1. Coyiˈrate dandoo afiˈnoommohu mamiinniiti?

 COYIˈRATE dandoonke baxillaanchu Maganinke uyinonke eltooti. Umi manchi Addaami kalaqamanni heeˈrenni iimi Annisi ledo hasaawa dandiino. Qoleno isi haaro qaalla kalaqanni coyiˈranno qaalla lexxa dandaanno. Isi baalante saadara suˈma fushshate tenne dandoosi horoonsiˈrino. (Kal. 2:19) Qoleno isi mite yee mannu ledo yaano xuma minaamasi Heewani ledo hasaawi woyite lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote!—Kal. 2:22, 23.

2. Hundi warono ikko xaa yannara mannu coyiˈrate dandoonsa garimale horoonsiˈrinohu hiittoonniiti?

² Mulenni mannu coyiˈrate dandoonsa garimale horoonsiˈrino. Sheexaanu Daawuloosi Heewanira kaphino; kuni kaphi mannu ooso cubbaataammanna guuntete xeˈne noonsare ikkitanno gede assino. (Kal. 3:1-4) Addaami isi loosino soˈrora Heewani wole agurina Yihowa nafa busha asse, coyiˈrate dandoosi garimale horoonsiˈrino. (Kal. 3:12) Qaayeeli rodoosi Aabeeli shiihu gedensaanni Yihowara kapho coyiˈrino. (Kal. 4:9) Gedensoonni Qaayeeli sircho ikkinohu Laamehi geewino geewo yannasira noo finqille leellishshanno. (Kal. 4:23, 24) Yannankera noo mannina hiittooho? Xaa yannara poletiku massagaano beˈe yitukkinni mannu albaanni mancaˈˈa coye coyidhanno. Qoleno mite busha qaalla horoonsiˈnoonnikki filme dino yaa dandiinanni. Rosaano rosu mine hattono jajjabbu loosu bayicho mancaˈˈa coye coyiˈnanna macciishshitanno. Togoo qaalla rosantinota ikkase alame amanyootunni lowo geeshsha maaeeltanni hadhinota leellishshanno.

3. Maa assineemmokki gede qoropha hasiissannonke? Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Busha coye coyiˈnanna macciishsha roso assiˈnummoro, qoropha  hoongummoro ninke uminke busha coye coyiˈnammora dandiineemmo. Ninke Kiristaana ikkinoommo daafira Yihowa hagiirsiisa hasiˈneemmo; hakko daafira busha coye coyiˈra qorophineemmo. Qoleno tenne dhagge ikkitinota coyiˈrate dandoonke danchu garinni yaano Maganonke guwisiˈrate horoonsiˈra hasiˈneemmo. Konni birxichira, (1) soqqammeemmo woyite, (2) gambooshshunniwa hattono (3) mannu ledo hasaambeemmo woyite tenne assa dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo. Balanxe kayinni Yihowa coyiˈrate dandoonke horoonsiˈneemmo gara laˈˈannohu mayiraatiro xiinxallineemmo.

4. Milkiyaasi 3:16 kultanno garinni, Yihowa coyiˈrate dandoonke horoonsiˈneemmo gara laˈˈannohu mayiraati?

⁴ Milkiyaasi 3:16 nabbawi. Yihowa coyidhanno coyinni iso waajjitannotanna suˈmasi ayirrissannota leellishshannore “suˈmansa maxaafisira” borreessannohu mayira lawannohe? Coyiˈneemmo coyi wodaninkera noori maatiro leellishanno. Yesuusi, “Mannu wodanisira woˈme gatinoha coyiˈranno” yiino. (Mat. 12:34) Coyiˈneemmo coyi Yihowara noonke baxilli mageeshshihoro leellishanno. Qoleno Yihowa iso baxxannori haaro alamera hegerera hagiidhitanni heedhara hasiˈranno.

5. (a) Coyiˈneemmo coyi magansiˈranke ledo xaadooshshe afiˈrinohu hiittoonniiti? (b) Misile leellishshannonte gede coyiˈneemmo coyinni Yihowa hagiirsiisa hasiˈnummoro maa qoropha hasiissannonke?

⁵ Coyiˈneemmo coyi Yihowa magansiˈranke adhanno woy adhannokki gede assara dandaanno. (Yai. 1:26) Magano baxannokkihu mitu manni coyiˈranno woyite hanqanno, kaajjishe coyiˈranno hattono naaxxanno. (2 Xim. 3:1-5) Ninke insa gedeere ikka hasiˈneemmokkiti egennantinote. Coyiˈneemmo coyinni Yihowa hagiirsiisa hasiˈneemmo. Ikkollana gambooshshunniwa woy soqqanshonniwa shaqqillunninna awu afiinni coyiˈnanni, mini giddo maatenkera kaajjinshe woy ayirrinyu nookki garinni coyiˈneemmo woyite Yihowa hagiidhanno?—1 Phe. 3:7.

6. Kimbeerlii danchu garinni coyiˈrase mayi guma abbitino?

⁶ Coyiˈrate dandoonke danchu garinni horoonsiˈneemmo woyite, mannu Yihowa magansiˈneemmore ikkinommota bade afanno. Hatto  assineemmoha ikkiro, mannu Maganoho ‘soqqamannohunna soqqamannokkihu’ mereero noo badooshshe afanno gede kaaˈlineemmo. (Mil. 3:18) Hanni Kimbeerlii yinanni rodoo woˈnaalshi tini halaale ikkase leellishanno gara laˈno. b Layinki dirimi rosi mine, isera mitte ledose rossanno beetto ledo mito looso loossanno gede uyinoonnise. Insa mitteenni loosihu gedensaanni, ledose rossanno rosaancho Kimbeerlii wole rosaanowiinni baxxitinota ikkitinota huwattino. Ise manna dimishshanno, shaqqillunni coyidhanno hattono dixonantanno. Kimbeerlii ledo rossanno rosaancho tenne dhagge assidhino hattono gedensoonni Qullaawa Maxaafa xiinxallate sumuu yitino. Mannu halaale macciishshanno gede assanno garinni coyiˈneemmo woyite Yihowa lowo geeshsha hagiidhanno!

7. Maganu uyinoheta coyiˈrate dandoo ma garinni horoonsiˈrate murciˈrootto?

⁷ Ninke baalunku coyiˈneemmo coyi Yihowa ayirranno gedenna albinni roore ammanate roduuwinkewa shinqeemmo gede assannoha ikkara hasiˈneemmo. Hakko daafira, hanni “coyiˈneemmo coyinni . . . dancha lawishsha” ikka dandiineemmota mite doogga laˈno.

8. Yesuusi soqqami woyite coyiˈrate dandoosi horoonsiˈrino gari dancha lawishsha ikkannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Mannu hanqisannoˈne woyite shaqqillunninna ayirrinyunni coyidhe. Yesuusi soqqami yannara mannu iso, itonna ago baxannoho, Daawuloosi riqiwaanchooti, Sambata diayirrisannoho, wole agurina Magano xonino yee beebbate kassasinosi. (Mat. 11:19; 26:65; Luq. 11:15; Yoh. 9:16) Yesuusi kayinni hanqe coyiˈre dirabbisiˈirino. Mannu hanqe coyiˈrannonke woyite rabbisiˈra qorophine ninkeno Yesuusi lawishsha harunsineemmo. (1 Phe. 2:21-23) Togo assa shota ikkitannokkiti egennantinote. (Yai. 3:2) Ikkina mayi kaaˈlannonkeyya?

9. Sabbankeemmo woyite gara ikkinokkire coyiˈneemmokki gede mayi kaaˈlannonke?

⁹ Qaete anni gara ikkinokkire coyiˈriro hakko garinni coyiˈranno gede assinosiri maatiro hedate woˈnaalle. Saami yinanni rodii togo yiino: “Qaete anni halaale macciishsha hasiissannositanna heeshshosi biddi assiˈra dandaannota hedate woˈnaaleemmo.” Mito woyite qaete anni hanqannohu isira injiitinokki yannara marroommo daafira calla ikkara dandaanno. Luusiya yinanni rodoo hanqino manchinni xaaddanno woyite Yihowa wodanaaˈmitanno gedenna ayirrinye xeino coye coyidhannokki gede kaaˈlasera harancho huuccatto assidhanno. Ninkeno hanqino manchinni xaandeemmo woyite Luusiya lawishsha harunsa dandiineemmo.

10. Umi Ximootewoosi 4:13 kultanno garinni hiittoo mixo fushshiˈra hasiissannonke?

¹⁰ Rosiisate dandookki woyyeessiˈri. Ximootewoosi woˈnaalshu noosi Kiristaancho ikkirono  rosiisate dandoosi woyyeessiˈra hasiissinosi. (1 Ximootewoosi 4:13 nabbawi.) Soqqammeemmo woyite albinni roore worbuulle rosiisaano ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Seekkine qixxaawa hasiissannonke. Worbuulle rosiisaano ikkineemmo gede kaaˈlannonkehu addi addi uduunni noonke. Nabbawatenna Rosiisate Dandiittore Baala Assi yitanno biroshereranna Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho Xiinxallote Maxaafichora “Soqqanshote Dandookki Woyyeessiˈri” yaanno gafira kaaˈlitanno amaale afiˈra dandaatto. Konne uduunne dancha gede horoonsidhanni nootto? Soqqanshote dancha gede qixxaambummoro, waajja qeeˈlineemmo hattono mitte giddonni coyiˈneemmo.

11. Mitu roduuwi worbuulle rosiisaano ikkitinohu hiittoonniiti?

¹¹ Songote giddo roduuwu rosiissanno gara laˈne hattono insawiinni ronse albinni roore worbuulle rosiisaano ikka dandiineemmo. Aleenni kullihu Saami yinanni rodii, mitu roduuwi worbuulle rosiisaano ikkitanno gede kaaˈlinonsari maatiro hedanno. Isi insa rosiissanno gara seekke laˈˈanno hattono insa lawishsha harunsate woˈnaalanno. Taaliya yinanni rodoono woˈnaalshu noonsa roduuwi lallawo shiqishshanno gara seekkite laˈanno. Hatto assase soqqanshonniwa duucha woyite mannu xaˈmanno xaˈmora dawaro qolate danchu garinni hasaawissanno gara affanno gede kaaˈlitinose.

12. Mitu roduuwira maa assa qarra ikkitannonsa?

¹² Gambooshshunniwa huuronke naggi assine faarsine hattono dancha gede qixxaambe dawaro qolle gambooshshu hagiirsiisannoha ikkanno gede kaaˈla dandiineemmo. (Far. 22:22) Mitu roduuwira mannu noowa faarsa woy dawaro qola qarra ikkitannonsa. Aterano tini qarra ikkitinohe? Hatto ikkiro wolootu waajja qeeˈlitanno gede kaaˈlinonsari maatiro afakki kaaˈlitannohe.

13. Gambooshshunniwa woˈma giddonni faarsatto gede mayi kaaˈlahera dandaanno?

¹³ Woˈma giddonni faarsi. Faarso faarsineemmohu qaru coyi Yihowa guwisiˈrateeti. Saara yinanni rodoo danchu garinni faarseemma yite diheddanno. Ikkirono ise faarsotenni Yihowa guwisiˈra hasidhanno. Hakko daafira ise gambooshsheho qixxaabbannonte gede faarsono mine qixxaawe haˈra kaaˈlitannota huwattino. Ise faarso rosiisidhanno woyite faarsote kiiro woy giximi gambooshshunniwa shiqanno rosi ledo mayi xaadooshshe afiˈrinoro wodanchate woˈnaaltanno. Ise, “Tini faarsate dandooˈya ikkikkinni roore faarsote hedo illachisheemma gede kaaˈlitinoe” yitino.

14. Gambooshshunniwa dawaro qola waajjattoha ikkiro, mayi kaaˈlahera dandaanno?

¹⁴ Gambooshshunniwa ganyite dawaro qolate woˈnaali. Mitu roduuwira gambooshshunniwa  dawaro qola qarra ikkitannonsati egennantinote. Aleenni kulliti Taaliya yinanni rodoo togo yitino: “Huuroˈya waajjoommata leellishshannokki daafira mannu afa hoogo ikkinnina, mannu noowa coyiˈra lowo geeshsha waajjeemma. Hakko daafira gambooshshunniwa dawaro qola lowo geeshsha qarra ikkitannoe.” Ikkirono Taaliya waajjite dawaro qola diagurtino. Ise gambooshsheho qixxaabbanno woyite, umo qollanni dawaro haranchonna xaaddonnita ikka hasiissannota qaagganno. Ise togo yitino: “Qoleemma dawaro haranchonna xaaddonnita ikkiturono qarru dino yaate; mayira yiniro, massaganno rodii togoo dawaro qollara hasiˈranno.”

15. Gambooshshunniwa qolleemmo dawaro daafira maa qaaga hasiissannonke?

¹⁵ Manna ille qasse laˈˈa waajjitannokki roduuwi nafa mito woyite gambooshshunniwa dawaro qola waajjitara dandiitanno. Mayira? Juuliyeti yinanni rodoo togo yitino: “Mito woyite dawaro qola waajjeemmahu qoleemma dawaro haranchotenna hakkeya kaaˈlitannori dinoote yee hedeemma daafiraati.” Yihowa dawaro qolate dandiinummore calla assinammora hasiˈrannota qaagi. c Mito woyite waajjineemmoha ikkirono, gambooshshunniwa dawaro qolate dandiinummore baala assineemmo woyite Yihowa lowo geeshsha hagiidhanno.

16. Hiittoo coye coyiˈra qoropha hasiissannonke?

¹⁶ Baalunku gari “xono” qorophe. (Efe. 4:31, NW) Aleenni laˈnummonte gede Kiristaanu horonta xonama dihasiissannonsa. Ikkollana mitu coyiˈneemmo coyi hakkeeshshi geeshsha xono lawa hoogara dandaanno; hakko daafira qoropha hasiissannonke. Lawishshaho wolu manni budi, gaˈrenna gobba daafira hasaambeemmo woyite, mitto woluwiinni woffi assine laˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Qoleno manna coyinni kinse koffi assa dihasiˈneemmo. Mittu rodii noore maaxikki togo yee coyiˈrino: “Mito woyite, busha hede ikkikkinni haariimate yee coyiˈroommo coyi woloota koffi assinota wodanchoommo. Lowo diro minaamaˈya iseno ikko woloota koffi assannore coyiˈrummoro kultannoe; tini baasa kaaˈlitinoe.”

17. Efesooni Sokka 4:29 kultanno garinni woloota dhaawa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Woloota dhaawannore coyidhe. Misha woy gunguma agurre galanteemmore ikka hasiissannonke. (Efesooni Sokka 4:29 nabbawi.) Israeele galattanno gede assannonsahu duuchu coyi noonsa; insa kayinni gunguma roso assidhino. Duucha woyite gungummeemmoha ikkiro, wolootuno gunguntara dandiitanno. Tonne qotaano abbitinohu kaphu duduwi ‘Israeele gudisante, Musera  . . gungutanno’ gede  assinota qaango. (Kir. 13:31–14:4) Galata kayinni woloota lowo geeshsha kaaˈlitanno. Yoftahe beetto jaallase galattinose; tini ise uyinoonnise looso diinaggaabbe loossanno gede lowo geeshsha kaaˈlitinoseti dihuluullissannote. (Eje. 11:40, NW) Aleenni kulliti Saara togo yitino: “Woloota galanteemmoha ikkiro, insa Yihowano roduuwuno baxxannonsata affanno gede kaaˈlineemmonsa.” Hakko daafira woloota godowinta galattinanni faro hasidhe.

18. Faarso 15:1, 2 kultanno garinni halaale coyiˈra hasiissannonkehu mayiraati? Halaale coyiˈrate maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Halaale coyidhe. Halaale coyiˈra hoongummoro Yihowa hagiirsiisa didandiineemmo. Isi baalunku gari kapho giwanno. (Law. 6:16, 17) Xaa yannara batinyu manni kapha qarra afidhinokkihu gede asse hedannoha ikkirono, ninke kayinni tenne daafira Yihowate gedee lao heedhankera hasiˈneemmo. (Faarso 15:1, 2 nabbawi.) Waajjo kapho kaphineemmokkiti egennantinote; ikkollana gama wido halaale gama wido kapho ikkinore coyiˈne mannu soˈranno gede assano qoropha hasiissannonke.

19. Wolere maa qoropha hasiissannonke?

¹⁹ Heme tareessitinannikki gede qorophe. (Law. 25:23; 2 Tes. 3:11) Aleenni kulliti Juuliyeti yinanni rodoo heme gawajjitinose gara coyidhanni togo yitino: “Heme macciishsheemma woyite dadilleemma; qoleno tini heˈmanni noo mancho ammaˈneemmakki gede assitannoe. Qoleno hakku manchi aneno heˈmannoekkita mayinni afeemma?” Hasaabbinanni hasaawi hemete widira soorramiro, hasaawu dhaawannoha ikkanno gede assate woˈnaalle.—Qol. 4:6.

20. Coyiˈratto coyi daafira maa assate murciˈrootto?

²⁰ Heeˈnoommo alamera batinyu manni bushare coyiˈranno daafira, Yihowa hagiirsiisannore coyiˈrate sharrama hasiissannonke. Coyiˈrate dandoonke Yihowa uyinonke elto ikkitinotanna isi coyiˈneemmo coye laˈˈannota qaango. Isi soqqammeemmo woyite, gambooshshunniwa hattono mannu ledo hasaambeemmo woyite iso hagiirsiisannore coyiˈrate assineemmore maassiˈranno. Yihowa tenne busha alame huniro, coyiˈneemmo coyinni isi ayirranno gede assa roore shota ikkitannonke. (Yih. 15) Hakka geeshsha kayinni, ‘afiinke qaalinni’ Yihowa hagiirsiisate murciˈno.—Far. 19:14.