Anniꞌya Jooni Miilsi 1913nni Niwu Yorkete 25 dirisinni cuuamino. Hatte yannara cuuamaanote lallawo shiqishinohu Roduu Raasiliiti. Shiima yanna gedensaanni anniꞌya Tirinidaadi haꞌri; hakkiicho Konistansi Faarmeri yinannita worba Qullaawu Maxaafi rosaancho adhi. Anniꞌyara Wiliyaami Birawuni yinanni jaali noosi; Roduu Birawuni “Kalaqote Foto Diraama” mannaho leellishanno woyite anniꞌya kaaꞌlannosi. Birawuninna minaamasi 1923nni Galchimi Afirikira soqqantanno gede sonkinsa yanna geeshsha anniꞌya konni garinni kaaꞌlinosi. Hakkiinni, iimira haꞌrate hexxo noonsari anniꞌyanna amaꞌya Tirinidaadi soqqamanni keeshshino.

Anniꞌyaranna amaꞌyara honse ooso noonsa; insa bayiriidi beettinsara hatte yannara Agarooshshu Shae Maamari pirezidaanticha ikkinohu Raazerfoordi suꞌma fushshitino. Ani Sadaasa 30, 1922nni ilamummota insa anera hatte yannara Gooldeni Eeji [xaa yannara Baqqi Yiiyye!] yinanni metseete qixxeessaancho ikkinohu Kileyiteni Wudiworzi suꞌma fushshitinoe. Anninkenna amanke roso ronseemmo gede kaaꞌlitinonke; ikkollana insa roorenkanni ayyaanaamittete mixo illachinsheemmo gede jawaachishshinonke. Amaꞌya Qullaawa Maxaafa horoonsidhe ammansiisanno garinni rosiisate lowo geeshsha worbate. Anniꞌya qole ninkera Qullaawu Maxaafi xagge kula baxanno; isi xagge xabbe leeltannonke gede bisu millimillo horoonsiꞌranno.

Anniꞌyanna amaꞌya sharrantino sharro dancha guma abbitino. Aninna lamu labballu roduuwiꞌya Giiliyaadi Rosi Mine ronsoommo. Sasu meya roduuwinke Tirinidaadinna Tobeego yinanniwa lowo diro suwisaano ikke soqqamino. Anninkenna amanke rosiisinonke rosinna insahu danchu lawishshi “Qullaawa Mine” rumuxxine heeꞌneemmo gede assinonke. Insawiinni afiꞌnoommo jawaante hakkiinni fulleemmokki gedenna Yihowa mine ‘lante heeꞌneemmo’ gede kaaꞌlitinonke.—Far. 92:13.

Minenke sabbakate looso qineessinanni. Duucha woyite suwisaano minenke gamba yite Roduu Joorji Yangi yinannihu Tirinidaadi towaatinohu Kanaadunni  dayino misiyoonichi daafira hasaabbanno. Anniꞌyanna amaꞌya alba soqqanshote jaallansa ikkitinorinna hatte yannara Galchimi Afirikira soqqantannori Birawuninna minaamasi daafira hagiirrunni coyiꞌranno. Kuni baalu woꞌnaalshi tonnu diriꞌyanni soqqansho hanafeemmo gede kakkayisinoe.

Hatte yannara metseettanke kaphu ammaꞌno, hafuurre woꞌmitino daddalonna battaawinoha poletiku gashshoote xawo fushshitannote. Konninni kainohunni 1936nni qeesootu baalanta Agarooshshu Shae borro hoolanno gede Tirinidaadi gashshaancho ammansiissu. Hatte yannara borronke maaxiꞌra hasiissinonkeha ikkirono, gooffa geeshsha mannaho elloommo. Tiraaktuwa adhine woy babbaxxitino sokka amaddino borro suxxine biskilliitetenni haꞌneemmo. Tunaapuuna yinanni kataminni dagginori mayikirafoone qansoonni makeena afidhino roduuwi ledo Tirinidaadira xeertote noo qooxeessa haꞌne soqqammeemmo. Hakkiicho soqqansho lowo geeshsha hagiirsiissannote! Konni garinni lophaꞌya 16 diriꞌyanni cuuameemmo gede assitinoe.

Maateꞌyawiinni afiꞌroommoti ayyaanaamittete xiinxo woy ragge, hattono anje heeꞌre afiꞌroommo woꞌnaalshi misiyoone ikke soqqamate hasatto giddoꞌya kalaqantanno gede assinoe. Hakkiinni 1944nni Aruuba yinanniwa haꞌre Edimendi Kemingisi yinanni rodii ledo soqqama hanafummo yannarano tini hasattoꞌya dibaꞌino. Aninna Roduu Kemingisi 1945nni ayirrinsoonnihu Qaagooshshu Ayyaanira tonnu manni dayino daafira tashshi yiinonke. Aane noo diro, hatte giddichora umi songo xintantu.

Shiima yanna gedensaanni, Oriisi Wiliyamisi yinannite ledoꞌya loossannotera farciꞌrummo. Oriisi anjesenni rossino rosi gara ikkinota ammansiisate lowo geeshsha sharrantino. Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffuti kayinni, Maganu Qaali rosiisannoha halaalu roso huwattino daafira, Arfaasa 15, 1947nni cuuantu. Gedensoonni aninna Oriisi baxammummo; hakkiinni adhammummo. Ise Bocaasa 1950nni suwisaancho ikkitu. Oriisi adhummo gedensaanni heeshshoꞌya tenne wolu garinni lattino.

Giliyaadi Rosi Mine eꞌne qajeelleemmo gede 1955nni koyinsinke. Konnira aninna Oriisi loosonke agurrummo; hakkiinni minenkenna wole jajjanke hirre Aruubanni fulle haꞌnummo. Maaja 29, 1956nni Giiliyaadi Rosi Mine 27^ki kifilera qajeelle maassammummo gedensaanni Nayijeeriya sonkinke.

Oriisi hakkawarita qaagge togo yitino: “Yihowa ayyaani mittu manchi misiyoone ikkanno woyite iillannosi fonqolo qeelanno gede kaaꞌlannosi. Minaannaꞌya ikkinnina ani mitto barrano misiyoone ikkate halche diegennoomma. Ane halcho mine assiꞌre ooso ilate. Ikkollana sabbakate loosi mageeshshi geeshsha hasiisannoha ikkinota wodanchummati, hedoꞌya biddi assiꞌrumma. Giiliyaadi Rosi Mininni maassamme fullummo woyite, misiyoone ikke sabbakate qixxaawoomma. Kuwini Meerii yinanni markaawe giddinanni heeꞌneenna Roduu Noori biirora loosannohu Worzi Torontoni yinanni rodii ‘Hobbaate hadhe!’ yee geegiissinke. Hakkiinni Beeteelete soqqammeemmo gede sonkoonninketa kulinke. Hatto yiinketa masoomma. Ikkollana shiima yanna giddo Beeteelete heeshsho rose hakkiicho soqqameemma soqqansho baxoomma. Beeteelete babbaxxitino kifilera loosoomma. Ikkollana wosina haaꞌnanni kifilera looseemma looso roore baxoomma. Manna baxeemma; qoleno kuni loosi Nayijeeriyu roduuwi ledo xaadeemma gede assannoe. Insa giddo batinyu daggannohu bukote baꞌe, daafurte, hattono goodhenna hudidheeti. Kore roduuwa wosinsanna hasiisannonsare shiqisha hagiirsiissannoe. Asseemmahu kuni baalu coyi Yihowara shiqishiꞌreemmata qullaawa soqqansho ikkinota afaꞌya tashshi assitannoe.” Addanko, mittu mittunku loosi Yihowa mine lanteemmo gede assinonke.

Mitto barra 1962nni maatenke ledo gamba yine hasaambanni heeꞌneenna Roduu Birawuni Afirikaho soqqamanni afiꞌrino woꞌnaalsha kulinke. Anino Nayijeeriyaho noo lophore kulummonsa. Hakkiinni Roduu Birawuni qoteꞌya amade anniꞌyara togo yii: “Jooni, ati Afirika hadhe diegennootto; Wudiworzi kayinni haꞌrino!” Anniꞌyano, “Wudiworzi jawaatilla! Jawaatilla!” yiie. Togoohu Yihowa baxanno roduuwiwiinni afiꞌroommo jawaante woꞌma giddonni soqqamate murciꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe.

Hakkiinni 1962nni Giiliyaadi Rosi Mine 37^ki kifile eꞌꞌe tonne agana lede qajeeleemmo gede koyinsie. Hakkiinni Nayijeeriyunnite sinu biirora aliidi laꞌꞌaanchi Wilfireedi Guchi, Giiliyaadi Rosi Mine 38^ki kifile eꞌꞌe rosi gedensaanni Ingilaandete soqqamanno gede  sonkisi. Konnira Nayijeeriyunnite sinu biirora aliidi laꞌꞌaancho ikke loosa hanafummo. Roduu Birawuni lawishsha harunse Nayijeeriyu gobba woꞌma doyanni daaꞌꞌatoommo; tini hakko heedhanno roduuwi ledo egennameemmonna insara nooe baxilli lexxanno gede assitinoe. Nayijeeriyaho heedhanno roduuwi, lophitino gobbuwara heeꞌranno manni afiꞌrannore afiꞌra dandiitannokkiha ikkirono, hagiirrunna harshammo noo heeshsho heedhanno; tini qolte heeshsho hagiirraame ikkitannohu maalaamittete coyi batinyinni ikkinokkita leellishshanno. Insara angate anje noonsaha ikkirono, gambooshshe xurtinokkitanna ayirrinye afidhino uddano uddidhe daggannota laeemmo woyite dhagge assiꞌreemmo. Insa giddo batinyu jajjabba gambooshshe daggannohu hogowu makeeninninna boolekajaase yinanni otobisenniiti a (boolekajaase hakko qooxeessira loonsoonnite faꞌnancho otobiseeti). Tenne otobissara maalaꞌlisanno maammaashsha borreessinanni. Kuri giddo mittu, “Shiimu shiimu wayi coccoe wuqiyaanoose ikkanno” yaannoho.

Tini yaatto garankolla! Mittu mittunku manchi assannori waaga afiꞌrino; ninkeno dandiineemmore assinoommo. Ameerikunni aante 1974nni batinye halashshaano afidhino gobba Nayijeeriyaho; hatte yannara halashshaanote kiiro 100,000 ikkitino. Addanko, loosu latino yaa dandiinanni!

Hatte yannara 1967nni kayise 1970 geeshsha Nayijeeriyaho mannu kuꞌu kuꞌuyi ledo olamanni no. Nijeri Lagira widoonni Biyafirani yinanniwa heedhanno roduuwi lowo yanna sinu biiro ledo xaaddukki keeshshitino. Hatte yannara insara ayyaanaamittete sagale massa hasiissinonke. Hanafote kulummoꞌnente gede, Yihowa huucciꞌnenna iso addaxxine hakkonne laga tayinse duucha hinge haꞌnoommo.

Hakko qooxeessa iillate massaara tokkosate feeffattino olanto, dhibbanna wole gawajjanno coye dandiine saꞌnoommoti techo gede ikkite leeltannoe. Huluullama batissannote federaalete olanto widoonni hige saꞌꞌa waajjishshannota ikkiturono, Biyafirani yinanni qooxeessa haꞌra isinni hakkiinni roore waajjishshannote. Mitte hige hashsha yowolotenni Asaabanni Oniitisha yinanniwa nooha lolahannoha Nijeri Laga tayise sae, Unugu yinanniwa heedhannota aliidi laꞌꞌanno jawaachishoommo. Wole yannara qole hashsha hashsha caabbichu baꞌꞌanno gede assinanniha Aba yinanni katama haꞌre hakkiicho heedhanno cimeeyye jawaachishoommo. Poorti Harkoorti yinanniwa gambooshshe assiꞌnanni heeꞌneenna federaalete olanto katamu gobbaanni noota Biyafirani olanto kadde eꞌino daafira gambooshshenke ranke huuccattotenni jeefinsoommo.

Muxxe roduuwinke Yihowa baxillunni towaatannonsata addaxxitanno gede kaaꞌlate, hattono poletiku hajora anga wodha giwatenna mittimmate daafira hasiissannonsa amaale aate togoo gambooshshuwa lowore kaaꞌlitino. Nayijeeriyaho heedhanno roduuwi goola ola dandiite saꞌino. Kuri roduuwi mimmitoho baxille leellishshino; kuni baxilli hatte gobbara gaance woꞌmitinoha ikkirono roduuwu mittimmansa agadhe heeꞌranno gede kaaꞌlinonsa. Hattenne quuxxote yannara roduuwu mule heeꞌraꞌyanni tashshi yiinoe!

Niwu Yorkete Yankii Istaadiyeemera 1969nni assinoonnihu “Keeru Uullate Aana” yaannohu Daga Dagiyyote Gambooshshira, Roduu Milteni Joorji Hensheeli liqambarticha ikke soqqamino; hatte yannara isi kaaꞌlaancho ikke lowore rosoommo. Roduu Hensheeli kaaꞌlaancho ikke afiꞌroommo qajeelshi, 1970nni Nayijeeriyaho Legoosi yinanni katamira, “Maganu Baxanno Manna” yaanno gambooshshe assiꞌnummo yannara baasa kaaꞌlinoe. Konne gambooshshe assinoonnihu olu uurranni heeꞌreennaati; gambooshshu seyara dandiinohu Yihowa kaaꞌlonniiti. Kuni gambooshshi lowo geeshsha baxxinoho; korkaatuno gambooshshe assinoonnihu 17 afiinniiti; qoleno 121,128 manni gamba yiino. Roduu Noorinna Hensheeli hattono kiru horophillinni Ameerikunninna Ingilaandetenni dayino wosini 3,775 manni cuuamanna laino; kageeshsha ikkanno manni Phenxeqosxete barri kawa cuuame diegennino! Heeshshoꞌya giddo konne gambooshshe assini yanna geeshsha loosu batiꞌre egenninoeha dilawannoe. Qoleno halashshaanote kiiro hendoommohunni aleenni lexxitino!

Nayijeeriyaho soqqamoommohu 30 saꞌꞌanno diri giddo, Galchimi Afirikira sae sae aliidi laꞌꞌaanchonna zoonete aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamate qoosso afiꞌroommo. Misiyoone ikkite soqqantanno roduuwi mitto mittonka jawaachinshoonninsa daafira tashshi yiinonsa! Qoleno kuri roduuwi hawantinokkita qaagganno gede assa lowo geeshsha hagiirsiissanno! Kuni loosi, roduuwu Yihowa mine lattanno gede, hattono Yihowa dirijjite kaajjadonna mittimma noota  ikkite heedhanno gede, mittu mittunkura baxille leellisha hasiissannota wodancheemmo gede assinoe.

Kaino olano ikko fayyimmate qarra qeela dandiinoommohu Yihowa kaaꞌlonniiti. Yihowa woꞌmante yannara maassiꞌrinonke. Oriisi togo yitino:

“Lamenka shekkeere haammata higge amaddinonke. Mitte hige Worzi dammeenna Legoosi noo hospitaale massinoonni. Hatte yannara isi digatanno yine kulloonnie; Maganu galatamona isi kayinni gatino! Isi damminowiinni kaiti, Niwamibiwe yinannihu towaatannosi akimichira Maganu Mangistere kulinosi. Gedensoonni, hakkonne akimicha laꞌꞌatenna Qullaawa Maxaafa xiinxallanno gede jawaachishate Worzi ledo haꞌnummo. Kuni akimichi Yihowa Farciꞌraasincho ikke yannate gedensaanni Aba yinanniwa cimeessa ikke soqqama hanafino. Anino, batinyu manni wole agurina ammaꞌnonsara laalaatanno Isilaami nafa Yihowa soqqamaasine ikkanno gede kaaꞌla dandoomma. Nayijeeriyu manna, budensa, rosichonsanna qaalensa rosa dandaankenni lowo geeshsha hagiidhinoommo.”

Ronsoommohu wolu rosi konneeti: Wole gobbara soqqammeemmo woyite guma laala hasiꞌnummoro, hatte gobbara heeꞌranno roduuwinke budi ninkehuwiinni aye geeshshano baxxinoha ikkiro nafa, roduuwanke baxate sharrama hasiissannonke.

Nayijeeriyaho Beeteelete soqqammanni keeshshinummo gedensaanni, 1987nni Karibiyani noote Senti Lushiya yinannite biifado giddichora misiyoone ikkine soqqammeemmo gede sonkinke. Hakkiicho soqqama lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkiturono, albaanni iille egenninonkekkihu fonqoli iillinonke. Afirikaho mannu haammata meento adhanno; kowiicho Senti Lushiyaho kayinni mannu adhamikkinni mitteenni heeꞌranno. Maganu Qaali afiꞌrino wolqa, Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmohu batinyu manni heeshshonsa biddi assiꞌranno gede kaaꞌlitinonsa.

Akkalletenni kainohunni dhukinke ajanni haꞌrita, Aliidi Bisi 2005nni Ameerikaho Birukiliini noote Yihowa Farciꞌraasinete qara biirora soqqammeemmo gede asse baxille leellishinonke. Yihowa Oriisi uyinoe daafira xaa geeshsha barru baala galaxxeemmosi. Diinanke ikkitinoti reyo 2015nni minaamaꞌya Oriisi hoogeemmo gede assitinoe; ise shiiꞌraꞌyanni xissiissiꞌroommo gari kulate nafa qarrisannoho. Oriisi muxxe jaalaꞌyaatinna baxillaancho galteꞌyaati. Mitteenni 68 diro heeꞌnoommo; ise lubbora baxeemmose. Maatete giddono ikko songote mereero hagiirraamma ikkate kaaꞌlannohu qaru coyi umimmate silxaane ayirrisate, mulla gatona yaate, umo heeshshi assatenna ayyaanu guma laalate.

Koffi assannori woy hexxo mudhineemmo gede assannori iillannonke woyite, Yihowara yine loonsoommo loosi mullawa gatannokki gede iso huucciꞌneemmo. Ninkeneeto biddi assinanni haꞌneemmo woyite, coyi baalu seyanni haꞌrannota huwantoommo; albillitte qole xaa geeshsha laꞌnoommorinni woyyinore agadhineemmo!—Isa. 60:17; 2 Qor. 13:11.

Yihowa anniꞌyanna amaꞌya hattono wolu manni sharramino sharro maassiꞌrino daafira, muli yannara macciishshinoommo rippoorte garinni Tirinidaadiranna Tobeego halaalaancho magansiꞌra harunsannohu 9,892 manni no. Arubano batinyu roduuwi songo kaajjishate sharrantanni no. Ani hakko noommo yannara mitte songo calla nooha ikkirono, xa 14 songo no. Nayijeeriyaho qole halashshaanote kiiro 381,398 ikkitino. Senti Lushiyaho Yihowa Mangistere dudubbannori 783 halashshaano no.

Xa 90 diri balla ikkannoe. Faarso 92:14 Yihowa mine rumuxxino manni daafira kultanni, “Geedhimmate yannara nafa guma laaltanno; woꞌmanka woyite lattenna kaajjite heedhanno” yitanno. Yihowara soqqamanni sayisoommo heeshsho lowo geeshsha hagiirsiissannote. Afiꞌroommoti ayyaanaamittete ragge Yihowara woꞌmu wodaniꞌyanni soqqameemmo gede jawaachishshinoe. Yihowa ammanama woꞌmitino baxillisinni ‘Qullaawa Minesi late heeꞌreemmo’ gede kaaꞌlinoe.—Far. 92:13.