1-2. Lawishsha 4:25 noo amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

HANNI aane noo lawishsha hendo. Mitte jawa rodoo alba heedhinota dancha heeshsho heddanni no. Xaa heeshshose qarraataame ikkiturono, ise Yihowara soqqamate dandiiture baala assitanni no. (1 Qor. 15:58) Ise barru baala albillitte Gannatete maatesenna jaallase ledo heedhannota heddanno. Wole rodoo ammanate rodoose xissiisinoseta qaaggannoha ikkirono, koma diamaxxitino. (Qol. 3:13) Mittu rodii alba loosino soˈro qaaggannoha ikkirono, xa Yihowara ammaname heeˈrate murciˈrino.—Far. 51:10.

² Kuri sasenka Kiristaana mitto assannonsari maati? Insa baalunku albi heeshshonsare qaaggannoha ikkirono, barru tuqa hakkawarire calla diheddanno. Hatteentenni insa albillittete yanna ‘dhaabbe laˈanno.’—Lawishsha 4:25 nabbawi.

3. Albillittete yanna ‘dhaambe laˈˈa’ hasiissannonkehu mayiraati?

³ Albillittete yanna ‘dhaawe laˈˈa’ hasiissannonkehu mayiraati? Mittu manchi sammi yee badhe hige laˈˈanni caaqulamannoha ikkiro, alba hige haˈre afannokkinte gede quwa saˈne albi heeshshonke calla qangeemmoha ikkiro, Yihowara woˈma giddonni soqqammanni heeˈra didandiineemmo.—Luq. 9:62.

4. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

⁴ Konni birxichira quwa saˈne albi heeshshonke illachinsheemmo gede woshshaado ikkannonkeha sase coye laˈneemmo. Insano: (1) quwa saˈne albi heeshsho qaaga, (2) koma amada hattono (3) meessaneeto quwa saˈne bushiishate. Kuri sasenka laˈneemmo woyite, Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ‘badhenkeenni nooha hambe, albankeenni nooha amadate hiixanteemmo’  gede kaaˈlannonke gara xiinxallineemmo.—Fil. 3:13.

5. Rosiisaancho 7:10 mayineemmokki gede qorowisiissannonke?

⁵ Rosiisaancho 7:10, nabbawi. Kunni qummeeshshi “Albi diri hiittoo danchaati?” yaa soˈrote yaannokkita qaagi. Qaagate dandoo Yihowa uyinonke eltooti. Hatteentenni qummeeshshu, “‘Xaahunni roore albi diri hiittoo danchaati?’ yitooti” yaanno. Konnira, albi heeshshonke xaate ledo heewisiinse, xa coyi baalu bushanni haˈrino yee heda dihasiissannonke. Wole Qullaawu Maxaafi tiro tenne hedo, “‘Xaatenni roore albi yanna dancha ikkitinohu mayiraati? yite xaˈmitooti.’ Hatto yee xaˈma hayyo diˈˈikkitino” yitanno.

6. Xaatenni roore albi heeshshonke woyyate yine hendanni heeˈra hayyo ikkitinokkihu mayiraati? Lawishsha kuli.

⁶ Xaatenni roore albi heeshshonke woyyate yine hendanni heeˈra hayyo ikkitinokkihu mayiraati? Hatto yine hendeemmoha ikkiro, alba sainoha dancha coye calla illachinsheemmo. Woy hakkawaro iillinonke qarra ajinshe laˈneemmo gede assitankera dandiitanno. Hanni hundi Israeele lawishsha laˈno. Insa Gibitsete gobbanni fultanni heedhenni, hakkawaro heeshshonsa qarraataame ikkitinota habbino. Hakkawaro ittannota dancha sagale calla heddino. Insa togo yitino: “Gibitsete heeˈnoommo waro qulxuˈme hidhinummokkinni hasiˈnummo geeshsha intoommo; baaqula, waa afiˈrinoha coommanno baaqula, daraamo shunkurta, duumo shunkurtanna tuma duumboommo.” (Kir. 11:5) Noore coyiˈniro insa sagale ‘hidhitukkinni’ ittino? Deeˈni. Israeelete manni hattee yannara Gibitsete gobbara borojje ikke noo daafira, lowo geeshsha qarramino. (Ful. 1:13, 14; 3:6-9) Ikkirono, insa iillinonsa qarra habbe albi qawaaxxonsa calla halchitino. Insa Yihowa assinonsaha dancha coye illachisha agurte, albi heeshshonsa illachishshino. Yihowa tennera dihagiidhino.—Kir. 11:10.

7. Mitte rodoo albi heeshshose quwa saˈe heddannokki gede kaaˈlinoseri maati?

⁷ Quwa saˈne albi heeshshonke qaaga  woshshaado ikkitannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni 1945nni Birukiliini Beeteelera soqqama hanaffino rodoo lawishsha laˈno. Boodu diri gedensaanni, ise hakkonni Beeteelete soqqamanno rodiira assidhino; insa mitteenni Yihowara lowo diro soqqamino. Ikkollana, 1976nni minaannise dhiwamino. Isi reyara kainota afino daafira, albillitte kaaˈlitannoseta dancha amaale amaalinoseta coyidhino. Isi togo yee amaalinose: “Adhamanke lowo geeshsha hagiirraamete. Lowo manni togoo hagiirre diafiˈrino. Ledo sayinsoommota dancha yanna hawattakkiha ikkirono, hatte yannare calla heddooti. Yanna saˈu kiiro dadillekki hawatta. Iillinohe coye quwa saˈe heddanni hexxo mudhitooti. Yihowara soqqammanni dancha yanna sayinsoommotera hagiidhi. . . . Qaagate dandoo Maganu uyinonke eltooti.” Tini lowo geeshsha dancha amaaleeti.

8. Rodoonke albi heeshshose quwa saˈe illachisha hoogase kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

⁸ Rodoonke tenne amaale loosu aana hosiissino. Ise 92 dirisenni mannu aalo ikkita geeshsha Yihowara ammanante soqqantino. Ise reyitara boodu dirira albaanni togo yitino: “Yihowara woˈma yanna soqqamoommaha 63 diro hedeemma woyite, hagiirraame heeshsho heeˈroomma yaa dandeemma.” Mayira? Ise ledde togo yitino: “Heeshshoˈya hagiirraame assinohu dhagge ikkannohu roduuwu maamaraatinna albillitte gannate ikkitanno uullara roduuwiˈya ledo Bayiru Kalaqaanchinkenna halaalaanchu Magani Yihowara hegerera soqqammanni heeˈrate hexxooti.” * Tini rodoo albillittete yanna illachishate daafira dancha lawishsha ikkitannonke.

9. Leewaawoota 19:18 kulloonnire harunsa qarra ikkitankera dandiitannohu hiittoo woyiteeti?

⁹ Leewaawoota 19:18 nabbawi. Duucha woyite, hakko iso gara ikkinokkire assinonkehu  ammanate rodoonke, muli jaalanke woy fiixanke ikkiro, koma amada rakkankera dandiitanno. Lawishshaho mitte rodoo ammanate rodoose woxe moortinoe yite beebbate suˈmase huntino. Gedensoonni suˈma huntu rodoo maaro xaˈmidhinoha ikkirono, beebbate suˈmase hunni rodoo kayinni tenne daafira heda diagurtino. Atera togoori tuncu yee egenninohe? Togoori tuncu yaa hooginkerono, ninke giddo rooreho koffi assinonke manchira koma amada rakkankeranna gatona yaa qarrissankera dandiitanno.

10. Koma amandeemmokki gede mayi kaaˈlannonke?

¹⁰ Koma amandeemmokki gede mayi kaaˈlannonke? Yihowa baalankare laˈˈannota dea dihasiissannonke. Isi iillannonkere baala hattono miincanninketa afanno. (Ibi. 4:13) Isi qarrammeemmo woyite ledonke qarramanno. (Isa. 63:9) Yihowa iillitannonke miico baala huneemmo yee qaale eino.—Aju. 21:3, 4.

11. Koma amada hooganke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹¹ Koma amada hooganke ninke umonke kaaˈlitannota dea dihasiissannonke. Aleenni laˈnummoti beebbate suˈmase hunni rodoo tini halaale ikkase buuxxino. Yannate gedensaanni ise gatona yitino. Ise wolootaho gatona yinummoro Yihowa ninkerano gatona yaannonketa wodanchitino. (Mat. 6:14) Suˈmase hunni rodoo xissiisidhinoha ikkirono gatona yitino. Hatto assasenni tini rodoo hagiirraame ikkitino; hattono Yihowara soqqamate illachisha dandiitino.

12. Umi Yohaannisi 3:19, 20 noo hedonni maa ronseemmo?

¹² Umi Yohaannisi 3:19, 20 nabbawi. Ninke baalunku mito woyite ninkeneeto bushiinsheemmo. Lawishshaho, mitootu halaale macciishshitara albaanni assitino coyinni insaneeto bushiishshanno. Wolootu kayinni cuuantu gedensaanni loossino soˈronni insaneeto bushiishshanno. (Rom. 3:23) Ninke baalunku gara ikkinore assa hasiˈneemmoti egennantinote. Ikkirono, “ninke baalunku woˈmanka woyite soˈneemmo.” (Yai. 3:2; Rom. 7:21-23) Meessaneeto bushiisha hagiirsiissannota ikka hooggurono, dancha ikkitara dandiitanno woyiti no. Hatto yineemmohu mayiraati? Korkaatuno meessaneeto bushiisha assootenke biddi assiˈneemmo gedenna wirro soˈro loosa hoogate murciˈneemmo gede assitankera dandiitanno.—Ibi. 12:12, 13.

13. Meessaneeto quwa saˈne bushiisha hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹³ Wole widoonni kayinni, quwa saˈne meessaneeto bushiinsheemmoha yaano, maaro eˈneenna Yihowa gatona yiinkehu gedensaanni nafa, ninkeneeto bushiisha agurreemmokkiha ikkara dandaanno. Konni garinni meessaneeto bushiisha gawajjitara dandiitanno. (Far. 31:10; 38:3, 4) Hiittoonni? Hanni alba loossino cubbira iseneeto bushiishshino rodoo lawishsha laˈno. Ise togo yitino: “Yihowa gatona diyaannoe yee hedoomma daafira, isira soqqamanni daafuraˈya assitannori dino yee hedoomma.” Ninke giddo batinyu hatto yee hedanno. Konnira, meessaneeto quwa saˈne bushiinsheemmokki gede qoropha hasiissannonke. Baalunkunni roore, Yihowa baxanni heeˈreennanke ninke hexxo mudhine Yihowara soqqama agurrummoro, Sheexaanu mageeshshi geeshsha hagiidhannoro hendo.—2 Qorontoosi 2:5-7, 11 ledo heewisiisi.

14. Yihowa gatona yaankera hasiˈrannota afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Ikkirono, ‘Yihowa baxannoeta afa dandeemmohu hiittoonniiti?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Hatto yite hedakki umise Yihowa gatona yaannoheta leellishshannote. Lowo dirira albaanni fultinoti mitte Agarooshshu  Shae togo yitanno: “Alba loonsoommo soˈro, duucha hinge loonseemmohanna tenne qeeˈla qarra ikkitinonkeha [ikkara dandaanno]. . . . Hexxo mudhitooti. Gatona yinannikki cubbo loosommo yite heddooti. Hatto yite hedattora hasiˈrannohu Sheexaaneho. Loosootto soˈrora yaadakki busha mancho ikkoottokkitanna Yihowa gatona yaahera dandaannota leellishshanno. Umokki heeshshi assite Maganu gatona yaannohenna xalalu tiiˈˈi heeˈrannohe gede hattono soˈro loosattokki gede kaaˈlahera seekkite huucciˈri. Mittu qaaqqi mittu gari soˈro duucha hige loosiˈro nafa kaaˈlasira annisiwa dodannonte gede, atino kaaˈlahera Yihowa huucciˈrittoro isi shaqqillunni kaaˈlannohe.”

15-16. Mito Yihowa manna isi baxannonsata afansa ma assitinonsa?

¹⁵ Batinye Yihowa manna isi baxannonsata huwatansa sheshifachishinonsa. Lawishshaho, mittu rodii “Qullaawu Maxaafi Heeshsho Biddi Assanno” yaannohu hunda fulino woˈnaalsha nabbawe jawaatino. Konni woˈnaalshira mitte rodoo alba iillinose coyinni kainohunni Yihowa baxannoseta ammana qarra ikkitinoseta coyidhino. Ise cuuantuhu gedensaanni nafa lowo diro hatto yite hedanni keeshshitino. Ikkirono, ise wodote daafira hiincitino; tini Yihowa baxannoseta ammantanno gede kaaˈlitinose. *

¹⁶ Ise woˈnaalshi rodoo kaaˈlinosihu hiittoonniiti? Isi togo yee borreessino: “Anje noommo waro teeda baˈino misilla laˈˈate rosicho agura qarra ikkitinoe. Muli yannara wirro laˈˈa hanafoommo. Hakkiinni songote cimeeyye kaaˈlo xaˈmiroommo; hattono konne rosicho agurate sharramoommo. Cimeeyye Maganu baxannoetanna maarannoeta kulte jawaachishshinoe. Ikkirono mito woyite, waagu dinoe hattono Yihowa dibaxannoe yee hedeemmo. [Tenne rodoo] woˈnaalshi lowo geeshsha kaaˈlinoe. Maganu gatona yaaera didandaanno yee hedaˈya, Beettisi kakkalo ane cubbo diwate diˈˈikkitanno yee heda ikkitinota wodanchoommo. Waagu dinoe yee hedeemmo yanna baalantera nabbawe hiinceemmo gede, konne woˈnaalsha mure haaˈre mule wodhoommo.”

17. Phaawuloosi quwa sae isonooto bushiishinokkihu hiittoonniiti?

 ¹⁷ Togoo woˈnaalshi soqqamaasincho Phaawuloosi qaangeemmo gede assannonke. Isi Kiristaancho ikkara albaanni shota ikkinokki cubbo loosino. Phaawuloosi loosino cubbo qaaginoha ikkirono, quwa sae tenne daafira calla dihedino. (1 Xim. 1:12-15) Isi wodote kakkalo isi umisira uyinoonnisi elto gede asse hedino. (Gal. 2:20) Phaawuloosi quwa sae isonooto dibushiishino; hatteentenni Yihowara soqqamate dandiire baala assino.

18. Konni birxichira maa ronsoommo?

¹⁸ Konni birxichira maa ronsoommo? (1) Qaagate dandoonke Yihowa uyinonke eltooti; albi heeshshonke aye geeshshano dancha ikkituro, haaro alamere kayinni hakkiinni saˈinota dancha heeshsho heeˈneemmo. (2) Wolootu xissiissannonkeha ikkara dandaanno, gatona yinummoro kayinni, Yihowara soqqamate illachisha dandiineemmo. (3) Ninkeneeto quwa saˈne bushiisha Yihowara hagiirrunni soqqammeemmokki gede assitankera dandiitanno. Konnira Phaawuloosi gede ninkeno, Yihowa gatona yaannonketa addaxxa hasiissannonke.

19. Haaro alamera alba assinoommore hendanni diqurtineemmo yineemmohu mayiraati?

¹⁹ Hegere heeshsho heeˈrate hexxo noonke. Maganu abbannote haaro alamera alba assinoommore hendanni diqurtineemmo. Qullaawu Maxaafi hatte yanna daafira kulanni, “sainore baala hambanni” yaanno. (Isa. 65:17) Hanni hedi: Ninke giddo Yihowara lowo diro soqqantinori mitu roduuwi xa geedhitino; ikkirono, ninke baalunku haaro alamera wirro wedella ikkineemmo. (Iyo. 33:25) Konnira, ninke baalunku albi heeshshonke quwa saˈne heda hoogate murciˈno. Hatteentenni albillittete yannanna Yihowara soqqamate illachinsho.