1-2. (a) Ewuniqe ayeti? Ise qaaqqisera Yihowanna Yesuusi daafira rosiissu woyite qarra ikkinoseri maati? (b) Aaniidi qoolira noo misile maa leellishshanno?

 QULLAAWU MAXAAFI Ximootewoosi cuuami woyite ikkinore kulannokkiha ikkirono, isi cuuami woyite amasi Ewuniqe hagiidhitinota heda dandiineemmo. (Law. 23:25) Ise Ximootewoosi cuuamara wayi giddo uurre nooha laˈe hagiidhitino gara heda dandaatto. Ewuniqe Ximootewoosi ahaahe Loyida mule uurrite muushshi yite no. Ximootewoosi wayi giddo lixita isera afale beˈe beˈe yitinose. Hakkiinni Ximootewoosi, muushshi yaanni wayi giddonni fulita ise hagiirru batinyinni wiˈla hanaffu. Ewuniqe fonqolo ikkannori heeˈrirono, qaaqqise Yihowanna Beettosi Yesuusi Kiristoosi baxanno gede assite lossiˈra dandiitino. Ise qaaqqose konni garinni lossiˈrate hiikkonne qarra dandiite saˈˈa hasiissinose?

² Ximootewoosi lophinohu ammaˈnotenni bebbeehantino maate giddooti. Annisi Giriikichaho; amasinna ahaahesi kayinni Yihudootaho. (Soq. 16:1) Ewuniqenna Loyida Kiristaana ikkinohu Ximootewoosi wedellichu heeˈreenna ikkikki digatino. Ikkirono annisi Kiristaancho diˈˈikkino. Ximootewoosi hiittee ammaˈno doodha ikka? Isi umisi doorsha doodhanno deerra iillinoha ikkara dandaanno. Isi Kiristaancho ikkinokki annisi wido ikka doodhakka? Anjesinni hanafe rosinoha Yihudu budenso Yesuusi Kiristoosi rosaancho ikka doodhakka?

3. Lawishsha 1:8, 9 kultanno garinni, amuuwu oosonsa Yihowa jaalla ikkitanno gede kaaˈlate assannore isi ma garinni laˈˈanno?

³ Yannankera noori Kiristaana ikkino amuuwino maatensa lowo geeshsha baxanno. Wolu baalunkunni roore insa oosonsa  Yihowa ledo muli jaalooma kalaqidhanno gede kaaˈla hasiˈranno. Maganinke insa oosonsa kaaˈlate assannore lowo geeshsha naadanno. (Lawishsha 1:8, 9 nabbawi.) Yihowa, oosonsara halaale rosiisate sharramannore batinye amuuwa kaaˈlinonsa.

4. Xaa yannara amuuwaho iillannonsa qarri maati?

⁴ Mitte ama, ‘Qaaqqiˈya Ximootewoosi gede Yihowara soqqama doodhanso giwa ikka?’ yite hedase nooreentilla. Qoleno, annuwunna amuuwu oosonsara tenne Sheexaanu alame giddo lowo fonqoli iillannonsata afino. (1 Phe. 5:8) Hakkiinni saeno batinyu amuuwi oosonsa calluwinsa woy Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki anni ledo lossiˈranno daafira lowo qarri iillannonsa. Lawishshaho Kiristiini b yinanni rodoo togo yitino: “Minaanniˈya dancha annaati hattono maatesi baxannoho; ikkollana oosonke Yihowa Farciˈraasine ikkitanno gede asse lossiˈreemmata lowo geeshsha giwanno. Oosoˈya Yihowa magansidhannore ikka dandiitannohu hiittoonniiti yee hedanni lowo diro wiˈloomma.”

5. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁵ Amuuwa, kiˈneno Ewuniqe gede oosoˈne Yihowa baxxannonna isira soqqantanno gede assitine lossiˈra dandiitinanni. Konni birxichira coyidhinannirinninna assitinannirinni oosoˈne rosiisate Ewuniqe lawishsha harunsa dandiitinanni gara ronseemmo. Qoleno Yihowa kaaˈlannoˈnehu hiittoonniitiro laˈneemmo.

6. Layinki Ximootewoosi 3:14, 15 kultanno garinni Ximootewoosi Kiristaancho ikkinohu hiittoonniiti?

⁶ Ximootewoosi shiimu heeˈreenna, amasi Yihudu ammaˈno rosi garinni isira “Qullaawa Borro” rosiisate dandiiture baala assitino. Ise Yesuusi Kiristoosi daafira affinori nookki daafira gari egenno dinose. Ikkirono Ximootewoosi Qullaawa Borronni, Kiristaancho ikkate xinta ikkinore rosino. Kayinni isi Kiristaancho ikkakka? Isi wedellicha ikkinohura Kiristaancho ikka woy ikka hooga doodha dandaanno. Ximootewoosi, Yesuusi daafira kulanno halaale ‘afanno’ gede amasi kaaˈlitinositi dihuluullissannote. (2 Ximootewoosi 3:14, 15 nabbawi.) Ewuniqe qarra ikkannori heeˈrirono qaaqqisera Yihowa daafira rosiisa dandiitino daafira lowo geeshsha hagiidhitinoti dihuluullissannote! Addanko Ewuniqe suˈmise garinni heedhino; suˈmise “qeela” yitanno tiro afiˈrinoho.

7. Ewuniqe beettise cuuamihu gedensaanni, ayyaanaamittetenni lophanno gede kaaˈlate maa assa dandiitanno?

⁷ Ximootewoosi cuuame mitte lowo geeshsha hasiissanno mixo wonshiˈrino; ikkollana Ewuniqe isi cuuamihu gedensaannino isi daafira yaada diagurtino. Isi hakkuyi gedensaanni hiittoo heeshsho heeˈra doodha ikka? Busha jaalla kalaqira ikka? Rosoho Ateensi haˈre Magano magansidhannokki fullahaano rosiissanno roso ammana ikka? Jirote borojjicho ikke, yannasi, wolqasinna wedellimmasi mulla huˈna ikka? Ewuniqe Ximootewoosi dancha doorsha doodhanno gede giddeessa didandiitanno; kayinni kaaˈla dandiitanno. Hiittoonniiti? Ise qaaqqise Yihowa lowo geeshsha baxanno gedenna Beettisira noosi galati lexxanno gede agurtukkinni diinaggaabbe kaaˈla dandiitanno. Hige fonqolo ikkanno coyi iillannonsari ammaˈnotenni bebbeehantino maate calla diˈˈikkitino. Yihowa Farciˈraasine ikkitino anniranna amara nafa, wedellu oosonsa ammanantinore Yihowa soqqamaano ikkitanno gede kaaˈla shota ikka hooggansara dandiitanno. Ikkina annuwunna amuuwu Ewuniqe lawishshinni maa rosa dandaanno?

8. Mitte ama Yihowa Farciˈraasincho ikkino minaannise oosonsara ayyaanaamittete hasiisannore wonshanno gede kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

⁸ Oosoˈne ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalle.  Minaamuwa, minaanniˈne Yihowa Farciˈraasincho ikkinoha ikkiro, Yihowa minaanniˈne oosoˈneta ayyaanaamittete hasatto wonshanno gede kaaˈlitinasira hasiˈranno. Tenne assa dandiitinanni doogga giddo mitte ganyitine Maatete Magansiˈra qixxaawora kaaˈlamate. Maatete Magansiˈra daafira danchare hasaabbe; hattono hagiirsiissannota ikkitanno gede maa assa dandiitinanniro hedde. Minaanniˈne baxxitinota Qullaawu Maxaafi xiinxallo pirogiraame qixxeessanno gedeno kaaˈla dandiitinanni. Qoleno oosoˈne giddo mitu, Hegerera Hagiidhitanni Heeˈra Dandaatto! yaanno maxaafinni Qullaawa Maxaafa xiinxallitanno geeshshire ikkitinoha ikkiro, minaanniˈne insa xiinxallisanno gede kaaˈlama dandiitinanni.

9. Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki minaanni noose ama kaaˈlitanno amaale afiˈra dandiitannohu hiikkiinniiti?

⁹ Mitu amuuwi, qaaqquullensa calluwinsa lossiˈranno daafira woy minaanninsa Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki daafira qaaqquullinsara insa Qullaawa Maxaafa xiinxallisanno. Kiˈne maateno togoota ikkitinoha ikkiro, quwa saˈine yaaddinoonte. Yihowa kaaˈlannoˈne. Isi dirijjitesi widoonni, oosoˈne rosiissinanni gede qixxeessinoha kaajja uduunne horoonsidhe. Konne uduunne maatete magansiˈrara danchu garinni horoonsiˈra dandiitinanni gara kultannoˈne gede woˈnaalshu noonsa annuwanna amuuwa amaaˈla dandiitinanni. c (Law. 11:14) Qoleno Yihowa oosoˈne ledo danchu garinni hasaabbinanni gede kaaˈlannoˈne. Isi oosoˈne surreranna wodanira noore affinanni gede kaaˈlaˈnera huucciˈra dandiitinanni. (Law. 20:5) Lawishshaho, ‘Rosu mine roore fonqolo ikkannoˈneri maati?’ yee xaˈma dancha gede hasaawa hanafate kaaˈlitaˈnera dandiitanno.

10. Qaaqquulliˈne Yihowa daafira rossanno gede kaaˈla dandiitinanniti wole doogo hiittenneeti?

¹⁰ Oosoˈnera Yihowa daafira rosiissinanni faro hasidhe. Yihowanna isi assinoˈnehu batinyu danchu coyi daafira hasaabbe. (Mar. 6:6, 7; Isa. 63:7) Hakko iso oosoˈne mine ganyitine xiinxallisa dandiitinannikkiha ikkiro hattoore kayissine hasaawaˈne danchate. Aleenni kulliti Kiristiini togo yitino: “Ayyaanaamitte coye hasaaweemmati gari yanna nooekki daafira afiˈrumma faro baala horoonsiˈrate woˈnaaleemma. Fulle milli yineemmo woyite woy yowolotenni haˈneemmo woyite Yihowahu dhagge ikkanno kalaqami daafiranna batinyu ayyaanaamittete coye daafira hasaambeemmo. Qaaqquulliˈya naggi yituta, Qullaawa Maxaafa uminsanni xiinxallitanno gede jawaachishoomma.” Yihowa dirijjitenna ammanate roduuwiˈne daafira danchare hasaabbe. Songote cimeeyye mishshinoonte. Songote cimeeyye daafira coyidhinanni coyi, oosoˈne kaaˈlo hasiissannonsa woyite insa kaaˈlo xaˈmidhanno gede woy xaˈmidhannokki gede assara dandaanno.

11. Yaiqoobi 3:18 kultanno garinni mini giddo keeru heeˈranno gede assa hasiissannohu mayiraati?

¹¹ Mini giddo keeru heeˈranno gede asse. Woˈmanka woyite minaannaˈnenna oosoˈne baxxinannita leellishshe. Minaanniˈne daafira kayissine hasaabbinanni woyite shaqqillunninna iso ayirrissinannita leellishanno garinni hasaabbe; oosoˈneno hatto assitanno gede qajeelse. Hatto assaˈne oosoˈnera Yihowa daafira rosa roore shota ikkitannonsa gede assitanno. (Yaiqoobi 3:18 nabbawi.) Hanni Romaaniyaho baxxino suwisaancho ikke soqqamannohu Yooseefi woˈnaalsha laˈno. Isi shiimu noo yannara annisi, isira, amasiranna roduuwisira Yihowara soqqama qarra ikkitannonsa gede assino. Yooseefi togo yiino: “Amaˈya mini giddo keeru heeˈranno gede assate lowo geeshsha  sharrantanno. Anniˈya roore kaajjado ikki kiiro amaˈya roore shaqqado ikkitanno. Ise annanke ayirrisanna isira hajajama qarra ikkitinonketa huwatturo, Efesooni Sokka 6:1-3 nabbabbannonke. Hakkiinni ise anninketa dancha akattanna iso ayirrisa hasiissannonkehu mayiraatiro kultannonke. Konni garinni ise maatenke giddo keeru heeˈranno gede assitino.”

12. Layinki Ximootewoosi 1:5 kultanno garinni Ewuniqe lawishshi Ximootewoosi kaaˈlinohu hiittoonniiti?

¹² Layinki Ximootewoosi 1:5 nabbawi. Ewuniqe Ximootewoosira dancha lawishsha ikkitino. Ise Ximootewoosira addu ammana loosunni leellisha hasiissannota rosiissusikki digattino. (Yai. 2:26) Ximootewoosi amasi mitto coye assitannohu Yihowara noose baxillinni kaˈe ikkinota afinoti dihuluullissannote. Ximootewoosi amasi Yihowara soqqamase hagiirraame assitinoseta afino. Ewuniqe lawishshi Ximootewoosi kaaˈlinosihu hiittoonniiti? Soqqamaasinchu Phaawuloosi, Ximootewoosira amasite gedeeti kaajjado ammana noosita kulino. Kuni hedeweelcho ikkinore diˈˈikkino. Ximootewoosi amasi lawishsha laino hattono ise faale haˈrate kaino. Hatteente gede yannankerano batinyu amuuwi mitto ‘qaaleno’ coyiˈrikkinni assootinsanni maatensa Yihowara soqqantannore ikkitanno gede kaaˈla dandiino. (1 Phe. 3:1, 2) Kiˈneno hatto assa dandiitinanni. Hiittoonni?

13. Mitte ama Yihowa ledo noose jaalooma balaxisiisa hasiissannosehu mayiraati?

¹³ Yihowa ledo noohe jaalooma balaxisiisi. (Mar. 6:5, 6) Batinyu minaamuwi gede atino lowo coye assootta. Qaaqquullikkira maalaamittete hasiisannore wonshate yite yannakkinna woxekki ootta, goxatta yanna nafa agurootta hattono wolere assite kaaˈlootta. Ikkollana togoo coyi Yihowa ledo noohe jaalooma kaajjishiˈratta yanna hoogatta gede assahera wodhitooti. Ganyite huuccatto assiˈrate, Qullaawa Maxaafa xiinxallatenna gambooshshe haˈrate yanna gaaˈmi. Konni garinni ayyaanaamittekki kaajjishiˈra hattono maatekkiranna wolootaho dancha lawishsha ikka dandaatta.

14-15. Liini, Maariyanna Zhawu lawishshinni maa rosootto?

¹⁴ Hanni, amuuwinsa lawishsha harunse Yihowa baxanna iso addaxxa rosinohu mitu wedelli lawishsha laˈno. Kiristiini qaaqqo Liini togo yitino: “Anninke mine noo woyite Qullaawa Maxaafa xiinxalla didandiineemmo. Kayinni amanke horo gambooshshe dihossanno. Qullaawu Maxaafi daafira gari egenno noonkekkiha ikkirono ise lawishshi kaajjado ammana heedhannonke gede kaaˈlinonke. Yihowa Farciˈraasine rosiissanno rosi halaale ikkinota anfoommohu gambooshshe haˈra hanafammora lowo yanna albaanniiti.”

¹⁵ Maariyanna maatese gambooshshe haˈranno woyite annise mito woyite qorichishannonsa. Maariya togo yitino: “Egennoommahu lowo geeshsha worbuullu meya roduuwi giddo mitte amaˈyaati. Qaaqqo noomma waro, mannu mayyaannoe yee waajje mito coye assa giweemma woyiti no. Ikkollana amaˈya worbanna woˈmanka woyite Yihowa balaxisiissannota ikkitinota laˈˈaˈya manna waajjeemmakki gede kaaˈlitinoe.” Zhawu anni maatesi mine ayyaanaamittete coye hasaabbannota hoolanno. Zhawu togo yiino: “Amaˈya annaˈya hagiirsiisate yite Yihowara noose baxille agurranna wole baalanka coye agurtanno; tini dhagge ikkitinoe.”

16. Amuuwu lawishshi woloota kaaˈlara dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Amuuwa, kiˈne lawishshi woloota kaaˈlannota qaagge. Hiittoonni? Hanni Ewuniqe lawishshi soqqamaasincho Phaawuloosi kaaˈlino gara laˈno. Isi Ximootewoositi ‘halaalaancho ammana alba Ewuniqera noota’ coyiˈrino. (2 Xim. 1:5) Phaawuloosi umo Ewuniqe  ammana afinohu mamooteeti? Phaawuloosi Loyidanna Ewuniqe ledo xaadinohu umo misiyoone ikke Lisxira haˈri woyite ikkikki digatino; insa Kiristaana ikkanno gede kaaˈlinohuno iso ikkara dandaanno. (Soq. 14:4-18) Hanni tenne hedi: Phaawuloosi Ximootewoosira mitu 15 diri gedensaanni sokka borreessi woyite Ewuniqe ammanatenni assitinore qaagino; hattono ise lawishshi harunsa hasiissannoha ikkinota coyiˈrino! Ise lawishshi Phaawuloosi lowo geeshsha jawaachishino; hattono umi xibbi diro heeˈrinoha batinye Kiristaana kaaˈlinoha ikkara dandaanno. Qaaqquulleˈne calluwiˈne woy ammaˈnotenni bebbeehantino maate giddo lossidhinanni heedhinoonniha ikkiro, danchu lawishshiˈne woloota jawaachishannotanna loosoho kakkayisannota huluullantinoonte.

17. Qaaqqiˈne iso qajeelsate sharrantinanni heedhineennanni giwinoha lawiˈnero maa assa hasiissannoˈne?

¹⁷ Qaaqqiˈne iso kaaˈlate sharrantinanni heedhineennanni giwinohalla lawiˈne? Qaaqqoˈne qajeelsate yanna hasiissannota qaagge. Misile leellishshannonte gede, mitto wixa wixxinanni woyite, ‘Kuni wixi lophe guma laala ikka?’ yitine heddinanni woyiti heeˈrara dandaanno. Lossitinanniri kiˈne ikka hoogginirono, waa hayikkissinanni wixu lophanno gede injo kalaqa dandiitinanni. (Maq. 4:26-29) Hatteente gede mitte ama mito woyite, “Qaaqqiˈya Yihowa baxanno gede seekke rosiisoomma ikka?” yite huluullantara dandiitanno. Qaaqquulliˈne dancha doorsha doodhitanno gede giddeessa didandiitinanni. Ikkollana insa qajeelsate dandiitinire baala assa agura hoogginiro,  ayyaanaamittetenni lophitanno faro fantinanninsa.—Law. 22:6.

18. Yihowa oosoˈne ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaˈlannonsahu hiittoonniiti?

¹⁸ Hundinni kayise Yihowa batinyu wedelli jaallasi ikkitanno gede kaaˈlino. (Far. 22:9, 10) Yihowa kiˈne qaaqquullino hasatto noonsaha ikkiro ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaˈlannonsa. (1 Qor. 3:6, 7) Oosoˈne halaalu mininni xeertidhinoha ikkiro nafa, Yihowa insa baxa diaguranno. (Far. 11:4) Insa shiima geeshsha nafa, ‘wodaninsa hegere heeshsho aanno halaali widira dooinota’ leellishshuro Yihowa kaaˈlannonsa. (Soq. 13:48, NW; 2 Dud. 16:9) Isi oosoˈnera, macciishsha hasiissannonsa coye maltino yannara coyidhinanni gede kaaˈlannoˈne. (Law. 15:23) Woy isi songote giddonni mittu rodii woy rodoo insa kaaˈlitanno gede kakkayisara dandaanno. Qaaqquulliˈne lophituhu gedensaanni nafa, anje heedheenna rosiissinoonninsaha mito coye qaagganno gede Yihowa kaaˈlansara dandaanno. (Yoh. 14:26) Coyidhinannirinninna assitinannirinni lawishsha ikkitine oosoˈne agurtinikkinni qajeelsitinanniha ikkiro, Yihowa maassiˈrannoˈne.

19. Yihowa hagiirsiissinannita addaxxa dandiitinannihu mayiraati?

¹⁹ Oosoˈne dancha doorsha doodhiturono doodha hooggurono Yihowa kiˈne baxannoˈne. Isi kiˈne baxannoˈnehu baxxinannisi daafiraati. Qaaqquulleˈne calluwiˈne lossidhinanni heedhinoonniha ikkiro, Yihowa qaaqquulliˈnera Anna kiˈnera kayinni malannoha woy Agaraancho ikkannota kule qaale eino. (Far. 68:5) Oosoˈne dancha doorsha doodhitanno gede giddeessa didandiitinanni. Ikkollana Yihowa kaaˈlo addaxxanna dandiitinire baala assa agurtinannikkiha ikkiro, iso hagiirsiisa dandiitinanni.