiiro 11:4-6; 21:5 nabbawi.) Ninkeno bayiru qarri gedensaanni insa gede ikkinammo ikka? Baatto haaroonsatenna sunu sununni gannate ikkitanno gede assate loosi mageeshshiha ikkannoro dianfoommo. Loonsannihu lowo loosi heeˈrannotinna umi qara mitu qarra ikkanno coyi heeˈrannoti dihuluullissannote. Hatte yannara Yihowa aannonkere minshe gungummammo ikka? Huluullammeemmokkihu mittu coyi no: Xaa yannara Yihowa qixxaawo naandeemmoha ikkiro, hatte yannarano roore naandeemmoti dihuluullissannote.

19. Konni birxichita qara hedo xaphi assite kuli.

¹⁹ Yihowa woˈmanka woyite gara ikkinore assanno. Tenne ammana hasiissannonke. Qoleno albisa ikkite soqqantannore addaxxa hasiissannonke. Yihowa masaalaanchu Isayaasi widoonni coyiˈrinore dea dihasiissannonke; Yihowa, “sammi yitine ane calla hexxitiniro, jawaante . . . afidhinanni” yiino.—Isa. 30:15.