1, 2. (a) Yannankera batinyu mannira hiittoo qarri iillannonsa? Tini gawajjitannohu hiittoonniiti? (b) Isayaasi 41:10, 13 giddo hiittenne hexxo kulloonni?

MITTE woˈma yanna suwisaanchonna songote cimeessira assidhino rodoo togo yitino: “Ayyaanaamittete coye ganye assate rosi nooeha ikkirono, lowo diro yaaddo amaddinoe. Tini goxicho hoˈlitannoe, fayyimmaˈya gawajjitanno, mannu ledo sumuu yaa qarra ikkitannoe gede assitanno, hattono mito wote hexxo mudhe, ‘Mayi maˈre maaxameemmawalla afiˈro’ yee hedeemma gede assitannoe.”

² Tini rodoo mageeshsha qarrantinoro heda dandaatto? Sheexaanu moohinoti tini busha alame yaandeemmonna hexxo mudhineemmo gede assanno qarra iillishshannonke. Howolote rarraansoonnirichi howolo hadhannota hoolannonte gede yaaddono hexxo mudhineemmo gede assitankera dandiitanno. (Law. 12:25) Yaadatto gede assannoheri maa ikkara dandaanno? Shiiˈro amaddinoheha, dhiwanu waadannoheha, miinju qarri noote tenne yannara maatekkira hasiisannore shiqisha qarra ikkitinoheha woy dartu iillanni nooheha ikkara dandaanno. Kuni qarri abbanno yaaddo galte hossanni jawaantekki huntara dandiitanno. Isinni, yaaddo hagiirrikki baˈˈanno gede assitara dandiitanno. Ikkirono, Maganu angasinni irkisahera hasiˈrannota huluullantooti.—Isayaasi 41:10, 13 nabbawi.

3, 4. (a) Qullaawu Maxaafi giddo “anga” maa xawisate horoonsiˈnoonni? (b) Anganke shaqqitanno gede assannori maa ikkara dandaanno?

 ³ Qullaawu Maxaafi giddo duucha basera mannu bisi kifilla, addi addi akatta woy assoote xawisate horoonsiˈnoonni. Lawishshaho, anga batinye basera qummi assinoonni. Anga kaajjishate yaa, jawaachisha, irkisanna loosoho kakkaˈnanni gede wolqa ikka yitanno tiro afidhino. (1 Sam. 23:16, 17) Qoleno togoo yaatto albillittete yanna daafira dancha lao woy hexxo heedhanno gede assa yitanno tirono afidhino.

⁴ Anga daaqa woy shaqqa yaanno xawishsha, hexxo mudhinoha woy wolqa baino mancho kulate horoonsiˈnoonni woti no. (2 Dud. 15:7; Ibi. 12:12) Togoo coyi tuncu yiinonsa manni rahe hexxo mudhara dandaanno. Ikkina mannimmakki, hedokki woy ayyaanaamittekki gawajjanno qarri tuncu yaannohe yannara jawaante afiˈra dandaattohu hiikkiinniiti? Tenne yannara cincattonna hagiirrikki baˈˈannokki gede kaaˈlannoheri maati?

5. (a) Qarru tuncu yaannonke yannara ma assa dandiineemmo? Maa qaaga hasiissannonke? (b) Konninni aanchine maa ronseemmo?

⁵ Soffooniyaasi 3:16, 17 nabbawi. Ninke daafira hedannohu Anninke Yihowa, anganke shaqqiteenna waajjanna hexxo mudha agurre, ‘qarrisannonkere baala isi aana tuqqineemmo’ gede koyisinonke. (1 Phe. 5:7) Maganu qafadame haˈrinohu Israeelete mannira coyiˈrinore qaaga hasiissannonke; isi, jawaata angasi ammanantino soqqamaanosi ‘gatisate haˈraˈmitinokkita’ coyiˈrino. (Isa. 59:1) Konninni aanchine wolqansara aleenni ikkino qarri iillinsarono, Yihowa mannisi fajjosi wonshanno gede jawaachishate hasattonna wolqa noosita leellishshannota sase Qullaawu Maxaafi lawishshuwa laˈneemmo. Tini lawishshuwa ate jawaachishannohe gara lai.

6, 7. Israeelete manni Amaaleqoota qeelino doogonni maa ronseemmo?

⁶ Israeelete manni Gibitsete borojjimmanni maalaletenni fulihunni shiima yanna gedensaanni, Amaaleqootu insa qasate kaˈino. Worbu manchi Iyyaasu Muse uyinosi biddishsha harunse Israeelete manna olaho haaˈre fulino. Hatte yannara Muse Aarooninna Hoori ledo, olamanno manna laˈˈa dandiitannowa olu bayichi mule noo ilaala fulino. Insa hakka hadhinohu olama waajjiteeti? Deeˈni!

⁷ Muse Israeelete manni qeelle afiˈranno gede assanno mala malino. Isi angasinna halaalaanchu Magani siqqo iimira qole gotti asse amadino. Muse angasinna siqqo ale qole amadanno wote, Yihowa Israeelete manni Amaaleqoota qeelanno gede angansa kaajjishanno. Musere angasi daafurte shaqqitanno wote kayinni Amaaleqootu qeeltanno. Hatte yannara Aarooninna Hoori hakka wontenni Musera “ofollanno kincho haadhe” shiqishshinosi. Hakkiinni Aarooninna Hoori angasi kaajjitanno gede “kaˈaanna kawaa higge arrishsho eˈa geeshsha” irkisse amaddinosi. Ee, Maganunniti jawaata anga qeelle Israeelennita ikkitanno gede assitino!—Ful. 17:8-13.

8. (a) Itophiyu wottaaddari Yihudu manna waajjishiishi yannara Aasa maa assino? (b) Ninke Aasa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Yihowa Moote Aasa yannarano angasi harancho ikkitinokkita leellishino. Qullaawu Maxaafi giddo batinye ola kulloonni. Ikkirono, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni olanto baala roortannoti Itophiyu manchi Zaara olantooti. Isira mitte miliyoone ikkitannoti worba olanto noosi. Itophiyu olanto Aasa olanto ero ikkitanno. Kuni coyi Aasa yaachisharanna isi qeelameemmo yee waajjeenna angasi shaqqitanno gede assara dandaanno. Aasa kayinni bayichonko Yihowa kaaˈlannosi gede xaˈmirino. Wottaaddaru illenni laˈniro Itophiyu wottaaddara qeela dandiinanniha dilawanno; “Maganu kayinni  baalankare dandaanno.” (Mat. 19:26) Maganu bayira wolqasinni “lubbotenni heeˈri geeshsha coˈo yiino wodaninni” isira ammaname heeˈrinohu Aasa Itophiyu wottaaddara ‘qeelanno gede kaaˈlinosi.’—2 Dud. 14:8-13; 1 Mot. 15:14.

9. (a) Nehimiya Yerusaalamete huxxa galagale huxxannokki gede guficho ikkannori mayi tuncu yiinosi? Isi kayinni maa assino? (b) Maganu Nehimiya huuccattora dawarinohu hiittoonniiti?

⁹ Hanni Nehimiya Yerusaalame haˈri yannara mayi tuncu yiinosiro hedi. Isi maranno wote katamu huxxi diigamino; hattono Yihudu manni hexxo mudhe no. Yihudu manna gibbannori insa angansa shaqqiteenna woy hexxo mudhite Yerusaalamete katami huxxa galagalte huxxitannokki gede waajjishiishshinonsa. Ikkina Nehimiya kuni coyi angasi shaqqitanno gede woy hexxo mudhanno gede assasira wodhiyya? Diwodhino! Isi Muse, Aasanna wole ammanantinote Yihowa soqqamaanonte gede ayewoteno Yihowa addaxxanno. Tenne yannarano, Nehimiya Magano huucciˈrino. Yihudu mannira wolqansara aleenni ikkinoha lawanno qarri tuncu yiinsa yannara, Yihowa Nehimiya huucciˈrino huuccatto macciishshe dawarino. Maganu ‘jawa wolqasinninna’ ‘jawaata cigilesinni’ shaqqitinota Yihudu manni anga kaajjishino. (Nehimiya 1:10; 2:17-20; 6:9 nabbawi.) Yihowa xaa yannarano ‘jawa wolqasinninna’ ‘jawaata cigilesinni’ soqqamaanosi kaajjishannota ammanatto?

10, 11. (a) Sheexaanu hexxo mudhineemmo gede assate woˈnaalannohu hiittoonniiti? (b) Yihowa ninkera wolqa ee kaajjishate maa horoonsiˈranno? (c) Ate Maganittete rosinna qajeelshi kaaˈlinohehu hiittoonniiti?

¹⁰ Sheexaanu ninke ayyaanaamittete coye assineemmota hoolate angasi shaqqitara diwodhanno. Isi mangistubba, ammaˈnote sooreeyyenna kaadaasine ninke daafira gara ikkinokkire coyidhannonna waajjishiishate woˈnaaltanno gede assanno. Sheexaanu tenne assannohu ma hedeeti? Isi tenne assannohu anganke shaqqiteenna yaano hexxo mudhine Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwa agurreemmo gede assateeti. Ikkollana, Yihowa ninke qullaawu ayyaanisi widoonni jawaachishate dandoonna hasatto noosi. (1 Dud. 29:12) Hakko daafira, Sheexaanuna isi alame abbitanno qarra dandee saˈˈate Maganu ayyaana afiˈrate sharrama hasiissannonke. (Far. 18:39; 1 Qor. 10:13) Qoleno qullaawu ayyaaninni borreessinoonnihu Qullaawu Maxaafi noonkehura Magano galata hasiissannonke. Hanni aganu kiiro shiqqannonketa Qullaawu Maxaafi aana xintantinota ayyaanaamittete sagaleno hedi. Zakkaariyaasi 8:9, 13 giddo noo qaale coyiˈnoonnihu Yerusaalamete nooha Qullaawa Mine galagalle minni yannaraati; (Qummeeshsha nabbawi.) ikkirono, konni qummeeshshi giddo coyiˈnoonniri ninkerano kaaˈlannonke.

¹¹ Songote, woradunna qoqqowu gambooshshiwa, hattono tiokiraasete rosi mine ronseemmohu Maganittete rosino jawaante afiˈneemmo gede kaaˈlannonke. Togoo qajeelshi Maganoho dancha hedonni soqqameemmo gede, ayyaanaamittete mixo fushshiˈneemmo gedenna uyinanninkeha tiokiraasete looso loosa dandiineemmo gede kaaˈlannonke. (Far. 119:32) Ikkina, ati konni rosinni jawaante afiˈrate sharrantanni nootto?

12. Ayyaanaamittetenni jawaante heeˈrate maa assa hasiissannonke?

¹² Yihowa Israeelete manni Amaaleqootanna Itophiyu wottaaddara qeelanno gede kaaˈlinonsa; hattono Nehimiyaranna miillasira Yerusaalamete huxxa galagalte huxxite gudanno gede wolqa ikkinonsa. Hatteente gede, Maganu ninkerano dartu iillannonke yannara, mannu kulleemmo sokka adha giwanno wotenna, yaachishannori tuncu yaannonke yannara hexxo mudhineemmokki gede jawaachishannonke. (1 Phe. 5:10) Xaa yannara Yihowa maalaletenni kaaˈlannonke yine dihendeemmo. Ninke  dandiineemmore assa hasiissannonke. Lawishshaho, Maganu Qaale barru baala nabbawa, ganyine gambooshshe qixxaambe haˈranna hojju xiinxallo xiinxallinenna maatete magansiˈra assiˈne surrenkenna wodaninke ayyaanaamitte sagale sagaˈlanno gede assa, hattono ganyine huuccatto assiˈra hasiissannonke. Mittu coyino Yihowa ninke kaajjishatenna jawaachishate qixxeessino qixxaawo horoonsiˈneemmokki gede guficho ikkankera wodhinoonke. Tenne assa qarra ikkitinoheha ikkiro, Maganu kaaˈlannohe gede huuccatto assiˈri. Magano huucciˈrattoha ikkiro, ayyaanisi tenne assate hasatto aannohe; hattono tenne assate kakkaˈˈatto gede kaaˈlannohe. (Fil. 2:13) Ikkina wolu manni anga kaajjisha dandaattohu hiittoonniiti?

13, 14. (a) Mittu rodii minaamasi shiiˈri yannara shesho afiˈrinohu hiittoonniiti? (b) Woloota jawaachisha dandiineemmohu hiitte doogganniiti?

¹³ Yihowa alamete doyichora nooha ninke daafira hedannonna jawaachishannonke roduuwa uyinonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: ‘Shaqqitino anganna daafurtino gulubba jawaachishshe.’ (Ibi. 12:12, 13) Umi xibbi diro heeˈrinohu batinyu manni konni garinni ayyaanaamittete jawaante afiˈrino. Xaa yannarano togoo jawaante afiˈra dandiinanni. Mittu rodii minaamasi shiiˈrihu gedensaanni, woluno mitiinsanno coyi tuncu yiinosi; isi togo yiino: “Iillannonke fonqolonna fonqolu iillannonke yanna doodha dandiineemmokkita, hattono fonqolu aana aanaho iillankera dandaannota huwatoommo. Huuccattonna hojju xiinxallo wayi giddo itammannikki gede kaaˈlanno jakkeetti gede ikkitinoe. Ayyaanaamittete roduuwiˈya kaaˈlinoe kaaˈlo sheshifateemmo gede assitinoe. Qoleno, qarru tuncu yaankera albaanni Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqira hasiissannota huwatoommo.”

¹⁴ Aarooninna Hoori olu yannara Muse anga iimira qolte kayisse amaddino. Ninkeno, wolu mannira mitore assine kaaˈla dandiineemmo doogga heda dandiineemmo. Hiittoo manna kaaˈla dandiineemmo? Geedhimma amaddinonsare, fayyimmate qarri noonsare, maatensa gibbinonsare, callimma amaddinonsarenna shiidhinore jawaachisha dandiineemmo. Qoleno tini alame gara ikkinokkire assitanno gede woy rosunni, woxunni, woy egennotenni suˈmira qiniiteho yinannire afiˈra hasidhanno gede xixxiibbannonsa wedella jawaachisha dandiineemmo. (1 Tes. 3:1-3; 5:11, 14) Mangistete Addaraashe giddo heeˈnoommo wote, soqqammeemmo yannara, sagale wolu manni ledo inteemmo wote, woy silketenni hasaawinseemmo yannara wolu mannira hendeemmota leellinsheemmo faro hasiˈra dandiineemmo.

15. Coyiˈrattohu danchu coyi roduuwakki kaaˈlara dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁵ Aasa ola qeeli gedensaanni, masaalaanchu Azaariyaasi isonna ledosi noo manna togo yee jawaachishino: “Kiˈne kayinni daafuriˈne waaga afidhinannina, daafurtinoontena jawaatte.” (2 Dud. 15:7) Tini Aasa addu magansiˈra galagale xintate lowo coye biddi assanno gede kakkayissinosi. Hatteente gede, coyiˈrattohu danchu coyi wole manna jawaachishara dandaanno. Tini, Yihowara ammanante soqqantanno gede kaaˈlitansara dandiitanno. (Law. 15:23) Hakko daafira gambooshshunniwa coyiˈratto hedo wole manna jawaachishshannota deˈooti.

16. Nehimiya gede cimeeyye songote noo roduuwa jawaachisha dandiitannohu hiittoonniiti? Ayyaanaamittete roduuwikki kaaˈlitinohe gara kuli.

¹⁶ Yihowa kaaˈlonni, Nehimiyanna miillasi Maganu looso loosate angansa kaajjishidhino. Insa Yerusaalamete huxxa 52 barrinni huxxite guddino! (Neh. 2:18; 6:15, 16) Nehimiya Yerusaalamete huxxa galagalle huxxini yannara konne looso loosiisinoha calla ikkikkinni, isi umisino loosino. (Neh. 5:16) Hatteente gede, batinye cimeeyye gimbaatu loosira kaaˈlite, Mangistete  Addaraashe fiite, hattono gatamarte Nehimiya lawishsha harunsitanno. Qoleno, songote cimeeyye wole halashshaano ledo soqqansho fultenna insa towaatte, shaqqitino anga yaano yaaddinore kaajjishshanno.—Isayaasi 35:3, 4 nabbawi.

17, 18. Qarru tuncu yaannonke yannara woy yaandeemmo wote huluullammeemmokki coyi maati?

¹⁷ Roduuwinke ledo soqqamanke mittimmanke kaajjitanno gede assitanno. Qoleno geedanno jaaloomi heeˈrannonkenna Maganu Mangiste atoote abbitannota albinni roore ammanneemmo gede assitannonke. Wolootu anga kaajjinsheemmoha ikkiro, qarru tuncu yaannonsa yannara konne qarra qeelte saˈanno gedenna albillittete dancha hexxo heedhannonsa gede kaaˈlineemmonsa. Qoleno, woloota jawaachishanke, ninke uminke ayyaanaamittete coye illachinsheemmonna albillittete Maganu qixxeesse noonkere qaangeemmo gede assitannonke. Ee, wolootu anga jawaachishanke ninke angano jawaattanno gede assitanno.

¹⁸ Yihowa alba babbaxxitino yannara ammanantino soqqamaanosi irkisinonna agarino gara afanke, ammananke jawaattanno gedenna iso addaxxineemmo gede assitannonke. Konnira, gara ikkinokkire assatto gede xixxiimbannihenna qarru tuncu yaannohe yannara angakki shaqqitara wodhitooti! Yihowa huucciˈri; hattono wolqaataame angasi kaajjishshannohenna Maganu Mangiste atoote afiˈratto gede kaaˈlitannohe gede assiˈri.—Far. 73:23, 24.