HEESHSHOTE XAGGE
“Horo Callate Diegennoommo”
HEESHSHONKE giddo iillannonkehu batinyu coyi callimma macciishshantannonke gede assara dandaanno; lawishshaho, banxeemmo manna shiiꞌra, ronsoommokki qooxeessira heeꞌranna callootinke heeꞌra. Anera kuni baalunku coyi iillinoe. Ikkirono xa albi heeshshoꞌya qaageemmo woyite, horonta callate egennoommokkita wodancheemmo. Hanni togo yoommohu mayiraatiro kuleemmoꞌne.
ANNIꞌYANNA AMAꞌYA LAWISHSHA IKKITINOE
Anniꞌyanna amaꞌya Kaatolikete ammaꞌnora laalaatannoreeti. Kayinni insa Qullaawu Maxaafinni Maganu suꞌmi Yihowa ikkinota rositi diinaggaawe soqqamannore Yihowa Farciꞌraasine ikkino. Anniꞌya haqqa boce Yesuusi misilla seekka agurino. Hatteentenni isi hanaaximmate dandoosi horoonsiꞌre mininkera umi fooqera woroonni noo kifile umita Gambooshshu Addaraashe ikkitanno gede asse seekkino; mininke noohu Filippiinsennihu qaru katami Maniila qaccera Sani Huwaani del Minte yinanni katami giddooti.
Anniꞌyanna amaꞌya shoolu labballunna sase meya bayiruuddu roduuwiꞌyara kaajja ayyaanaamittete roso rosiissinonsa; anino 1952 ilamummohu gedensaanni konne kaajja roso rosiissinoe. Lophanni haꞌrummota anniꞌya barru baala Qullaawu Maxaafi giddonni mitte mitte fooliishsho nabbaweemmo gede jawaachishinoe; hattono dirijjitenke qixxeessitinota batinye borro xiinxallisinoe. Sae sae anniꞌyanna amaꞌya woradu aliidi laꞌꞌaanonna sinu biiro riqiwaano minenke gashshanno. Kuri roduuwi kultinonke woꞌnaalshi maatenke lowo hagiirrenna jawaante afidhanno gede assino; tini baalunku soqqansho balaxisiinseemmo gede assitinonke.
Anniꞌyanna amaꞌya Yihowa daafira lowore rosiissinoe. Amaꞌya dhiwante reyituhu gedensaanni, anniꞌyanna ani 1971 suwisaano ikkine soqqama hananfummo. Kayinni 1973 ani 20 dirihu heeꞌreenna anniꞌya reyi. Lamenka shiiꞌroommo daafira kade amadeemmori bainoe; hattono callimma macciishshantinoe. Kayinni “milli miqqi yaannokkihu addaxxinanni mokkollichi” gedeeti Qullaawu Maxaafi giddo noo hexxo quwa sae yaadantenni dancha danchare hedeemmo gedenna Yihowawa gamba yee heeꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe. (Ibi. 6:19) Annaꞌya shiiꞌrummohunni shiima yanna gedensaanni Palawaani yinanni qoqqowira Korooni yinannite xeertidhe noo giddichora baxxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede koyinsie.
SHAAꞌꞌA IKKINOKKI LOOSO CALLIꞌYA LOOSOOMMO
Korooni giddicho haꞌroommohu 21 dirihu heeꞌreeti. Katamaho lophoommo daafira, duucha woyite
gari caabbichi, anganni wayi, hodhishshaho horoonsiꞌnanni makeeni woy motore heedhannokkita afummoti dhagge assiꞌroommo. Hakkiicho boodu roduuwi nooha ikkirono, suwisaano ikkitino roduuwi dino; hakko daafira mito woyite calliꞌya soqqameemmo. Umi aganira maateꞌyanna jaallaꞌya lowo geeshsha qalli assitinoe. Hashsha hashsha beedahe woꞌmitino gordo iima hige laꞌꞌanni hindiiddo giggishshiꞌreemmo. Uyinoonnie looso agure qaera higa hasiꞌroommo.Hattenne callu noommo yannara giddoꞌyata fushshe Yihowara hasaapheemmo. Qullaawu Maxaafinninna borruwanke giddonni nabbawoommota jawaachishshanno hedo qaageemmo. Duucha woyite Faarso 19:14 qulli yitannoe. Yihowa hagiirsiisannore lawishshaho, isi assinorenna akattasi hiinceemmoha ikkiro, isi ‘irkoꞌyanna wodannoeha’ ikkannota huwateemmo. “Horonta Callakki Diꞌꞌikkootto” a yaannohu Agarooshshu Shaera fulino birxichi lowo geeshsha kaaꞌlinoe. Konne birxicho hige hige nabbawoommo. Hatte yannara calliꞌya heeꞌrummorono Yihowa ledoꞌya no; hakka woyite Yihowa huucciꞌrate, xiinxallatenna hiincate faro afiꞌroommo.
Korooni haꞌrummohunni shiima yanna gedensaanni songote cimeessa ikkummo. Hakkiicho noommohu songote cimeessi ane calla ikkoommo daafira, Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine, Soqqanshote Gambooshshe, Songonnita Maxaafu Xiinxallonna Agarooshshu Shae Xiinxallo massageemmo. Qoleno lamalate kiiro dagate lallawo shiqisheemmo. Hakko daafira xaate callimmaꞌya daafira hedeemmo yanna dinoe!
Korooni giddichora soqqanshoꞌyanni dancha guma afiꞌroommo; Qullaawa Maxaafa xiinxallisoommo manni giddo mitu gedensoonni cuuamino. Kayinni hakko qarra ikkannorino no. Mito woyite soqqanshote qoqqowo iillate darate barra haꞌra hasiissannoe; hakkira iillummohu gedensaanni mama galeemmoro diafoommo. Qoleno songote qoqqowira batinye shiimmaadda giddichuwa no. Waa daankanni gara afoommokkiha ikkirono, kuri giddichuwa iillate duucha woyite, lowo dambali kae noo wayi aanaanni yowolotenni haꞌreemmo! Kuni baalu qarri heeꞌrirono Yihowa agarinoe hattono hasiisannoere asse kaaꞌlinoe. Gedensoonni, Yihowa albillitte uyinanniehu shota ikkinokki loosira qixxeessanni nooeta huwatoommo.
PAAPPUWA NIWU GIINI
Hakkiinni 1978 Awustiraaliyu gobbara aliyye widoonni heedhannote Paappuwa Niwu Giini yinanni gobbara soqqameemmo gede gaammie. Paappuwa Niwu Giini ilaalaame gobbaati. Hatte gobbara heeꞌrannohu sase miliyoone meddi yaanno manni 800 saꞌꞌanno afoo coyiꞌrannota afummoti dhagge assiꞌroommo. Maganu assa gedera rooru manni kayinni Toki Pisiini yinanniha Meelaanezhiwu Pijini afoo coyiꞌra dandaanno.
Yannate geeshsha Porti Moresbiy yinannihu qaru katamira noote Ingilizete afiinni massanganni songora soqqameemmo gede gaammie. Kayinni gedensoonni Toki Pisini afiinni massanganni songo hige konne afoo rosa hanafummo. Rosoommota mite qaalla soqqameemmo woyite horoonsiꞌreemmo. Tini konne afoo rahe roseemmo gede kaaꞌlitinoe. Shiima yanna giddo Toki Pisiini afiinni lallawo shiqisha dandoommo. Paappuwa Niwu Giini haꞌrummohunni mitto diro ikkitannokki yanna giddo halaꞌladu qoqqowira noota Toki Pisiini afiinni massanganni songuwa towaateemmo gede gaammieta lowo geeshsha dhagge assiꞌroommo.
Songuwa tiꞌi teꞌeewiinni lowo geeshsha xeertidhe noo daafira duucha woradu gambooshshe
qineessanna seeda doogo haꞌra hasiissannoe. Umi qara, noommo qooxeessi, coyiꞌnanni afiinna budu haaro ikkinoe daafira, callatoommohu gede asse hedoommo. Gobba ilaalaamenna bobbooddaame ikkitino daafira mitte songonni wole songo haꞌrate diꞌꞌinjiitanno. Hakko daafira lamalate kiiro horophillunni haꞌreemmo. Mito woyite haꞌranno manni heeꞌrannokki daafira mitte motore calla afiꞌrinohunni shiimu horophillinni calliꞌya haꞌreemmo. Yowolotenni haꞌreemmo woyite waajjeemmonte gede togoo horophillinni haꞌreemmo woyiteno waajjeemmo!Silke afiꞌrinohu shiima manna calla ikkino daafira, songuwate ledo xaadeemmohu borrote sokka widoonniiti. Mito woyite insawa mareemmohu soommoti borrote sokka insawa iillitukkinniiti; hakko daafira Yihowa Farciꞌraasine hiikko heedhannoro qooxeessu manna xaꞌmeemmo. Ikkirono roduuwu marummo kiiro baxillunni anga fante haadhannoe; tini konne looso loosate sharramanni noommohu mayiraatiro qaageemmo gede assitannoe. Yihowa duucha doogganni kaaꞌlinoeta huwataꞌya isi ledo nooe jaaloomi albinni roore lexxanno gede assitino.
Bogenveeli yinanni giddichora noo songo mite yee towaatanni heeꞌreenna mittu minaanninna minaama daye, muushshi yee “Ninke qaagatto?” yee xaꞌmie. Umo Porti Moresbiy haꞌrummo woyite insara farciꞌroommoti qulli yitue. Insa Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafummohu gedensaanni hakko heeꞌrannohu mittu rodii xiinxallisannonsa gede assoommo. Xa insa lamunku cuuantino! Kuni Paappuwa Niwu Giini sase diro soqqamummo woyite afiꞌroommo atooti giddo mittoho.
LOOSU BATIꞌRANNOTA MITTE SHIIMA MAATE
Hakkiinni 1978 Korooninni haꞌrammora albaanni mitte xumanna umise horo agurtannote Adeeli yinanni rodoo ledo egennamummo. Ise lame oosose Saamueelinna Shirileyi lossidhanni heedhenni woꞌma yanna suwisaancho ikkite soqqantanno. Hattono geedhitino amase towaaxxitanno. Hakkiinni Adeeli ledo adhamate Onkoleessa 1981 Filippiinsi higummo. Adhammummohu gedensaanni lamunku woꞌma yanna suwisaano ikkinummo hattono maatenke towaata hananfummo.
Maate noonkeha ikkirono 1983 Palawaani qoqqowira noote Linapakaani yinanni giddichora galagale baxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede gaammie. Maatenke adhine tenne Yihowa Farciꞌraasine nookkite xeertowa noo giddicho haꞌnummo. Mittu diri gedensaanni Adeeli ama fooliishshidhu. Ikkirono diinaggaambe soqqama diagurroommo; tini shiiꞌne xissiisiꞌnoommota dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlitinonke. Linapakaani giddichora lowo manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hananfummo; hakko daafira mulenni boode Gambooshshu Addaraashe hasiissinonke. Konnira ninke uminkenni mitte Gambooshshu Addaraashe miꞌninummo. Hakkira haꞌnummohunni sasu diri gedensaanni Qaagooshshu Ayyaanira 110 ikkanno manni dayita lowo geya hagiidhinoommo; ninke hakkiinni haꞌnummohu gedensaanni konni manni giddo batinyu ayyaanaamittetenni lophe cuuamino.
Hakkiinni 1986 Kuliyooni yinanni giddichora soqqameemmo gede gaammie; hakko dhiigu dhibbi amadino manni heeꞌranno. Hakkunni gedensaanni Adeelino baxxitino suwisaancho ikkitu. Umi qara, dhiigu dhibbinni amadamino mannira farciꞌra lowo geeshsha waajjinoommo. Kayinni hakko heedhanno roduuwi, kuni manni kittiwaate qasiꞌrinotanna dhibbu hakkeeshsha taraawannokkita kultunke. Konni manni giddo gamu mitte rodoo mine assinanni gambooshshe Luq. 5:12, 13.
dayino. Mulenni konni mannira sabbaka hagiirsiissunke; hattono mannuno Maganuno giwannonke yee hedanno mannira Qullaawu Maxaafi giddo noo hexxo waajjinummokkinni kula hananfoommo. Lowo geeshsha dhiwamino manni, mitto barra guuta ordu fayyimma afiꞌrannota afe hagiidhanna laꞌꞌa lowo geeshsha hagiirsiissanno.—Oosonke Kuliyooni giddichora heeꞌnanni heeshsho rosa dandiitannohu hiittoonniiti? Adeelinna ani Korooni giddichora heeꞌrannori lame seenni ninkewa daanno gede assinoommo; konni garinni qaaqquullinke dancha jaalla afiꞌra dandaanno. Saamueelinna Shirileyi hattono kuri lame seenni batinye qaaqquulle Qullaawa Maxaafa xiinxallise dancha guma afiꞌrino; Adeelinna ani qole kuri qaaqquulli annuwanna amuuwa xiinxallinseemmo. Isinni mitte yannara 11 maate Qullaawa Maxaafa xiinxallinsoommo. Mulenni ayyaanaamittetenni lophannoha batinye manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hananfoommo; hakko daafira haaro songo xintantanno gede assa dandiinoommo!
Umi qara hakko qooxeessira noommohu songote cimeessi ane callaati. Hakko daafira sinu biiro sette halashshaano noowa Kuliyooni lamalate kiiro assinanni gambooshshe massageemmo gede kultue; hakkiinni Marliini yinanni qacha haꞌre honse halashshaano noowano gambooshshe massageemmo; hakkira iillate yowolotenni sase saate haꞌra hasiissanno. Gambooshshu gedensaanni maateꞌya ledo manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisate, ilaalaame doogo tayinse Halseyi yinanni qacha iillate lowo saate haꞌneemmo.
Gedensoonni Gambooshshu Addaraashe minoommowa lamenkawa yaano Maarliyinna Halseyi lowo manni halaalu minira dayino. Linapakaani heeꞌranno roduuwinte gede hakkiicho heedhanno roduuwinna hasatto noonsa mannino hasiisannore uyino; hattono looso kaaꞌlino. Maarliyi minnoonniti Gambooshshu Addaraashe 200 manna haaꞌra dandiitannote; hattono halashsha dandiinannita ikkitino daafira jajjabba gambooshshe hakko assiꞌra dandiinoommo.
DADILLA, CALLATANNA GALAGALE HAGIIDHA
Qaaqquullinke lophita 1993 Adeelinna ani Filippiinsete woradu looso loosa hananfummo. Hakkiinni 2000 Soqqamaanote Qajeelshi Rosi Mine rosiisaancho ikkate qajeelummo. Konni loosira ikkado diꞌꞌikkoommo yee hedoommo. Kayinni Adeeli woꞌmanka woyite jawaachishshannoe. Ise Yihowa konne haaro looso umo fushshate jawaante aannoeta Fil. 4:13) Adeeli dhibbu waadiserono uyinoonnise looso umo fushshitanno gede Yihowa kaaꞌlinose daafira tini halaale ikkitinota affino.
qaagiissitinoe. (Ani 2006 Soqqamaanote Qajeelshi Rosi Mine rosiisanni heeꞌreenna Adeeli Parkinseni yinannihu nervete dhibbi amadinoseta kulli. Lowo geeshsha mansoommo! Ise towaatate uyinoonninke looso agurrammora hedummo; Adeeli kayinni “Ballo kaaꞌlaera dandaanno akimicha hasi; Yihowano loosonke umo fushshineemmo gede kaaꞌlannonketa afoommana” yitu. Hakkiinni aane nooha lee diro Adeeli caacaabbukkinni Yihowara soqqantino. Ise ofoltinowiinni kaꞌꞌa dandaa hoogguti bisu xeꞌne noonsari ofoltanno gaarera ofolte sabbakkino. Ise coyiꞌra dandaa hoogguti gambooshshunniwa mitto woy lame qaale coyidhanno. Adeeli 2013 fooliishshidhu barri geeshsha roduuwu dancha lawishshasenna cincase kulte ganyite galatu sokka sokkannose. Ammanantinotenna baxillaancho minaamaꞌya Adeeli ledo 30 saꞌꞌanno diro heeꞌroommo; konnira ise fooliishshidhuta galagale lowo geeshsha xissiisiꞌroommo hattono callatoommo.
Adeeli uyinoonnie looso woꞌmanka woyite loosammora hasidhanno; anino hatto assanni noommo. Woꞌmanka woyite diinaggaawe looseemmo; tini callimma dandee saeemmo gede kaaꞌlitinoe. Hakkiinni 2014nni 2017 Tagaloogi afiinni massanganni songuwa towaateemmo gede gaammie; hakkawaro hatte gobbara loosonke agambe heeꞌnoonni. Hakkunni gedensaanni Tayiwaanete, Yunayitidi Isteetisetenna Kanaadaho heedhannota Tagaloogi afiinni massanganni songuwa towaatoommo. Hakkiinni 2019 Ingilizete afiinni Hindetenna Tayilaandete Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine rosiisoommo. Kuni baalunku loosi lowo geeshsha hagiidheemmo gede assinoe. Woꞌmunni woꞌma Yihowa looso illachishummo kiiro roore hagiirre afiꞌreemmo.
WOꞌMANKA WOYITE HASIISSANNONKE KAAꞌLO AFIꞌNOOMMO
Haaro looso uyineennae haꞌrummo kiiro, hakkiicho noo roduuwi ledo jaalla ikkineemmo; hakko daafira insa agure haꞌra shota diꞌꞌikkitannoe. Togoo yannara woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxa rosoommo. Yihowa woꞌmanka woyite kaaꞌlannae laoommo; tini uyinannie loosi ikkihano ikkiro woꞌma giddonni maahoyye yee adheemmo gede kaaꞌlitinoe. Xaa yannara Filippiinsete baxxino suwisaancho ikke soqqamanni noommo. Xa noommote haaro songora lowo geeshsha injiinoe; qoleno tenne songora noo roduuwi kaaꞌlitannoe hattono towaattannoe. Saamueelinna Sherliyino amansa lawishsha haꞌrunsitanna laꞌꞌa lowo geeshsha hagiirsiissinoe.—3 Yoh. 4.
Addanko, heeshshoꞌya giddo batinyu qarri iillinoe; konni qarri giddo mittu muxxe minaamaꞌya dhiwante qarrante reyitanna laꞌꞌate. Qoleno batinye haaro coye rosa hasiissinoe. Ikkirono Yihowa “ninke mitti mittinkewiinni xeertiꞌrinoha” ikkinokkita huwatoommo. (Soq. 17:27) Yihowa anga xeertowa noo soqqamaanosi nafa kaaꞌlatenna jawaachishate ‘harancho diꞌꞌikkitino.’ (Isa. 59:1) Gaaꞌleemmo kinchiꞌya Yihowa heeshshoꞌya diro woꞌma ane ledo no; tennera lowo geeshsha galaxxeemmosi. Horo callate diegennoommo.
a Wocawaaro 1, 1972, Agarooshshu Shae (Ingilizete afoo) qoola 521-527 lai.