1. Yihowa hedinore wonshate maa assa dandaanno?

YIHOWA hedinore wonshate ikka hasiˈrannore baala ikka dandaanno. Lawishshaho, isi Rosiisaancho, sheshifachishannohanna Wongeelaawicha ikkino; kuri isi ikka dandaannori giddo gamareetilla. (Isa. 48:17; 2 Qor. 7:6; Gal. 3:8) Ikkirono, isi hedinore wonshate duucha woyite manna horoonsiˈranno. (Mat. 24:14; 28:19, 20; 2 Qor. 1:3,  4) Qoleno ninke baalunku Yihowa hedinore wonsha dandiineemmo gede isi hayyonna jawaante aannonke. Mitu egennaammi yitanno garinni Yihowa suˈmi afiˈrino tiro giddo gama kuriiti.

2. (a) Yihowa horoonsiˈranni noonketa huluullammeemmohu mayira ikkara dandaanno? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

² Ninke baalunku Yihowa horoonsiˈrankera hasiˈneemmo; kayinni mitu isi horoonsiˈrannonsata huluullantara dandiitanno. Mayira? Insa huluullantannohu dirinsanni, heeshshonsa garinni woy dandoonsanni ikkara dandaanno. Wolootu kayinni soqqammanni heeˈnoommo geeshshi ikkino yitanno daafira albinni roore soqqamate disharrantanno. Konni birxichira Yihowa ninke baalunku isi hedinore wonshineemmo gede ikkadda assannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo. Hakkiinni Yihowa labballunna meya soqqamaasinesira isi hedinore wonsha dandiitanno gede hasattonna wolqa uyinonsa gara kultannota Qullaawu Maxaafi xagge ronseemmo. Jeefote Yihowa horoonsiˈrannonke gede ninkeneeto shiqisha dandiineemmo gara laˈneemmo.

3. Filiphisiyusi Sokka 2:13 kultanno garinni Yihowa hedinore wonsha dandiineemmo gede hasatto aannonkehu hiittoonniiti?

³ Filiphisiyusi Sokka 2:13 nabbawi. * Yihowa hedinore wonsha dandiineemmo gede hasatto aannonke. Isi hatto assannohu hiittoonniiti? Songote giddo kaaˈlineemmori noota anfammora dandiineemmo. Woy songote cimeeyye songonke qoqqowi gobbaanni loosa hasiissanno loosi noota kultannota sinu biiro sokkino sokka nabbabbanna macciishshinammora dandiineemmo. Hatto ikkiro, ‘Tennera kaaˈlate maa assa dandeemmo?’ yine ninkeneeto xaˈmino. Woy uyinoonninkeha shota ikkinokki looso danchu garinni loosa dandiineemmoronna teˈee huluullammeemmoha ikkara dandaanno. Woy mite Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa nabbambummo gedensaanni, tenne hedo woloota kaaˈlate horoonsiˈra dandeemmohu hiittoonniiti? yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Yihowa mitto coyeno asse yee digiddeessannonke. Kayinni Yihowa mitto coye loosate hendoommota afiro hakko coye loonseemmo gede hasatto aannonke.

4. Yihowa hedinore wonshineemmo gede wolqa aannonkehu hiittoonniiti?

⁴ Qoleno Yihowa hedinore wonsha dandiineemmo gede wolqa aannonke. (Isa. 40:29) Isi dandoonke woyyeessiˈneemmo gede qullaawa ayyaanasi aannonke. (Fulo 35:30-35) Yihowa dirijjitesi widoonni qole uyinoonninke looso loosa dandiineemmo gara rosiissannonke. Uyinoonniˈne looso loossinanni gara huluullantiniro kaaˈlo xaˈmidhe. Qoleno shaqqadu iimi Anninke “mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa” aannoˈne gede huuccidhe. (Luq. 11:13; 2 Qor. 4:7) Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa labballunna meentu isi hedinore wonsha dandiitanno gede ikkadda assinonsa gara kultannoti batinye lawishshuwa no. Kuri giddo gama lawishshuwa laˈneemmo woyite Yihowa ninkeno hakko garinni horoonsiˈrannonke doogga hedate woˈnaallo.

5. Yihowa mannasi gatisate Muse horoonsiˈrino garinninna yannanni maa ronseemmo?

⁵ Yihowa Muse Israeelete dagara gatisaancho asse horoonsiˈrinosi. Ikkina Yihowa Muse horoonsiˈrinohu mamooteeti? Muse “Gibitsete gobba egenno baala” rose ikkado ikkoommo yee hedi yannaraatini? (Soq. 7:22-25) Deeˈni; Yihowa Muse horoonsiˈrinohu isi umo heeshshi assannohanna jooga mancho ikkanno gede rosiisisihu gedensaanniiti. (Soq. 7:30, 34-36) Yihowa Muse wolqaataamu Gibitsete gobba gashshaanchi albaanni uurra dandaanno gede worba mancho assinosi. (Ful. 9:13-19) Yihowa Muse horoonsiˈrino garinninna yannanni maa ronseemmo? Yihowa horoonsiˈrannohu isi baxanno akati noonsareetinna jawaante afiˈrate iso addaxxitannoreeti.—Fil. 4:13.

6. Yihowa Barzilayi Moote Daawiti kaaˈlara horoonsiˈrino doogonni maa ronseemmo?

⁶ Lowo diri gedensaanni Yihowa Barzilayi yinanni manchi Moote Daawiti kaaˈlanno gede horoonsiˈrinosi. Daawitinna mannisi beettisi Abeseloomi shorranna xooqqanni heedhe ‘hudidhino, daafurtino’ hattono ‘goodhino.’ Barzilayi hattee yannara geerchoho; ikkirono isi wolootu ledo kaaˈlame Daawitinna ledosi noo manna kaaˈlate heeshshosi nafa qarru giddo tugino. Barzilayi geedhino daafira xaate Yihowa dihoroonsiˈrannoe yee dihedino. Hatteentenni isi shaqqillunni noosire oye Maganu soqqamaasine  kaaˈlino. (2 Sam. 17:27-29) Konni lawishshinni maa ronseemmo? Dirinke ikkihano ikkiro, Yihowa gobbankerano ikko wole gobbara heedhannore hasiisannonsare hooggino roduuwanke kaaˈlate horoonsiˈrankera dandaanno. (Law. 3:27, 28; 19:17) Roduuwanke heedhannowa marre kaaˈla hoongummorono alamete doyicho loosira woxe fushshine kaaˈlo hasiissannonsa roduuwa kaaˈla dandiineemmo.—2 Qor. 8:14, 15; 9:11.

7. Yihowa Simiooni horoonsiˈrinosihu hiittoonniiti? Tenne afanke jawaachishshannonkehu ma garinniiti?

⁷ Yihowa Yerusaalamete heeˈrannohu Simiooni yinannihu ammanamino manchira Mesihicha laikkinni reyannokkita kule qaale einosi. Isi Mesihichu daannota agadhe lowo diro keeshshino daafira kuni qaali lowo geeshsha jawaachishinositi dihuluullissannote. Ammanasinna cincasi kiissinosi. Mitto barra iso “Qullaawu Ayyaani” massageennasi qullaawu minira haˈrino. Hakkiicho isi qaaqqo Yesuusa afino; Yihowa Simiooni Mesihicha ikkannohu konni qaaqqi daafira masaalo coyiˈranno gede assino. (Luq. 2:25-35) Simiooni Yesuusi uullate aani soqqanshosi hanafara albaanni reyinoha ikkirono, isi afiˈrino qoosso lowo geeshsha naadino; albillitte roore atoote afiˈranno. Kuni ammanamino manchi haaro alame giddo Yesuusi gashshooti uullate aana heedhannote mannu oosora abbanno atoote laˈˈanno. (Kal. 22:18) Ninkeno Yihowa isi soqqanshora aannonke qoosso baalanta naandeemmo.

8. Yihowa Barnabaasi horoonsiˈri gede ateno horoonsiˈrara dandaannohu hiittoonniiti?

⁸ Umi xibbi diro Yooseefi yinannihu shaqqadu manchi Yihowa horoonsiˈrasira isonooto shiqishino. (Soq. 4:36, 37) Soqqamaasine isira suˈma Barnabaasi yite fushshitino; Barnabaasi yaa “Jawaantete Beetto” yaate; insa isira hatto yite suˈma fushshitinohu woloota sheshifachishate dandoo noosihura ikkara dandaanno. Lawishshaho, Saawuli ammanaancho ikkihu gedensaanni, isi alba Yesuusi harunsaanora darte iillishannoha ikkino daafira batinyu roduuwi isiwa shiqa waajjitino. Baxillaancho ikkinohu Barnabaasi kayinni Saawuli kaaˈlinosi; Saawuli Barnabaasi kaaˈlinosi daafira lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote. (Soq. 9:21, 26-28) Gedensoonni Yerusaalamete heedhanno cimeeyye Sooriyu Antsookira noo roduuwa jawaachisha hasidhino. Insa hakkira aye sokkuyya? Barnabaasi sokkino. Iso soyansa garaho! Barnabaasi “baalunku woˈmu wodaninni kaajjite Mootichaho ammanante heedhanno gede” jawaachishinonsa. (Soq. 11:22-24) Hatteente gede xaa yannarano Yihowa ammanate roduuwinkera “jawaantete” buicho ikkineemmo gede kaaˈlannonke. Lawishshaho, shiidhinore jawaachinsheemmo gede horoonsiˈrankera dandaanno. Qoleno dhiwantinore woy yaaddo amaddinonsare marre woy silke bilbille jawaachinsheemmo gede assankera dandaanno. Yihowa Barnabaasi horoonsiˈri gede horoonsiˈrahera ateneeto shiqishatto?—1 Tes. 5:14.

9. Yihowa Vaasili yinanni rodii worba cimeessa ikkanno gede kaaˈlinosi doogonni maa ronseemmo?

⁹ Yihowa Vaasili yinanni rodii worba cimeessa ikkanno gede kaaˈlinosi. Iso 26 dirisinni songote cimeessa assinisita songo ayyaanaamittetenni hakko iso qarru iillinonsa roduuwa kaaˈlate ikkado diˈˈikkoommo yee waajjino. Ikkirono isi woˈnaalshu noonsa roduuwiwiinna Mangistete Soqqansho Rosi Mine dancha qajeelsha afiˈrino. Isi dandoosi woyyeessiˈrate sharramino. Lawishshaho, loosannohu mitu loosira mixo fushshiranno. Vaasili mitte mittenta mixosi wonshiˈriti gale hosanni waajja qeeˈlino. Isi xa togo yiino: “Hakkawaro waajjoommo coyi xa lowo hagiirre afiˈreemmo gede assinoe. Yihowa songote giddo mitto rodoo  sheshifachisheemmoha dancha qummeeshsha afiˈreemmo gede kaaˈlannoe; tini lowo hagiirre afiˈreemmo gede assitannoe.” Roduuwa, kiˈneno Vaasili gede Yihowa horoonsiˈraˈnera kiˈneneeto shiqqishshiniro isi songote giddo lowo looso loosa dandiitinanni gede kaaˈlannoˈne.

10. Abigiya maa assitino? Ninke ise lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁰ Daawitinna ammanamino mannisi Moote Saaooli shorranni noonsa yannara kaaˈlo hasiissinonsa. Daawiti manni Naabaali yinanniha dureessa Israeelaawicha shiima sagale aannonsa gede xaˈmidhino. Insa halalla saadasi agartanno daafira aannonke yite heddino. Ikkollana honqooqichu manchi Naabaali hilire nafa hoˈlinonsa. Daawiti hanqe Naabaalinna minesi noo labballo baala gudara kaino. (1 Sam. 25:3-13, 22) Abigiya yinanniti xuma Naabaali minaama kayinni xiinxallate. Ise Daawiti lekkara ubbe rabbisiˈre mundeete shedinni amadamannokki gede amaaltinosi; tini worbimmase leellishshanno. Ise Daawiti coye Yihowara kule aguranno gede hayyotenni amaaltino. Abigiya shaqqillunni coyidhinorinna wodanchatenni assitinori Daawiti hedinore aguranno gede assinosi. Daawiti Abigiya isiwa soyinohu Yihowa ikkinota huwatino. (1 Sam. 25:23-28, 32-34) Yihowa Abigiya horoonsiˈrinosehu danchu akati nooseta ikkitino daafiraati. Hatteente gede Yihowa xaa yannarano hayyootanna xiinxalla meya roduuwa maatensanna wole songote roduuwa jawaachishanno gede horoonsiˈrannonsa.—Law. 24:3; Tit. 2:3-5.

11. Shaluumi seenni maa assino? Xaa yannara insa lawishsha harunsitanni noori ayeooti?

¹¹ Lowo diri gedensaanni Yihowa Yerusaalamete huxxa wirro huxxate horoonsiˈrinori giddo Shaluumi seenni no. (Neh. 2:20; 3:12) Anninsa gashshaancho ikkirono, insa konne shota ikkinokkihanna qarrisanno looso loosate maahoyye yiino. (Neh. 4:15-18) Insa umonsa heeshshi asse huxxa huxxa giwinohu ayirradu Teqoa manni gedeere diˈˈikkino. (Neh. 3:5) Shaluumi seenni huxxu 52 barri giddo huxxame goofinohura mageeshshi geeshsha hagiidhinoro hanni hedde! (Neh. 6:15) Xaa yannarano uminsa fajjonni baxxitinota qullaawa soqqansho soqqamannori meya roduuwi lawishshaho, Yihowa soqqanshora horoonsiˈnanni mine minanna gatamara kaaˈlansanni hagiidhanno. Insa dandoo, diinaaggenna ammanamansa kuni loosi seyanno gede assitanno.

12. Yihowa Xabita horoonsiˈri gede ninkeno horoonsiˈrankera dandaannohu hiittoonniiti?

¹² Yihowa Xabita “dancha looso loossanni” roorenkanni gunnoota kaaˈlitanno gede horoonsiˈrinose. (Soq. 9:36) Ise shaqqado ikkitino daafira reyituta lowo manni xissiisiˈrino. Soqqamaasinchu Pheexiroosi ise reyotenni kayisita kayinni hakko manni lowo geeshsha hagiidhino. (Soq. 9:39-41) Xabita lawishshinni maa ronseemmo? Baalunku yaano ajuno akkaluno, meyahuno labbaahuno roduuwanke kaaˈlannore assa dandiineemmo.—Ibi. 13:16.

13. Yihowa manna ille qasse laˈˈa waajjitannota Ruuti yinanni rodoo horoonsiˈrinohu hiittoonniiti? Ise mayite coyidhino?

¹³ Manna ille qase laˈˈa waajjitannoti Ruuti yinanni rodoo misiyoone ikka hasidhino. Ise shiima heedhe tiraakte tuqissanno woyite minunni mine rakke rakke hadhanno. Ise “Konne looso lowo geeshsha baxeemma” yitino. Ikkirono ise xullichoho uurrite mannaho Maganu Mangiste daafira sabbaka waajjitanno. Ruuti manna ille qasse laˈˈa waajjitannoha  ikkirono, 18 dirisenni woˈma yanna suwisaancho ikkitino. Ise 1946 Giiliyaadi Qullaawu Maxaafi Rosi Mine eˈe rossino; hakkunni gedensaanni Jaappaanetenna Hawayi yinanni gobbara soqqantino. Yihowa ise horoonsiˈre hatte gobbuwara danchu duduwi halaˈlanno gede assino. Ise 80 meddi yaanno diro soqqantuhu gedensaanni togo yitino: “Yihowa woˈmanka woyite jawaachishinoe. Isi waajja qeeˈla dandeemma gede kaaˈlinoe. Yihowa iso addaxxitannore horoonsiˈrannota horo dihuluullameemma.”

14. Qolasiyaasi Sokka 1:29 kultanno garinni Yihowa horoonsiˈrannonke gede maa assa hasiissannonke?

¹⁴ Yihowa hundinni kayise soqqamaanosi fajjosi wonsha dandiitanno gede addi addi doogganni horoonsiˈrino. Yihowa ate maa assattora kaaˈlannohe? Yihowa horoonsiˈrannohehu ateneeto shiqishitto deerrinniiti. (Qolasiyaasi Sokka 1:29 nabbawi.) Ateneeto shiqishittoro, Yihowa diinaggaabbe soqqamatto sawaakicha, dancha rosiisaancho, woloota sheshifachishate dandoo nooheha, qajeela loosaasincho, dancha jaala ikka dandaatto gede, woy wole wonshattora hasiˈranno fajjosi baala wonsha dandaatto gede horoonsiˈrannohe.

15. Umi Ximootewoosi 4:12, 15 kultanno garinni xaa yannara wedellu Yihowa maa ikkitanno gede kaaˈlansara huucciˈra hasiissannonsa?

¹⁵ Jajjabba ikkitinanni heedhinoonniri kiˈne wedellu roduuwina? Songote soqqamaano ikkite songo kaaˈlate wolqa noonsari lowohu labballu roduuwi hasiissanno. Batinye songuwara soqqamaanote kiironni cimeeyyete kiiro roortanno. Wedella, songote giddo albinni roore soqqamate hasatto heedhannoˈne gede assiˈra dandiitinanni? Mito woyite mitu roduuwi “halashshaancho ikke soqqamummoro ikkannoe” yitanno. Atino hatto yite hedattoha ikkiro Yihowa songote soqqamaancho ikkate hasatto heedhannohe gedenna isira woˈmu wodaninni soqqamate wolqa aannohe gede huucciˈri. (Ros. 12:1) Ate kaaˈlo lowo geeshsha hasiissannonke!—1 Ximootewoosi 4:12, 15 nabbawi.

16. Yihowa maa huucciˈra hasiissannonke? Mayira?

¹⁶ Yihowa fajjosi wonsha dandaatto gede horoonsiˈrannohe. Hakko daafira isi loososi loosate hasattonna hasiissannohe wolqa aannohe gede huucciˈri. Wedelluno jajjabbuno xaa yannara yannaˈne, wolqaˈnenna woxeˈne Yihowara ayirrinye abbate horoonsidhe. (Ros. 9:10) Waajjitine woy dandoo dinoe yitine heddineenna Yihowara woˈma giddoˈnenni soqqantinanniti kaajja faro saˈe baˈoonkeˈne. Baxillaanchu iimi Anninke ayirranno gede shiimare nafa assa dandaanke lowo qoossooti!