Qoleno kuni sheemaati Qaalu Gondoori Maamara yinanniti haaro dirijjite xintantanno gede assino. Tenne dirijjite xintinoonnihu “gobbuwate mereero danchu xaadooshshi, hattono keerunna harshammo heedhanno gede assateeti.” Batinye suꞌmu Kiristinni ammaꞌno tenne dirijjite kaaꞌlitino. Ameerikunniti Kiristoosi Beetekiristaannati Federaalete Songo tenne dirijjite “Poletiku ragaanni uullate aana Maganu Mangiste riqibbanno dirijjiteeti” yite guwissino. Tini songo Paarisihu Keeru Gambooshshira riqiwaanose sokke sumuu yitannota leellishshino. Hatte songo riqibbe hadhinori giddonni mittu kuni gambooshshi “mannu ooso dhagge giddo haaru sani hanafanno gede assino” yiino.

Haaru sani hanafinoha ikkirono, kuni sani hanafanno gede assinohu hakko gambooshshiwa gamba yiino manna diꞌꞌikkino. Yihowa mannisi albinni roore sabbakanno gede jawaante oyensa 1919 sabbakate loosihu haaru sani hanafanno gede assino. Kayinni balaxxe Qullaawu Maxaafi rosaano biddi assiꞌra hasiissannonsahu lowo coyi no.

Wochi Tawori Bayibili Endi Tirakti Sosayitii massaggannore Qidaame Arfaasa 4, 1919 doorate dinye amandoonni. Hatte yannara Yihowa manna albisa ikke massaganni nooha Rodoo Jooseefi Raazerfordi wolu lamalu roduuwi ledo beebbate Ameerikaho Atilaanta Jiyoorjiya yinanniwa usurre heeꞌnoonni. Roduuwu dirijjite massagganni noore usurante noo roduuwa wirro doortannoronna insa bayicho wole doortannoro mura hasiissinonsa.

Roduu Raazerfordi usuraminowa heeꞌre albillitte dirijjite hiikkita ikka yee yaadino. Isi mitu roduuwi wole pirezidaanticha doorriro woyyanno yite heddinota afino. Konnira isi hakko gamba yitino roduuwira sokka borreesse Ivaanderi Joyeli Kawaardi yinanni rodoo pirezidaanticha assite doortara hasiꞌrannota kulino. Raazerfordi, Roduu Kawaardi “jooga,” “wodanaamonna” “Mootichaho ammanaminoha” ikkinota coyiꞌrino. Lowo roduuwi kayinni lewu agani geeshsha doorshu keeshshara hasidhino. Usurante noo roduuwi  daafira yekkeerantanni noo xawaaqootino tennera sumuu yitino. Hasaawu iibbanni haꞌrita, mitu roduuwi koffi yitino.

Hakkiinni konni coyira mala anfoonni; gedensoonni Roduu Richaardi Harvii Barberi tenne daafira xawisanni coyi giirate aana waa dunnoonnihu gede ikkino yiino. Gamba yite noo roduuwi giddonni mittu rodii kae togo yiino: “Ani higgete daafira lowore diafoommo; ammanamate yaa mayyaatero kayinni afoommo. Maganu ammanammoommore ikkinammora hasiꞌranno. Ammanammoommore ikkinoommota leellinsheemmoti qara doogo qolte doorsha yannasira doorre Rodoo Raazerfordi wirro pirezidaanticha assate.”—Far. 18:25.

Raazerfordi ledo usurame noohu Roduu Makimiilaani, hakkawarita qaage togo yiino: “Raazerfordi doorsha doorrihunni layinki barra roduuwu sokkinosita sokkate borro haaꞌre daye ani noommo kifile gangane ‘Hanni mitte higge anga abbi yiie.’” Makimiilaani laꞌꞌanni heeꞌrenni borro mayi daafira kultannotero afino. Tini borro usurante noo roduuwa baalanka wirro doorronnitanna “Rodoo Jooseefi Raazerfordi, Charilsi Wizinna Wiliyaami Vaani Ambergi dirijjitete albisoota ikkite soqqantara doorroonnita kultanno.” Qoleno Roduu Raazerfordi wirro pirezidaanticha ikkino.

Hatte mereero ammanantinoti Qullaawu Maxaafi rosaano sette usurante noo roduuwa usuru mininni fushshate lowo manniwiinni furma huuccite gamba assitino. Kuri worbuullu roduuwi 700,000 saꞌꞌanno furma gamba assitino. Roowe Badheessa 26, 1919 gamba assinoonni furma gashshooteho shiqinshara albaanni roduu Raazerfordinna wolootu albisa ikkite soqqantanno roduuwi usuru mininni fultu.

Raazerfordi usurunni fuleenna xaꞌmitasira daggino roduuwira togo yiino: “Xa ninke baalunkura iillinonke coyi albillitte tuncu yaannonke fonqolira qixxaambeemmo gede assannonke. Sharrantinoonnihu usurantino roduuwa tirsiisate yitine calla diꞌꞌikkino . . . Tini qara hedonke diꞌꞌikkitino. Sharrantinoonni sharro Yihowa ayirranno gede assitino; qoleno tennera sharrantinori baalu lowo atoote afidhino.”

Yoote mini yiino yoo, Yihowa dirijjitesi massaganni noota leellishshanno. Onkoleessa 14, 1919 kado macciishshanno yoo mini “Kassansoonni mannira yoo yinoonnihu taashsho xeꞌino garinni ikkinota xawise, yinoonninsa yoo shaarino.” Roduuwa kassansoonnihu shota ikkitinokki jaddo loossino yineeti; insara yoonsa shaarrikkinni maarote agurrinsaro kissensa borreessante heedhanno. Yinoonninsa yoo shaarroonni daafira kisse cunfoonni. Daanyu Raazerfordi higgete egennosi horoonsiꞌre Ameerikaho Xaphoomu Yoo Mine Yihowa manni daafira gaaramino; isi usurunni fulihu gedensaannino roduuwa kaaꞌlate duucha hige gaaramino.

Roduu Makimiilaani hakkawarita qaage togo yiino: “Mootichu iimira haaꞌrannonke yanna  dagga geeshsha anga xaaxiꞌne sammi yine diagadhinoommo. Mootichu fajjo maatiro afate assa hasiissannonkeri noota wodanchinoommo.”

Hatte yannara kayinni qara biirora loossanno roduuwi alba loossanno loosonsa wirro loosa didandiitino. Mayira? Korkaatuno insa usurante heedheenna borro attamate horoonsiꞌnanniti baalanti maashinna baꞌino. Tennera hexxo mudhitino; mitu roduuwira isinni sabbakate looso kaꞌnoonniha lawinonsa.

Qullaawu Maxaafi rosaano sabbakkannota Maganu Mangiste sokka macciishshe adhanno manni heeꞌra ikka? Roduu Raazerfordi tenne afate lallawo shiqishate hedino. Konnira mannu lallawo macciishshanno gede koyinsoonni. Roduu Makimiilaani togo yiino: “Mannu daa giwiro kayinni sabbakate looso kaꞌnoommo yaate.”

Roduu Raazerfordi buuto dhiwame nooha ikkirono, Sambatu barra Onkoleessa 4, 1919 “Yaaddo Amaddinotera Mannu Oosora Noonsa Hexxo” yitanno lallawo Loosaanjelesi Kaalifoorniyaho assinoonni gambooshshiwa shiqishino. Tenne lallawo mito 3,500 ikkanno manni macciishshino; lowo xibbe ikkanno manni ofollannowa hooge agure haꞌrino. Layinki barra wolu 1,500 manni macciishshino. Roduuwu Maganu Mangiste sokka macciishsha hasiꞌranno manni noo daafira xaꞌmonsara dawaro afidhino.

Hakkawaro roduuwu sharrantino sharro Yihowa Farciꞌraasinehu sabbakate loosi xaa yanna geeshsha loosamanno gede assitino.

Woxawaajje 1, 1919 Agarooshshu Shaera Seedaari Poyinti, Ohayo yinanniwa Wocawaaru agani giddo jawa gambooshshe assinannita xawinsoonni. Mizuuri yinanniwiinni dayinohu Kilaraansi Beetiyi yinannihu mittu Qullaawu Maxaafi rosaanchi hakkawarita qaage togo yiino: “Baalunku manni hakkira haꞌra hasiissannonsata hedino.” Gambooshshe mito 6,000 saꞌanno roduuwi daggino; kageeshshi roduuwi dagganno yine dihendoonni.  Wolu hatte yannara hagiirsiisanno coyi konni gambooshshiwa Eeri garbi mule 200 saꞌꞌanno manni cuuamansaati.

Wocawaaro 5, 1919 gambooshshu hanafihunni ontikki barra Roduu Raazerfordi “Kaaꞌlaano Loosaasinera Shiqino Koyishsha” yitanno lallawo shiqishino; hakkiinni isi Goldeni Eeji a yinanniti haaro metseete fultinota egenisiisino. Tini “metseete hakkawaro ikkitanni nooti jajjabba ikkito mayi tiro afidhinoro kultannota Qullaawa Borro xawishsha amaddinote.”

Qullaawu Maxaafi rosaano baalanta tenne metseete horoonsidhe worbimmatenni sabbakkanno gede jawaachinshoonninsa. Sabbakate looso qineessinoonni gara togo yine xawinsoonni: “Mittu mittunku cuuamino Kiristaanchi soqqansho kaajja qoosso ikkitinota huwatanna xa tenne faro horoonsiꞌre alame woꞌmate sabbankanniha sabbakate looso loosate dandiire baala assa hasiissannosi.” Lowo roduuwi sabbakkara koyinsoonninsa koyishsha maahoyye yite adhitino. Sadaasu agani giddo diinaggaabbe soqqantannoti Maganu Mangiste halashshaano 50,000 saꞌꞌanno manni tenne haaro metseete adhate dambanya ikkinota rippoorte assitino.

Yihowa manni 1919 jeefora wirro mittooꞌmino hattono jawaante afiꞌrino. Qoleno goofimarchu yanna daafira masaalloonniti addi addi masaalo woꞌmitino. Maganu mannasi keereensannota kultannoti Milkiyaasi 3:1-4 masaalloonni masaalo woꞌmitino; Yihowa manni “Bayira Baabiloone” borojjimma giddonni fulino; hattono Yesuusi “ammanaminohanna wodanaamo borojjicho” b shoomino. (Aju. 18:2, 4; Mat. 24:45, NW) Xa Qullaawu Maxaafi rosaano Yihowa uyinonsa looso loosate qixxaabbino.