XIINXALLOTE BIRXICHO 7
FAARSO 15 Yihowaha Bayira Beetto Guwinso!
Yihowa Maaro Kaaꞌlitannohehu Hiittoonniiti?
“Maarattonkehu ateeti; [“atewa addu maaro no” NW].”—FAR. 130:4.
GUULCHO HEDO
Yihowa ninke mittu mittunkura leellishannonketa addu maaro albinni roore naadate, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnita mite lawishshu yaatto xiinxallineemmo.
1. Mittu manchi maaroommohe yiinkero, mayyaanni nooro huwata qarra ikkitannonkehu mayiraati?
“MAAROOMMOHE.” Roorenkanni coyiꞌroottori woy assoottori xissiisinosi manchi hatto yaannahe macciishshittoro lowo geeshsha hagiidhatto! Kayinni “Maaroommohe” yaa mayyaate? Xissiisiꞌranno gede assootto manchi jaaloominke bashshohu gedeeha ikkino yaanni noohenso layinkita hatte hajo dikayiseemmo yaanni noohe? Mittu manchi “maaroommohe” yiinkero mayyaanni nooro huwata qarra ikkitankera dandiitanno.
2. Qullaawa Borro giddo Yihowa maaro daafira xawinsoonnihu hiittoonniiti? (Lekkaaliidi qaagiishshano lai.)
2 Yihowa guuntete xeꞌne noonkere ninke gatona yaanno garinna ninke mimmito gatona yineemmo gari lowo geeshsha babbaxxanno. Yihowa gatona yaannohu baxxino garinniiti. Faarsaasinchu Yihowa daafira coyiꞌranni togo yiino: “Ate waajjine hajajammeemmohe gede, maarattonkehu ateeti [“atewa addu maaro no” NW].” a (Far. 130:4) Addanko Yihowa maaro ‘addu maarooti.’ Addu maaro yaa mayyaatero kulannonkehu isooti. Qullaawa Maxaafa borreessituri, mite qummeeshshuwara Yihowa maaro kulate horoonsidhinohu Ibiraawootu afii qaali mannu leellishanno maaro kulate horoonsiꞌnoonnihunni baxxinoho.
3. Yihowa maaro ninketenni baxxitannohu hiittoonniiti? (Isayaasi 55:6, 7)
3 Yihowa mitto mancho gatona yaanno woyite cubbosi hayishshe hoolanno. Isi ledo noosi jaaloomino galagale haarooꞌmanno. Yihowa shaqqillunni cubbonke woꞌmunni woꞌma gatona yaanno.—Isayaasi 55:6, 7 nabbawi.
4. Yihowa addu maaro tiro huwanteemmo gede kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?
4 Yihowa maaro ninketenni baxxitannoha ikkiro, ninke guuntete xeꞌne noonkeri addu maaro yaa mayyaatero huwata dandiineemmohu hiittoonniitiyya? Yihowa lawishshu yaatto horoonsiꞌre isi maaro huwanteemmo gede kaaꞌlannonke. Konni birxichira mite lawishshu yaatto laꞌneemmo. Kuri lawishshu yaatto, Yihowa cubbonke hunannohu hiittoonniitironna cubbu huninoha isi ledo noonke jaalooma haaroonsannohu hiittoonniitiro huwanteemmo gede kaaꞌlitannonke. Konne lawishsha xiinxallineemmo woyite, batinye doogganni maarosi leellishinonkeha shaqqado Annanke albinni roore naandeemmo.
YIHOWA CUBBO HUNANNO
5. Yihowa cubbonke aguranno woyite mayi ikkanno?
5 Qullaawu Maxaafi giddo duucha hinge cubbu lowo duhi gede ikkinota kulloonni. Moote Daawiti cubbisi daafira togo yiino: “Cubbiꞌya lolahu gede egemminoe; lowo duhi gede ayirrinoe.” (Far. 38:4) Kayinni Yihowa maaro eꞌannori cubbo aguranno. (Far. 25:18; 32:5) ‘Agura’ yine tirroonnihu Ibiraawootu afii qaali, “kayisa” woy “duha” yitanno tiro afiꞌrinoho. Yihowa lawishshu yaattonni cubbinke duha qotinke aaninni kayise duqqannohu jawaatu manchi gede assine heda dandiineemmo.
“Cubboꞌya . . . aguroottoe” (Far. 32:5)
6. Yihowa cubbonke ninkewiinni mageeshshi geeshsha fafisanno?
6 Yihowa cubbonke ninkewiinni mageeshshi geeshsha fafisannoro kulate Qullaawu Maxaafi giddo wole lawishshano kulloonni. Faarso 103:12 “Soojjaati galchimiwiinni fafinohu geeshsha, Kaaliiqi ninkewiinni cubbonke fafisanno” yitanno. Soojjaati galchimiwiinni lowo geeshsha fafanno. Lamunku ragi horonta dixaadanno. Wole yaattonni Yihowa cubbonke hendeemmohunni aleenni ninkewiinni fafisanno. Tini Yihowa woꞌmunni woꞌma gatona yaannonketa buuxissannote!
“Soojjaati galchimiwiinni fafinohu geeshsha” (Far. 103:12)
7. Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa cubbonke hiissannota kulloonni? (Mikiyaasi 7:18, 19)
7 Yihowa lawishshu yaattonni cubbonke ninkewiinni lowo geeshsha fafisannoha ikkirono, cubbonke isiwa cuꞌmiꞌre keeshshanno yaateni? Deeꞌni. Moote Hiziqiyaasi Yihowa daafira togo yee borreessino: “Cubboꞌya baalankano agurattoe [“badhekkiinni tugitto,” NW].” (Isa. 38:9, 17) Tini lawishshu yaatto, Yihowa maaro eino manni cubbo haaꞌre hoolannotanna galagale laꞌꞌannokkita leellishshanno. Tenne yaatto “Cubboꞌya nookkihu gede assootto” yineno tira dandiinanni. Qullaawu Maxaafi tenne yaatto roore luphi asse xawisate Mikiyaasi 7:18, 19 wole lawishsha horoonsiꞌrino. (Qummeeshsha nabbawi.) Yihowa hakkiicho cubbonke baaru diimera tuginohu gede asse coyiꞌrino. Hundi waro mittu coyi baaru diime giddo uwiro hakko coye galagalle afiꞌra didandiinanni.
“Cubboꞌya baalanka badhekkiinni tugitto” (Isa. 38:17, NW)
“Cubbonke kadde, baaru diimera tugatto” (Mik. 7:19)
8. Kageeshsha maa ronsoommo?
8 Konni lawishshinni, Yihowa cubbonke gatona yaanno woyite duha ikkinonke cubbinni fooliishshiishannonketa ronsoommo. Daawiti, “Busha loosonsa gatona yinoonninsarinna cubbonsa agurroonninsari hagiirraammaho; Yihowa cubbosi horonta kiirannosikki manchi hagiirraamoho” yaasi garankolla. (Rom. 4:7, 8) Tini addu maarooti!
YIHOWA CUBBO HAYISHSHE HOOLANNO
9. Yihowa maarosi mageeshshitero xawisate hiikkonne lawishsha horoonsiꞌrino?
9 Yihowa maaro eꞌannori cubbo wodote kakkalo widoonni hayishshe hoolanno gara huwanteemmo gede kaaꞌlate wole lawishshano horoonsiꞌrino. Yihowa lawishshu yaattonni konne cubbo hayishshe hoolannota coyiꞌranni no. Tini cubbo loosino manchi keeraaꞌmanno gede assitanno. (Far. 51:7; Isa. 4:4; Erm. 33:8) Yihowa umisi tini abbitanno guma togo yee xawisino: “Cubbiꞌne duumo xiille ikkirono ani hayishshe bullaame kaade gede asseemmoꞌne. Mundeete gede duuꞌmirono suqqinoonni fuutti gede xabbinanni gede asseemmoꞌne.” (Isa. 1:18) Uddanote aaninni duumo xiille ikkinore hayishshe kayisa lowo geeshsha qarrissanno. Ikkirono Yihowa konne lawishsha horoonsiꞌre cubbonke gudise hayishshannotanna horonta leellannokki gede asse hoolannota buuxisinonke.
“Cubbiꞌne duumo xiille ikkirono ani hayishshe bullaame kaade gede asseemmoꞌne” (Isa. 1:18)
10. Yihowa maarosi batinye kulate wole hiikkonne lawishsha horoonsiꞌrino?
10 Sai birxichira kullinte gede cubbu ‘asalu’ gedeeti. (Mat. 6:12; Luq. 11:4) Hakko daafira cubbo loonsummo kiiro asalinke lexxanni lexxanni haꞌranno. Yihowara baanteemmohu lowo asali heeꞌrannonke! Yihowa gatona yaannonke woyite kayinni baata hasiissannonke asale aguranni noonkehu gedeeti. Isi gatona yiinonke cubbira galagale dixaꞌmannonke. Kuni Yihowa cubbonke gatona yaanno woyite fooliishsho afiꞌneemmo gede kaaꞌlannonkeho kaajja lawishshaati!
“Cubbinke asale gatona yiinke” (Mat. 6:12)
11. Qullaawu Maxaafi cubbinke ‘feyamamannota’ kulinohu mayyaateeti? (Soqqamaasinete Looso 3:19)
11 Yihowa asalenke woy cubbonke agurannoha calla ikkikki feyeno hunanno. (Soqqamaasinete Looso 3:19 nabbawi.) Asalenke agurranni woyite, asalenke borreessinoonni woraqati aana gannoonnita jawa ekise hendeemmoha ikkara dandaanno. Asalinke aana ekise gannoonniha ikkirono asalinke woraqatu aana leellasi digattanno. Kayinni mitto coye feye huna ekise ganate ledo mitte diꞌꞌikkitino. Konne lawishsha huwatate, hundi waro mannu borreessate horoonsiꞌranno qalame fiine huna dandiinannita ikkitinota qaango. Mittu manchi borreessinoonnire shama ispoonjenni feye huna dandaanno. Hakko daafira asalenke ‘fiine hunnanni’ woyite woꞌmunni woꞌma baꞌꞌanno. Hakkuyi gedensaanni borreessinoonni coyi illete dileellanno. Borreessine amandoonni asali horo nookkihu gede ikkanno. Yihowa cubbonke agurannoha calla ikkikkinni woꞌmunni woꞌma feye hunannota afa lowo geeshsha hagiirsiissannote!—Far. 51:9.
“Cubboꞌne feye hunanno gede” (Soq. 3:19)
12. Tunsino gomichi daafira kulloonni lawishshinni maa ronseemmo?
12 Yihowa cubbonke feye hunanno gara kulate wole lawishshano horoonsiꞌrino. Isi togo yiino: “Saokki gomichunni, cubbokkino tunsino gomichinni diweemmo.” (Isa. 44:22, NW) Yihowa gatona yaannonke woyite cubbonke tunsino gomichinni diwe horonta leellannokki gede assinohu gedeeti.
‘Cubbokki tunsino gomichinni diweemmo’ (Isa. 44:22, NW)
13. Yihowa cubbonke gatona yiihu gedensaanni ma assa dihasiissannonke?
13 Konni lawishshinni maa ronseemmo? Yihowa cubbonke gatona yaanno woyite, hakkunni gedensaanni ninkeneeto busha assa dihasiissannonke. Yesuusi Kiristoosi mundeenni asalenke woꞌmunni woꞌma agurroonni. Asalinke horonta borreessine amandoonnikkihu gede ikke baꞌꞌanno. Cubbinkera maaro eꞌnummoro Yihowawiinni afiꞌneemmoti addu maaro tenneeti.
YIHOWA ISI LEDO NOONKE JAALOOMA HAAROONSANNO
Iimi Anninke maaro isi ledo dancha jaalooma kalaqiꞌneemmo gede assitannonke (Gufo 14 lai)
14. Yihowa maaro addaxxa dandiineemmohu mayiraati? (Misileno lai.)
14 Yihowawiinni afiꞌneemmoti addu maaro isi ledo danchu jaaloomi heeꞌrannonke gede assitannonke. Tini maaro quwa saꞌne ninkeneeto bushiinsheemmokki gede kaaꞌlitannonke. Yihowa koma amaxxe ane qorichishanno faro hasiꞌranno yine waajja dihasiissannonke. Isi horonta hatto diassanno. Yihowa maaroommoꞌne yiiro iso addaxxa dandiineemmohu mayiraati? Yihowa masaalaanchu Ermiyaasira togo yiino: “Saonsano agureemmonsa. Hakkunni gedensaanni cubbonsa diqaageemmo.” (Erm. 31:34) Soqqamaasinchu Phaawuloosino tenne hedo qummi asse coyiꞌranni, ‘Kunni kaꞌa cubbonsa diqaageemmo’ yiino. (Ibi. 8:12) Kayinni hatto yaa mayyaate?
“Cubbonsa diqaageemmo” (Erm. 31:34)
15. Yihowa cubbonke horonta qaagannokkihu ma garinniiti?
15 Qullaawu Maxaafi giddo, “qaaga” yaanno qaale horoonsiꞌnoonnihu mittu manchi mitto coye qaagannota woy hedannota kulate calla diꞌꞌikkino. Konne qaale mittu manchi qaafo adhannota kulateno horoonsiꞌnoonni. Yesuusi ledo suntoonnihu jaddo loosino manchi, “Yesuusa, Gashshootikkinni daatto woyite qaagie” yiino. (Luq. 23:42, 43) Isi hatte yannara Yesuusa xaꞌmiꞌranni noohu Yesuusi mulla isi daafira hedanno gede diꞌꞌikkino. Yesuusi qolino dawaro isi konne mancho reyotenni kayisate qaafo adhannota leellishshanno. Hakko daafira Yihowa cubbonke qaagannokkita kulasi loonsoommo cubbira ninke qorichishate qaafo adhannokkita leellishshanno. Isi gatona yiinonke cubbira diqorichishannonke.
16. Qullaawu Maxaafi addu maaronni afiꞌneemmo wolapho xawisannohu hiittoonniiti?
16 Qullaawu Maxaafi addu maaronni afiꞌneemmo wolapho xawisate wole lawishshano horoonsiꞌranno. Qullaawu Maxaafi, guuntete xeꞌne noonke daafiranna wodaninke cubbu widira dooino daafira, ‘cubbu borojje’ ikkinoommota kulanno. Kayinni Yihowa gatona yiinonke daafira, ‘cubbu borojjimmanni wolaphinoommo.’ (Rom. 6:17, 18; Aju. 1:5) Addanko, Yihowa cubbonke gatona yiinonke daafira borojjimmatenni fulino manchi gede hagiidha dandiineemmo.
‘Cubbu borojjimmanni wolaphitinoonni’ (Rom. 6:18)
17. Yihowa maaro hursitannohu hiittoonniiti? (Isayaasi 53:5)
17 Isayaasi 53:5 nabbawi. Jeefote laꞌneemmo lawishshira ninke shaanno dhibbi amadino manchi ledo heewisiinsoonni. Yihowa Beettisi widoonni qixxeessinote wodote kakkalo widoonni dhibbinkenni hursinonke yaa dandiineemmo. (1 Phe. 2:24) Wodo ayyaanaamittete dhibbinni gawajjaminohu Yihowa ledo noonke jaaloomi woꞌmunni woꞌma haarooꞌmanno gede assitino. Buutote dhibbinni hurino manchi lowo geeshsha hagiidhannonte gede, ninkeno Yihowa maaronni ayyaanaamittetenni hurre wirro iso hagiirsiisa dandiinoommo daafira lowo geeshsha hagiidhineemmo.
“Hurroommohuno isi madiꞌreennaati” (Isa. 53:5)
YIHOWA MAARO KAAꞌLITANNONKE GARA
18. Qullaawu Maxaafi giddo noota batinye lawishshu yaatto xiinxalline Yihowa daafira maa ronsoommo? (“Yihowa Maarannonke Gara” yitanno saaxineno lai.)
18 Qullaawu Maxaafi giddo noota lawishshu yaatto xiinxalline Yihowa daafira maa ronsoommo? Yihowa cubbonke maariro horo diqaaganno. Tini iimi Anninke ledo danchu jaaloomi heeꞌrannonke gede assitanno. Addu maaro isi uyinonke elto ikkitinotano dideꞌneemmo. Addu maaro afiꞌneemmohu Yihowa baxillinna shaqqillinniiti ikkinnina ninke danchummanni diꞌꞌikkino.—Rom. 3:24.
19. (a) Yihowa galata hasiissannonkehu mayiraati? (Rooma 4:8) (b) Aananno birxichira maa xiinxallineemmo?
19 Rooma 4:8 nabbawi. Ninke mittu mittunku “addu maaro” leellishannoha Magano Yihowa galata hasiissannonke! (Far. 130:4, NW) Ikkirono Yihowa cubbonke gatona yaannonke gede, mitto lowo geeshsha hasiisanno coye assa hasiissannonke. Yesuusi, “Mannu sao gatona yaa gibbiniro kayinni, iimi Anniꞌne kiꞌne saono gatona diyaannoꞌne” yiino. (Mat. 6:14, 15) Hakko daafira Yihowa gede gatona yineemmore ikka lowo geeshsha hasiissannote. Kayinni hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne assa dandiineemmo gara xiinxallineemmo.
FAARSO 46 Yihowa, Galaxxineemmohe
a Wolu gari maaro nooha ikkirono, hundite Ibiraawootu afii borro giddo “maaro” yaanno qaale horoonsiꞌnoonnihu addu maaro calla kulateeti. Batinye Qullaawu Maxaafi tirora, Faarso 130:4 noota tenne lowo geeshsha hasiissanno hedo diworroonni.
