1. Faarso maa assineemmo gede kaaˈlitannonke?

MITTU egennaminohu kiirote woy giximu borreessaanchi togo yiino: ‘Qaalla mitto coye hendeemmo gede assitannonke. Muuziiqu woy faarso kayinni wodaninke giddo mitte hedo macciishshantannonke gede assitanno.’ Iimi Annanke Yihowa guwisiˈratenna iso banxeemmota leellishate faarso faarsa hasiissannonke. Faarso halaalu magansiˈra kifileeti; faarsineemmohu callootinke heeˈne woy songote Maganu manni ledo ikkara dandaanno.

2, 3. (a) Mitootaho songote giddo huuro gotti asse faarsate daafira mayi macciishshamansara dandaanno? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa laˈneemmo?

² Songote giddo huurokki gotti assite faarsa baxattonso, fokkatto? Mitu qooxeessira, labballu mannu batiˈrinowa faarsa fokkifatannoha ikkara dandaanno. Hakko iso songote giddo albisa ikkite soqqantannori wolu roduuwi faarsanna insa faarsitannokkiha woy wole looso loossanoha ikkiro, tini wole songote miillara faarso faarsate noonsa hasatto ajjanno gede assitara dandiitanno.—Far. 30:12.

³ Magano magansiˈneemmo wote faarso faarsa lowo geeshsha hasiissanno; konni daafira faarso faarsinanni heeˈneenna gambooshshuwiinni fulle dihaˈneemmo woy tini gambooshshu  kifile gatte baˈankera dihasiˈneemmo. Konnira baalunku ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Songote gambooshshiwa faarso faarsa baxisannoe? Hagiirrunni faarseemmokki gede guficho ikkannoere qeela dandeemmohu hiittoonniiti? Faarso danchu garinni faarsa dandeemmohu hiittoonniiti?’

4, 5. Hundi Israeele faarso lowori gede assite laˈannota leellishannori maati?

⁴ Yihowati ammanantino soqqamaasine hundinni kayisse Iso muuziiqunni guwisidhanni keeshshitino. Hundi Israeele ammanante Yihowara soqqantanno wote, Iso faarsotenni guwisidhanno. Lawishshaho, Moote Daawiti qullaawu minira mito coye qineessi wote Yihowa muuziiqunni guwissannore 4,000 Leewaawoota doorino. Insa giddo 288 Yihowa faarsotenni guwisiˈrate ‘qajeeltinoreeti.’—1 Dud. 23:5; 25:7.

⁵ Qullaawa mine maassiinsi woteno faarsonna muuziiqu maassote kifile ikkino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Insano xurumba ufuuffanni, faarsaano baala, tsenaatsiletenni, baganunninna wolu muuziiqu uduunninni, . . . Kaaliiqa galattu. Konne mereero . . . Kaaliiqi ayirrinye leellishanno gomichi qullaawa mine woˈmino.” Tini Israeelete mannira ammanansa kaajjishshinoti dihuluullissannote!—2 Dud. 5:13, 14; 7:6.

6. Nehimiya Yerusaalamete gashshaancho ikke noo waro, faarso faarsinanni gede mayi qixxaawo qixxeessino?

⁶ Nehimiya, ammanaminohu Israeelete manni Yerusaalamete huxxa gatamaranno gede qineessino; hatte yannara isi babbaxxinoha muuziiqu uduunnichonna faarso faarsitanno Leewaawoota qixxeessino. Gatamarroonni huxxa maassiinsi wote, muuziiqu qixxaawo noo daafira mannu hagiirri bae ikkino. Hatte yannara Nehimiya ‘lame faarsaanote’ gaamo qixxeessino. Lamenti gaamo addi addi raga higge hadhe, qullaawu miniwa noo huxxiwa xaaddino; hatte yannara Yerusaalametenni xeertire noo manni nafa ililleette macciishshino. (Neh. 12:27, 28, 31, 38, 40, 43) Yihowa soqqamaanosi huuronsa gotti assite faarsotenni iso guwissanna macciishshi wote lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote.

7. Yesuusi, harunsaanosi faarso faarsa hasiissannonsata huwattanno gede assinohu hiittoonniiti?

⁷ Kiristaanu songo xintantu gedensaannino muuziiqu halaalu magansiˈra kifile ikkino. Mitto baxxino hashsha Yesuusi Mootichu Hurbaate xinti gedensaanni faarso faarsinanni gede assino.—Maatewoosi 26:30 nabbawi.

8. Umi xibbi diri Kiristaani faarso faarsate dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

⁸ Umi xibbi diri Kiristaani mitteenni Magano faarsotenni guwisire dancha lawishsha ikkinonke. Insa duucha wote gamba yitannohu manni mine ikkirono, tini Yihowara diinaggaabbe faarsidhannokki gede diassitinonsa. Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni Kiristaana togo yee jawaachishino: “Faarsotenni, guwishshunninna, geewotenni Magano wodaniˈnenni galattinanni faarse.” (Qol. 3:16) Faarsote maxaafinke giddo nooti ayyaanaamittete faarso Magano ‘galatate’ kaaˈlitannonke. Tini faarsuwa “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” shiqishannote ayyaanaamittete sagale widooti.—Mat. 24:45, NW.

9. (a) Mitootu gambooshshunniwa faarsa fokkifattanno gede assannonsari maa ikkara dandaanno? (b) Yihowara ma garinni faarsa hasiissannonke? Songote giddo albisa ikkite faarsa hasiissannonsari ayeooti? (Hanafote noo misile lai.)

⁹ Maatekki giddo woy ati heeˈratto qooxeessiˈra faarso faarsa rosantinota ikka  hooggara dandiitanno. Raadoonete woy televizhiinete giddo sirbunni fullahino manni huuro macciishshattoha ikkara dandaanno. Ate qoonqo konni mannite ledo heewisiisattoha ikkiro, faarso faarsa fokkifatattoha ikkara dandaanno. Ikkirono, tini Yihowa faarsotenni guwisiˈrattokki gede assitahera wodha dihasiissannohe. Hatteentenni faarsote maxaafakki gotti assite amadde, hossi yite uurrite, giddokkinni kaˈe faarsi! (Izi. 3:11; Faarso 147:1 nabbawi.) Xaa yannara batinye Gambooshshu Addaraashera faarso televizhiinete aana laˈnanni faarsinanni. Qoleno cimeeyye Mangistete Soqqansho Rosi Mine rossanno wote faarso faarsitanno gede assinoonni. Tini qolte cimeeyye songote giddo albisa ikkite faarsa hasiissannonsata leellishshanno.

10. Huuronke gotti assine faarsa waajjineemmoha ikkiro maa qaaga hasiissannonke?

¹⁰ Mitootu huuronsa gotti assite faarsitannokki gede assitannonsati waajjate. Insa waajjitannohu, faarsineemmo wote cancineemmo woy qoonqonke didanchate yite hedde ikkara dandaanno. Ikkirono coyiˈneemmo wote ‘ninke baalunku woˈmanka wote soˈneemmota’ dea dihasiissannonke. (Yai. 3:2) Ikkollana, soˈneemmo yine coyiˈra diagurreemmo. Hatteente gede qoonqonke didanchate yine Yihowa faarsotenni guwisiˈra agura dihasiissannonke.

11, 12. Faarsineemmo gara woyyeessiˈrate mayi kaaˈlankera dandaanno?

¹¹ Faarso faarsa fokkifanteemmohu faarsinanni gara afa hongoommohura ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, faarsineemmo gara woyyeessiˈrate kaaˈlitannonke hedo afiˈra dandiineemmo. *

¹² Garunni foolakki, huurokki gotti assite faarsatto gede kaaˈlitannohe. Korreente, ampuule xabbanno gede assitannonte gede, garunni foolakki qoonqokki gotti assite  coyiˈratto woy faarsatto gede kaaˈlitannohe. Faarsatto wote, coyiˈratto wote fushshatto geeshshi qoonqo woy hakkiinni saˈinota fushsha hasiissannohe. (Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine Uyinanni Qajeelsha Horoonsiˈri yaanno maxaafira qoola 181 kayise 184 geeshsha “Foolatto Gara Biddi Assiˈri” yaanno birxichi hunda noo hedo lai.) Isinni Qullaawa Borro mito bayicho Yihowa soqqamaasine isira ‘ilillissanni farsitanno’ gede kultanno.—Far. 33:1-3.

13. Waajjinummokki faarsa dandiineemmohu hiittoonniitiro xawisi.

¹³ Maatete magansiˈra assidhinanni wote woy callikki heedhe togo assate woˈnaali: Faarsote maxaafinke giddonni mitte baxatto faarso doori. Faarsote kiiro woy gixima qoonqokki gotti assite nabbawi. Hakkiinni mitto faarsote handaara mitte higge hakko garinni nabbawi. Hakkiinni aanchite hatte qoonqo ajishittokkinni faarsote handaara faarsi. (Isa. 24:14) Hatto ikkiro qoonqokki gotti assite faarsa dandaatto; tini qolte danchate. Qoonqoˈya digarite yite faarsa fokkifattooti!

14. (a) Afoo seekke fana danchu garinni faarsate kaaˈlitannohu hiittoonniiti? (“ Faarsatto Gara Woyyeessiˈrate” yitanno saaxine lai.) (b) Ati qoonqokki woyyeessiˈratto gede kaaˈlinoheri maati?

¹⁴ Afookki fana hoogittoro qoonqokki gotti assa didandaatto. Konni daafira, danchu garinni faarsate kaaˈlitannoheti wole doogo, afookki hasaawatto wote fanattohunni roorsite fanate. Qoonqokki sakkinota woy shaalado ikkituro maa assa dandaatto? Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine Uyinanni Qajeelsha Horoonsiˈri yaanno maxaafira qoola 184 noota “Qarra Ikkannore Qeela” yitanno saaxinera konne qarra woyyeessiˈrate kaaˈlitanno hedo afiˈra dandaatto.

15. (a) Yihowa Farciˈraasine 2016nni diru gambooshshe assidhu wote mayi egensiishsha kulloonni? (b) Faarsote maxaafa haaroonsinoonnihu mayiraati?

¹⁵ Yihowa Farciˈraasine 2016nni diru gambooshshe assidhu wote, Aliidi Bisi miila ikkinohu Roduu Istiifeni Leeti Yihowara ‘Hagiirrunni Faarse’ yinannihu haaru faarsote  maxaafi fulinota egensiisino; hakkiinni roduu Leeti konne maxaafa muli yanna giddo gambooshshunniwa horoonsiˈra hananfannita xawisino; hatte yannara roduuwu lowo geeshsha hagiidhino. Roduu Leeti faarsote maxaafa haaroonsa hasiissinohu, haaroonsine qixxeessinoonnite Qullaawa Borrote Haaro Alame Tiro ledo sumuu yaanno gede ikkinota xawisino. Konni maxaafira, 2013nni haaroonsine qixxeessinoonnite Haaro Alame Tiro giddo nookki qaalla afiˈrino gixima fushshe hoola woy woyyeessa hasiissino. Qoleno, sabbakate loosinke daafira kultannotanna wodote kakkalo naandeemmota leellishate faarsineemmo faarsuwa lendoonni. Faarso faarsa magansiˈranke kifile ikkitino daafira, Aliidi Bisi faarsote maxaafi isilancho ikkara hasiˈrino; hakko daafira maxaafu dani Haaro Alame Tirohu ledo mittu gariha ikkanno gede assino.

16, 17. Haaru faarsote maxaafira maa woyyeessinoonni?

¹⁶ Yihowara ‘Hagiirrunni Faarse’ yaannohu faarsote maxaafi horoonsiˈrate injaanno gede, mitte haja daafira xawissanno faarsuwa aante aantetenni worroonni. Lawishshaho, 1-12 geeshsha noo faarso Yihowa daafira kultannote, 13-20 geeshsha noo faarso qolte Yesuusinna wodote daafira kultannote. Qoleno kuni faarsote maxaafi kaaˈlitannota coyi umi furcho afiˈrino; tini furcho hakko iso lallawote faarso doodhate kaaˈlitanno.

¹⁷ Baalunku manni giddonsanni faarsa dandaanno gedenna hedo xabbe leeltanno gede, gari geeshsha horoonsiˈnannikki qaalla fushshine hoolle mito gixima biddi assinoonni. Lawishshaho, “Wodanakki Agadhi” yaanno birxicho soorrine “Wodananke Agadhino” yinoonni. Mayira? Songotenna jajjabba gambooshshe haaruuddu, Qullaawa Maxaafa xiinxallate hasatto noonsa manni, wedellunna meya roduuwi daanno; insa faarsanno wote woloota hajajanni nooha lawannonsa daafira tenne faarso faarsa fokkifatara dandaanno. Konni daafira tenne faarso cuˈmonna gixima biddi assinoonni.

18. Haaru faarsote maxaafinkera noo faarsuwa rosiisiˈra hasiissannonkehu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

¹⁸ Yihowara ‘Hagiirrunni Faarse’ yaannohu faarsote maxaafi giddo huuccattote garinni qixxaabbinoti batinye faarso no. Tenne faarsonni giddokkita Yihowara kuˈla dandaatto. Mite faarsuwa qolte woloota ‘baxillehonna danchu loosira kakkayisate’ kaaˈlitannote. (Ibi. 10:24) Konni daafira, faarsote zeemanna gixima rosiisiˈra hasiissannonke. Qoonqonke naggi assine giddonkenni faarsate, faarso minenke rosiisiˈra dandiineemmo. *

19. Songote giddo noohu baalu Yihowa guwisiˈra dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁹ Faarso faarsa magansiˈranke kifile ikkitinota deˈooti. Faarsotenni Yihowa galatanna iso banxeemmota leellisha dandiineemmo. (Isayaasi 12:5 nabbawi.) Ati qoonqokki gotti assite faarsattoha ikkiro, wolootuno qoonqonsa gotti assite faarsitanno. Ee, baalunku yaano, ajuno akkaluno, hattono haaruuddu songote Yihowa faarsotenni guwisiˈra dandaanno. Konni daafira faarso faarsa fokkifattinoonte! Hatteentenni faarsaasinchu qullaawu ayyaaninni borreessinore asse; isi togo yiino: “Kaaliiqira [“Yihowara,” NW] haaro faarso faarse.” Ee, baalunku Yihowara hagiirrunni faarse!—Faarso 96:1.