1-2. Mannu ooso heeshsho gufo mittete kulloonni wedellichi heeshsho gedeete yineemmohu mayiraati?

 HANNI dureette maate giddo lophinoha mitto wedellicha hedi. Mitto barra annisinna amasi hedeweelcho danonni reyi. Isi tenne macciishshiti baasa xissiisiꞌrino. Ikkirono kuni wedellichi wole masisanno coyeno macciishshino. Isi annisinna amasi maatensa woxe afimalsitinotanna lowo asali giddora eꞌinota macciishshi. Xa isi annisinna amasi jiro ikkikkinni asale ragiꞌraraati; liqiissino manni qole woxe bayichonkonni qollansara hasiꞌranno. Isi konne baala asale horo baate didandaanno.

² Ninke heeshshono konni wedellichite gedeete. Umi anninkenna amanke Addaaminna Heewani cubbu dinoonsareeti; hattono biifado gannatera heeꞌrino. (Kal. 1:27; 2:7-9) Insara hegerera hagiidhitanni heeꞌrate faro noonsa. Kayinni baalunku coyi soorramino. Insa Gannate ikkitino qaensanna hegerera heeꞌrate faro huꞌnino. Insa albillitte ilantanno oosonsara maa ragisiissino? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Mittu manchi [Addaami] widoonni cubbu alame eino; cubbu widoonni reyo daggino; baalunku cubbo loosino daafira reyo manna baalaho iillitino.” (Rom. 5:12) Addaami cubbo ragisiisinonke daafira reyineemmore ikkinoommo. Kuni ragiꞌnoommo cubbi, ninke giddo aye manchino baata dandaannokkihu lowo asali gedeeti.—Far. 49:8.

 3. Cubbinke ‘asalu’ gedeeti yineemmohu mayiraati?

 ³ Yesuusi cubbu ‘asalu’ gede ikkinota kulino. (Mat. 6:12; Luq. 11:4) Cubbo loonseemmo woyite Yihowara baanteemmo asali giddora eꞌnanni heeꞌnoommohu gedeeti. Cubbinkera waaga baata hasiissannonke. Konne asale baata hoongoommero asalenke agurrannihu reyinummoro callaati.—Rom. 6:7, 23.

 4. (a) Kaaꞌlannonkehu hoogoommero cubbo loosinohu baalunku manni ma ikkanno? (Faarso 49:7-9) (b) Qullaawu Maxaafi giddo “cubbo” yaanno qaale maa kulate horoonsiꞌnoonni? (“ Cubbo” yitanno saaxine lai.)

⁴ Ninke uminkenni Addaaminna Heewani hunino coye baala galagalle afiꞌra didandiineemmo. (Faarso 49:7-9 nabbawi.) Yihowa kaaꞌla hoogoommenkero albillittete heeshsho woy kaote hexxo diheedhannonke. Isinni, reyine saadate gede hakkaannilla ganteemmo.—Ros. 3:19; 2 Phe. 2:12.

 5. Baxillaanchu Anninke ragiꞌnoommo cubbi asale baate kaaꞌlinonkehu hiittoonniiti? (Misile lai.)

⁵ Aleenni kulli wedellichi mittu dureessu manchi asalesi baala baatannosita kulisiro hiitto ikkannoha lawannohe? Kuni wedellichi shaqqillunni uyinoonnisi elto lowo geeshsha naadannoti dihuluullissannote. Hatteente gede baxillaanchu iimi Anninke Yihowa, Addaamiwiinni ragiꞌnoommohu cubbu asalira baaxineemmo elto uyinonke. Yesuusi tenne elto daafira kulanni togo yiino: “Maganu alame lowo geeshsha baxino daafira, Beettosi ammanannohu baalu hegere heeshsho afiꞌranno gede ikkinnina baꞌꞌannokki gede mitto Beettosi uyino.” (Yoh. 3:16) Qoleno tini elto Yihowa ledo kaajja jaalooma kalaqiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke.

 6. Konni birxichira maa xiinxallineemmo? Mayira?

⁶ Tini dhagge ikkitanno elto kaaꞌlitannonkehunna cubbonke woy ‘asalenke’ agurranni gede assitannohu hiittoonniiti? Tenne xaꞌmora dawaro afiꞌrate Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni yaatto daafira laꞌneemmo. Insano: Araaraho, keereensate, wodote, woxxatenna keeraano ikkine kiiramate. Konni birxichira tini mitte mittenti yaatto afidhino tiro xiinxallineemmo. Tini yaatto afidhino tiro hiincanke, Yihowa cubbonke gatona yaate assinore albinni roore naandeemmo gede kaaꞌlitannonke.

YIHOWA ASSARA HEDINORE: ARAARA

 7. (a) Addaaminna Heewani wolere maa huꞌnino? (b) Addaaminna Heewani sircho ikkinoommo daafira, lowo geeshsha hasiisannonkeri maati? (Rooma 5:10, 11)

⁷ Addaaminna Heewani hegere heeshsho hooginotano agurranna Anninsa Yihowa ledo noonsaha muxxe jaaloomano huꞌnino.  Umo Addaaminna Heewani Maganu maate miillaati. (Luq. 3:38) Kayinni insa Yihowara hajajama gibbuta Yihowa maatesi wido ikkitannokki gede assino; kuni ikkinohu insa ooso iltara albaanniiti. (Kal. 3:23, 24; 4:1) Insa sircho ikkinoommo daafira ninke Yihowa ledo araarama hasiissannonke. (Rooma 5:10, 11 nabbawi.) Wole yaattonni, isi ledo dancha jaalooma kalaqiꞌra hasiissannonke. Mitte borro kowiicho kulloonnihu “araarama” yaannohu Giriikete afii qaali “diina jaala assiꞌra” yitanno tiro afiꞌrinoha ikkinota kultino. Dhagge ikkanno coyi tenne assate balaxe qaafo adhinohu Yihowaati. Hiittoonni?

QIXXAAWO: KEERAAꞌMA

 8. Keereensate yaa mayyaate?

⁸ Keereensa Yihowa cubbaataammu mannu ooso galagalte isi ledo dancha jaalooma kalaqidhanno gede assino qixxaawooti. Isi Addaami huninore galagale qolate, bainori ledo taalo waaga afiꞌrinore qixxeessino. Giriikete afiiti Qullaawa Borrono Yihowa mannu isi ledo dancha jaalooma kalaqiꞌranno gede assino gara kultanno.—Rom. 3:25.

 9. Israeele cubbinsara maaro afidhanno gede Yihowa yannate geeshsha qixxeessino qixxaawo maati?

⁹ Israeele Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqidhanno gede, Yihowa cubbinsara maaro afidhanno gede yannate geeshshi qixxaawo qixxeessino. Israeelete waro dirunni mitte hinge Keeraaꞌmate Barra ayirrinsanni. Hakko barra kakkalaanote biili dagate cubbira saadate kakkalo shiqishanno. Hige saada mannu ledo taalo ikkitinokki daafira saadate kakkalo manna woꞌmunni woꞌma keereensa didandiitanno. Kayinni maaro einohu Israeelete manni, kakkalo Yihowa hasiꞌranno garinni shiqishiꞌri geeshsha isi cubbonsa gatona yaate qixxaawinoho. (Ibi. 10:1-4) Qoleno tini qixxaawonna Israeelete manni woꞌmanka woyite cubbu maaro afiꞌrate shiqishiꞌranno kakkalo, insa cubbaataamma ikkitinotanna cubbinsa woꞌmunni woꞌma maaramanno gede hakkiinni saino coyi hasiisannonsata qaagiissitannonsa.

10. Yihowa mannu ooso cubbinsara maaro afidhanno gede qixxeessinoti geedote qixxaawo maati?

¹⁰ Yihowa mannu ooso cubbo maarate geedote qixxaawo qixxeessino. Isi baxanno Beettisi ‘lowo manni cubbo hunara mitte hige kakkalamanno gede assino.’ (Ibi. 9:28) Yesuusi heeshshosi “lowo mannira wodo asse” uyino. (Mat. 20:28) Wodo maati?

BAANTOONNI WAAGA: WODO

11. (a) Qullaawu Maxaafi kulanno garinni wodo maati? (b) Wodo baatate mayi hasiisanno?

¹¹ Qullaawu Maxaafi kulanno garinni, wodo keereensatenna araara kalaqate baantoonni waagaati. a Yihowa wodo qixxeessinohu bainore qolateeti. Ma garinni? Addaaminna Heewani guuta heeshshonna hegerera heeꞌrate faro huꞌninota qaango. Hakko daafira wodo baino coyi ledo taalo waaga afidhinota ikka hasiissannose. (1 Xim. 2:6) Tenne wodo baata dandaannohu (1) guutaho; (2) uullate aana hegerera heeꞌrate faro noosihonna (3) umisi fajjonni heeshshosi ninkera kakkalo asse aate maahoyye yaannoho gikki yiino mancho callaho. Baꞌino heeshsho galagalle qola woy keereensa dandiinannihu togoo manchi heeshshonni callaati.

12. Yesuusi hasiisannoha wodote waaga baata dandiinohu mayiraati?

¹² Hanni Yesuusi wodote waaga baata dandiinohu mayiraatiro leellishannoha sase korkaata laꞌno. (1) Isi guutaho; “mitto cubbono diloosino.” (1 Phe. 2:22) (2) Hakko  daafira isi uullate aana hegerera heeꞌra dandaanno. (3) Isi reyatenna heeshshosi ninke daafira sayise aate maahoyye yiino. (Ibi. 10:9, 10) Umi manchi Addaami cubbo loosara albaanni guuta ikkinonte gede Yesuusino guuta manchooti. (1 Qor. 15:45) Hakko daafira Yesuusi reyo Addaami abbino cubbinni keereensa yaano Addaami huninore qola dandiitanno. (Rom. 5:19) Yesuusi konni garinni “gedensiidi Addaami” ikkino. Addaami huninore qolannohu wolu guutu manchi dihasiisanno. Yesuusi mitte hige reye “lendannikki” kakkalo shiqishino.—Ibi. 7:27; 10:12.

13. Cubbunni keereensate qixxaawonna wodote mereero noo badooshshi maati?

¹³ Ikkina keereensate qixxaawonna wodote mereero noo badooshshi maati? Keereensate qixxaawo Maganu isinna mannu ooso mereero noo jaalooma haaroonsate adhino qaafooti. Wodo cubbaataamma mannu ooso cubbunni keereensate baantoonni waagaati. Kuni waagi Yesuusi ninke daafira yee dunino mundee riqiwanno.—Efe. 1:7; Ibi. 9:14.

GUMA: WODAMANNA KEERAANO IKKINE KIIRAMA

14. Kawiinni aanchine maa xiinxallineemmo? Mayira?

¹⁴ Cubbunni keereensate qixxaawo mayi guma abbitino? Qullaawu Maxaafi tini qixxaawo abbitino guma kulate duucha xawishsha horoonsiꞌranno. Kuri qaalla tiro xaadooshshe afidhinoha ikkirono, mittu mittunku qaali Yihowa maarora doogo fantinota keereensate qixxaawo luphi asse kulannoho. Tenne qaalla tiro xiinxallineemmo woyite, Yihowa maaro ninke mittu mittunkura kaaꞌlitannonke gara huwanteemmo.

15-16. (a) Qullaawu Maxaafi giddo “woxxa” yaanno qaali mayi tiro afiꞌrino? (b) Tini ninke kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁵ Qullaawu Maxaafi giddo woxxa yaanno qaali wodo baantoonninke daafira wolaphinoommota woy keere fulloommota leellishannoho. Soqqamaasinchu Pheexiroosi tenne daafira kulanni togo yiino: “Annuwaꞌnewiinni ragidhinoonnita haafu heeshsho heedhinanniwiinni wondoonniꞌnehu baꞌꞌanno birrinni woy baꞌꞌanno culkinni diꞌꞌikkino. Kiꞌne wondoonnihu kullannire woy minshannire afiꞌrinokki geꞌrechite gedeetenni ayirrado Kiristoosi mundeenniiti.”—1 Phe. 1:18, 19.

¹⁶ Wodote kakkalo baantoonninke daafira, aananke moohino cubbinninna reyonni wolapha dandiineemmo. (Rom. 5:21) Yihowa Yesuusi mundeenni woxxinonke daafira Isonna Yesuusa lowo geeshsha galanteemmonsa.—1 Qor. 15:22.

17-18. (a) Keeraano ikkine kiiramate yaa mayyaate? (b) Tini kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Keeraano ikke kiiramate yaa kassansoonninke kisse agurroonni woy loonsoommo cubbi feyamamino yaate. Yihowa tenne assinohu taashshote daafira fushshino biddishsha diigikkinniiti. Isi ninke keeraanote gede asse kiirinonkehu ninke danchummanni diꞌꞌikkino. Qoleno cubbo lashshi asse agurino daafira diꞌꞌikkino; isi cubbonke agurinohu keereensate qixxaawonna baantoonninkeha wodote waaga ammanneemmo daafiraati.—Rom. 3:24; Gal. 2:16.

¹⁸ Tini ninke mitto mittonka kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? Keeraanote yiinoonninsari giddo mitu iima Yesuusi ledo gashshate doorantino hattono Maganu ooso ikkitino. (Tit. 3:7; 1 Yoh. 3:1) Insa cubbo gatona yinoonni. Insa cubbo horo loossinokkihu gede assine kiirranninsa; hakko daafira Maganu Gashshootira mootoolla ikkate ikkadda ikkitanno. (Rom. 8:1, 2, 30) Keeraanote yinoonniri wolootu uullate aana hegerera heedhanno; Yihowa insa cubbono gatona  yiino daafira jaallasi ikkitino. (Yai. 2:21-23) Armagedooni gate saꞌꞌannohu lowo mannira horontanni reyikkinni hegerera heeꞌrate hexxo noonsa. (Yoh. 11:26) Reyite noori ‘keeraanonna keeraano ikkitinokkiri’ reyotenni kaꞌanno. (Soq. 24:15; Yoh. 5:28, 29) Jeefote, uullate aana heedhannoti hajajantannoti Yihowa soqqamaano baala, “Maganu ooso afidhanno gedeeta ayirrado wolapho” afidhanno. (Rom. 8:21) Keereensate qixxaawo iimi Anninke Yihowa ledo araarammeemmo gede assitannonke; kuni dhagge ikkanno atooteeti!

19. Yihowanna Yesuusi assitinonkeri heeshshonke woyyeessinohu hiittoonniiti? (“ Tini Ninke Kaaꞌlitannonke Gara” yitanno saaxineno lai.)

¹⁹ Addanko, ninke heeshsho baalanka coye hooginohunna horo baaxxa dandaannokkiha lowo asale ragiꞌrinohu aleenni kulli wedellichite gedeete. Kayinni Yihowa kaaꞌlinonke. Cubbunni keereensate qixxaawo noonke daafiranna wodo baantoonninkehura, heeshshonke woyyaabbino. Yesuusi Kiristoosa ammannoommo daafira cubbunninna reyotenni wolaphinoommo woy keere fulloommo. Qoleno Yihowa cubbonke agurino hattono feye hoolino. Wolu baalunku coyinni roore kayinni, baxillaanchu iimi Anninke Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqiꞌnoommo.

20. Aananno birxichira maa xiinxallineemmo?

²⁰ Yihowanna Yesuusi assitinonkere hiincineemmo woyite wodaninke lowo geeshsha hagiidhanno. (2 Qor. 5:15) Insa kaaꞌla hooggoommenkero horonta hexxo diheedhannonke! Ikkina Yihowa maaro ninke mittu mittunkura kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne daafira xiinxallineemmo.