1-2. (a) Wolaphote ayyaani maati? (“ Wolaphote Ayyaani Maati?” yitanno saaxine lai.) (b) Luqaasi 4:16-18 kultanno garinni, Yesuusi mayi daafira coyiˈrino?

MITE gobbara, mittu lowo geeshsha hasiisanno coyi ikkinoha 50^ki diro ayirrinsanni. Konne diro duucha woyite 50^ki diri ayyaana (woy Iyyoobeeliyu) yinanni. Kuni ayyaani mitto barra, mitte lamala, woy hakkiinni saˈino yanna keeshshara dandaanno; ikkollana ayyaanu goofasi digattanno; qoleno ayyaanunni afiˈnoonni hagiirre mulenni hambanni.

² Konni birxichira, mitto diro keeshshannohu hunda Israeele 50^ki diro ayirrissanno ayyaaninni nafa roortanno qixxaawore ronseemmo. Hunda ayirrinsannihu wolaphote ayyaani, mannu keere fulanno gede assannoho. Ikkina, xaa yannara ninke konni ayyaani daafira xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati? Korkaatuno Israeelennihu wolaphote diri, ninke hegerera wolaphineemmo gede Yihowa qixxeessinonke qixxaawo qaangeemmo gede assannonke; Yesuusino tenne wolapho daafira coyiˈrino.—Luqaasi 4:16-18 nabbawi.

3. Leewaawoota 25:8-12 kultanno garinni, wolaphote ayyaani Israeelete daga kaaˈlinonsahu hiittoonniiti?

³ Maganu hundi Israeelera qixxeessinohu wolaphote ayyaani daafira xiinxallanke, Yesuusi wolaphate daafira coyiˈrino hedo roore huwatate kaaˈlitannonke. Yihowa Israeelete dagara togo yiino: “Ontayikki diro qullaawa asse; baattote aana noo manni baalunkura wolapho lallabbe; wolaphote ayyaana ikkoˈne; hirantino baatto annaho woy fiixisira higgona; borojjimate hiraminohuno ayiddisiwa higona. (Leewaawoota 25:8-12 nabbawi.) Sai birxichira, lamalate Sambati Israeele kaaˈlinonsa gara ronsoommo.  Ikkina, wolaphote ayyaani kaaˈlinonsahu hiittoonniitiyya? Hanni mittu Israeelaawichi asalu amadeennasi, asalesi baaxxate baattosi hirino yine hendo. Wolaphote diro hattee baatto qollannisi. Hakko daafira isi oososira ragasiisiˈrannore dihooganno. Qoleno mittu manchi asalesi baaxxate yee oososi giddo mitto, wole agurina isonooto nafa borojjimmate hirara dandaanno. Wolaphote diro kayinni, borojjichu ‘ayiddisiwa higanno.’ Hakko daafira, mittu manchi hexxo nookkiha heeshshosi diro woˈma borojjicho ikke diheeˈranno! Tini Yihowa mannisira lowo geeshsha hedannota leellishshanno!

4-5. Wolaphote ayyaani daafira xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati?

⁴ Wolaphote ayyaani wole maaho kaaˈlanno? Yihowa togo yiino: “Maganiˈne Kaaliiqi ragidhinara aannoˈne baatto aana maassiˈrannoˈne daafira, buxichu diheeˈranno.” (Mar. 15:4) Hakkawaro coyi diyannanke gedeeti; xaa yannara roore woyite dureeyye ledde durooˈmitanni, buxane kayinni roore buxxanni hadhanno!

⁵ Ninke Kiristaanu, galleemmohu Muse Seerinni diˈˈikkino. Hakko daafira, hunda wolaphote diro borojju keere fulanno gede, asale agurranni gedenna baatto ayiddeho qollanni gede assannoha wolaphote ayyaana diayirrinseemmo. (Rom. 7:4; 10:4; Efe. 2:15) Ikkollana, wolaphote ayyaani daafira rosanke kaaˈlitannonke. Hatto yineemmohu mayiraati? Korkaatuno Yihowa ninkerano keere fulleemmo gede assitanno qixxaawo qixxeessinonke; tini qixxaawo isi hunda Israeelete qixxeessinoha wolaphote ayyaana qaangeemmo gede assitannonke.

6. Mannu ooso hiittoo borojjimmanni keere fushshannonsahu hasiisanno?

⁶ Ninke baalunku cubbu borojjimma giddo heeˈnoommo daafira, keere fushshannonkehu hasiisannonke. Cubbaataamma ikkinoommo daafira geedhineemmo, dhiwammeemmo hattono reyineemmo. Batinyu manni insaneeto hincilaallotenni layiˈranno woyite woy akimete minira haˈranno woyite tenne huwatanno. Qoleno cubbo loonseemmo woyite hexxo mudhineemmo. Soqqamaasinchu Phaawuloosi, ‘mannimmasi giddo noohu cubbu seeri  usuranya assinosita’ coyiˈrino. Isi lede togo yiino: “Ani hiittoo qarraataamooti! Tenne reyote massitannoe mannimmawiinni ayi gatisannoe?”—Rom. 7:23, 24.

7. Isayaasi wolaphote daafira mayyee masaalino?

⁷ Maganu galatamona, isi cubbu borojjimmanni keere fulleemmo doogo qixxeessinonke. Yesuusi tenne borojjimmanni wolaphineemmo gede lowore assino. Masaalaanchu Isayaasi settikki sani K.A. bayira wolapho heedhannota masaalino. Tini wolapho, hunda Israeelete waro wolaphote diro afiˈnanni wolaphonni lowo geeshsha roortinote. Isi togo yee borreessino: “Mootichu Kaaliiqi Ayyaani ane aana no; gadadantinorira dancha duduwo duduwate, wodana hiiqqantinore dhaawatenna, qafadantinori agurantannota, usurantinori tidhantannota kulate, Kaaliiqi buure soyinoe.” (Isa. 61:1) Tini masaalo kultanni noohu aye daafiraati?

8. Isayaasi wolaphote daafira coyiˈrino masaalo woˈmitinohu aye aanaati?

⁸ Wolaphote daafira kultannoti tini kaajja masaalo woˈma hanaffinohu, Yesuusi soqqanshosi hanafi yannaraati. Isi lophinowa Naaziretete katamira noohu xaadu minira haˈre, hakko gamba yiinohu Ayihudete mannira hattenne Isayaasi masaalo nabbawino. Yesuusi tini masaalo isi aana woˈmitinota coyiˈranni togo yiino: “Mootichu Ayyaani ane aana no; buxanete Dancha Duduwo duduwate shoominoe; usurantinori tidhantannota kulate, illiweelootu laˈannota lallawatenna, kadantinore kadotenni fushshate soyinoe. Qoleno Mootichu mannasi gatisannoha eltote diro egensiiseemmo gede soyinoe.” (Luq. 4:16-19) Yesuusi tini masaalo woˈmitanno gede assinohu hiittoonniiti?

9. Yesuusi waro batinyu manni hiittoo wolapho afiˈrate hexxino?

⁹ Isayaasi masaalinotinna Yesuusi nabbawino masaalo woˈma hanaffinohu umi xibbi dirooti. Yesuusi, “Xa nabbawanna macciishshitinihu Qullaawu Maxaafi qaali techo woˈmino” yee coyiˈre tenne leellishino. (Luq. 4:21) Yesuusi hatte masaalo nabbawanna macciishshi manni giddo batinyu, poletiku soorro dagganno woy Roomu gashshooti borojjimmanni fulleemmo yee hexxinoha ikkara dandaanno. Insa “‘Israeele gatisannohu isooti yine hexxine agadhine heeˈnoommo’” yituri lamu manni gede heddinoha ikkara dandaanno. (Luq. 24:13, 21) Ikkollana Yesuusi, harunsaanosi lowo geeshsha gadadisinonsahu Roomu gashshootira finqiltanno gede dijawaachishinonsa. Hatteentenni, “Qeesaariha Qeesaarira” uyitanno gede kulinonsa. (Mat. 22:21) Ikkina, Yesuusi hatte yannara manna wolassinohu hiittoonniiti?

10. Yesuusi mayinni wolaphinanni doogo fanino?

 ¹⁰ Maganu Beetti uullara dayinohu, mannu lame doogonni borojjimmatenni keere fulanno gede kaaˈlateeti. Umihunni, Yesuusi ammaˈnote sooreeyye rosiissannohu gadadisanno rosinni keere fula dandiinanni doogo fanino. Hakkawaro, batinyu Ayihudete manni babbaxxino budiranna kaphu ammaˈnora borojje ikkino. (Mat. 5:31-37; 15:1-11) Woleteemmero mannaho ayyaanaamittete biddishsha aa hasiissannonsa sooreeyye, ballite baˈino yaa dandiinanni. Insa Mesihichanna isi xawisinoha ayyaanaamittete xawaabba gibbe, tunsichunna cubbu borojjimma giddo heeˈra doodhitino. (Yoh. 9:1, 14-16, 35-41) Yesuusi kayinni halaalaancho roso rosiise, hattono dancha lawishsha ikke shooshaqu manni ayyaanaamittetenni wolapha dandaanno doogo leellishino.—Maq. 1:22; 2:23–3:5.

11. Yesuusi mannu wolaphanno gede assinoti layinki doogo hiittenneeti?

¹¹ Layinkihunni, Yesuusi mannu ooso Addaamiwiinni ragidhino cubbi abbinonsa borojjimmanni wolaphitanno doogo fanino. Maganu, Yesuusite wodote kakkalo widoonni, ammana noonsariranna Isi qixxeessino wodo ammananno mannira cubbonsa gatona yaara dandaanno. (Ibi. 10:12-18) Yesuusi, “Beettu borojjimmatenni fushshiˈnero, addintanni borojjimmatenni fultinanni” yiino. (Yoh. 8:36) Tini, Israeele wolaphote diro afidhanno wolaphonni lowo geeshsha roortannoti egennantinote! Lawishshaho, wolaphote diro keere fulino manchi wirro borojjicho ikkara dandaanno; qoleno kuni manchi reyote borojjimmanni gata didandaanno; Yesuusi fushshanno wolapho kayinni hegerete!

12. Yesuusi lallawino wolaphonni umo horo afidhinori ayeooti?

¹² Yihowa 33 M.D. Phenxeqostete ayyaani barra, soqqamaasinenna wole ammanamino labballonna meento qullaawu ayyaaninni buurino. Isi, insa oososi assiˈrino; konnira insa gedensoonni reyotenni kaˈe iima Kiristooosi ledo gashshitanno. (Rom. 8:2, 15-17) Yesuusi Naazireetete noohu xaadu mine lallawino wolaphonni umo horo afidhinori insaati. Kuri labballinna meenti, Ayihudenniti ammaˈnote sooreeyye roosiissannohu kaphu rosinninna Qullaawu Maxaafi aana xintantinokki wodhonni keere fultino. Qoleno Maganu insa, reyo abbitannote cubbu borojjimmanni wolaphitinohu gede asse kiirino. Lawishshu tiro afiˈrinohu wolaphote diri hanafinohu 33 M.D., Kiristoosi harunsaano qullaawu ayyaaninni buurantu yannaraati; kuni diri gumulamannohu Yesuusihu  Kumu Diri Gashshooti jeeforaati. Ikkina, tini qixxaawo mannu ooso kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

13-14. Buuramino Kiristaanano agurranna Yesuusi lallawi wolapho afidhannori ayeooti?

¹³ Yannankera, suwashshu wodani noonsahu addi addi gosanni dayinohu lowo miliyoone ikkanno manni ‘wolu geˈreewi’ widooti. (Yoh. 10:16) Maganu konne manna iima Yesuusi ledo gashshanno gede didoorino. Hatteentenni, Qullaawu Maxaafi konni mannira uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsata kulanno. Ate hexxo tenneeti?

¹⁴ Atera noohe hexxo ise ikkituro, xaa yannara nafa Maganunnite iimi Mangiste wido ikkino manni afiˈranno atoote afiˈra dandaatto. Yesuusita wodote kakkalo ammanattoha ikkiro, Yihowa cubbokki gatona yaannohe gede huucciˈra dandaatto. Hatto assakki, Magano hagiirsiisatto gedenna isi albaanni keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannohe gede kaaˈlitannohe. (Efe. 1:7; Aju. 7:14, 15) Qoleno, konni albaanni ammanattohu Qullaawu Maxaafi aana xintaminokki rosinni keere fulte afiˈrootto hagiirre heda dandaatto. Yesuusi togo yiino: “Halaale affinanni; halaaluno borojjimmatenni fushshannoˈne.” (Yoh. 8:32) Togoo wolapho afiˈra lowo geeshsha tashshi assitannonke!

15. Albillitte hiittoo wolaphonna atoote afiˈneemmo?

¹⁵ Albillitte kawiinni nafa saˈino wolapho  afiˈneemmo. Muli yannara Yesuusi kaphu ammaˈnonna konne anganni fule bainoha mannu gashshoote hunanno. Maganu isira soqqamannoha ‘lowo daga’ wido ikkino manna baotenni gatisanno, hattono gannate ikkitanno uullara lowo atoote afiˈre hagiirrunni heeˈranno gede assanno. (Aju. 7:9, 14) Kiirre tunqannikki manni reyotenni kae, Addaami cubbi abbinohu gawajjanno coyi baalunkunni wolaphanno tunceenya afiˈranno.—Soq. 24:15.

16. Albillitte mannu ooso hiittenne bayira wolapho afidhanno?

¹⁶ Kumu Diri Gashshooti yannara, Yesuusinna ledosi gashshitannori mannu ooso ayyaanaamittetennino ikko maalaamittetenni guuta fayyimma afidhanno gede kaaˈlitanno. Tini wolaphotenna keereensate yanna, hunda Israeelete warihu wolaphote diri gedeete. Hatte yannara, Yihowara ammaname soqqamannohu uullate aana heeˈranno manni baalu guutanna cubbu nookkiha ikkanno.

17. Isayaasi 65:21-23 kultanno garinni albillitte Maganu manni hiittoo heeshsho heeˈranno? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹⁷ Isayaasi 65:21-23 albillitte uullate aana heeshsho hiittoota ikkitannoro kultanno. (Qummeeshsha nabbawi.) Hattee yannara looso tirre diofollineemmo. Hatteentenni Qullaawu Maxaafi kulanno garinni, horoomannohanna tashshi assanno looso loonseemmo. Kumu Diri Gashshooti jeefora, “Kalaqamu baote borojjimmanni gate, Maganu oosota ayirrinyu wolapho” afiˈrannota addaxxa dandiineemmo.—Rom. 8:21.

18. Albillitte heeshsho hagiirsiissannota ikkitannota addaxxa dandiineemmohu mayiraati?

¹⁸ Yihowa hunda Israeelete waro assinte gede, Kiristoosihu Kumi Diri Gashshooti yannarano, jilbunni loonseemmonna fooliishshiˈneemmo qixxaawo qixxeessanno. Ayyaanaamittete coye assineemmo yanna heedhannoti egennantinote. Xaa yannara hagiirraamma ikkate Magano magansiˈra hasiissannonkente gede, haaro alamerano hatto assineemmo. Kiristoosihu Kumu Diri Gashshootira loonseemmohu maalaamitteteno ikko ayyaanaamittete loosinni hagiirre afiˈneemmota dihuluullameemmo!