HEESHSHOTE XAGGE
“Yihowa Dihawinoe”
HEEꞌREEMMOHU Wodiidi Ameerikira Gayaani giddo mito 2,000 ikkanno manni heeꞌrannoho Oreella yinanni qachiraati. Kuni qachi lowo geeshsha xeertowa nooha ikkino daafira, kawiira dangannihu shiimu horophillinni woy yowolotenniiti.
Ilamoommohu 1983nniiti. Shiimu noommo yannara fayyoho; tonne diro ikkieta dhibbu buuto waada hanafie. Mitu lamu diri gedensaanni, mitte soodo goxoommowiinni kaoommohu haꞌra hoogummo. Lekkaꞌya milli assate woꞌnaaloommoha ikkirono, milli assa hoogummo. Hakko barrinni hanafe haꞌre afeemmokkiha ikkummo. Qoleno amadinoe dhibbi mannimmaꞌya lophitannokki gede assinoe. Xaano qaaqqu geeshshi shiimaati.
Mininni fula agurummohunni boodu agani gedensaanni, lame Yihowa Farciꞌraasine qaenke daggu. Duucha woyite mannu dayiro maaxameemmo; hakko barra kayinni mininkera dayinori Yihowa Farciꞌraasine ledo hasaawummo. Insa Gannatete daafira kultueta, mitu ontu dirrihu heeꞌre macciishshoommori qulli yiie. Surinaami yinanniwa heeꞌrannohu hatte yannara misiyoone ikke soqqamannohu Jetiro yinanni rodii, aganu giddo mitte hige daye anniꞌyara Qullaawa Maxaafa xiinxallisanno. Jetiro shaqqillunni amadinoe. Iso lowo geeshsha baxeemmo. Qoleno anniꞌya anninna ama hakko qooxeessira Yihowa Farciꞌraasine assidhanno gambooshshe mito woyite haaꞌre haꞌrannoe. Konnira, mininkera dayiri Yihowa Farciꞌraasine giddo Filoorensi yinanni rodoo ledde rosa hasiꞌratto yite xaꞌmitueta ee yuummo.
Filoorensi minaannise Jastesi ledo daye lamunku Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafie. Insa nabbawa dandeemmokkita afiti, nabbawa dandeemmo gede rosiisie. Shiima yanna gedensaanni umiꞌyanni nabbawa danduummo. Mitto barra insa Surinaami yinanniwa soqqamara sonkoonninsata kulie. Oreellaho anera Qullaawa Maxaafa xiinxallisannohu wolu nookki daafira dadilloommo. Yihowa kayinni dihawinoe; tini hagiidheemmo gede assitinoe.
Shiima yanna gedensaanni Filoyida yinannihu mittu suwisaanchi Oreella dayi; isi minunni mine soqqamanni heeꞌre ane ledo xaadino. Isi ‘Qullaawa Maxaafa xiinxallisohenni?’ yiita muushshi yoommo. Hakkiinni isi “Mayira osoꞌlitanni nootto?” yee xaꞌmie. Maganu Ninke Ma Assinammora Hasiꞌranno? yitanno biroshere xiinxalle gude, Hegere Heeshshowa Massitanno Egenno a yaanno maxaafa xiinxalla hanafoommota kulummosi. Hakkiinni xiinxalla aguroommohu mayiraatiro kulummosi. Filoyida ledo Hegere Heeshshowa Massitanno Egenno yaanno maxaafa xiinxalle gudummo; ikkirono, isono wolewa soqqamanno gede sonki. Xaano Qullaawa Maxaafa rosiisannoehu nookkiha gatummo.
Ikkirono, 2004nni Giranivillenna Joshuwa yinannire baxxitino suwisaano Oreellaho soqqantara sonkoonni. Insa minunni mine soqqantanni heedhe ane ledo xaaddino. Hakkiinni ‘Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiꞌratto?’ yite xaꞌmitueta muushshi yuummo. Hegere Heeshshowa Massitanno Egenno yaanno maxaafa uminni kayissine xiinxallisseꞌꞌe yuummo. Insa rosiissannoeri albi rosiisaanchi rosiisinoeri ledo mitto ikkannoronna teꞌee afa hasiꞌroommo. Giraniville hakko qooxeessira gambooshshe assidhannota kulie. Mininni fula agurummonkunni tonne diro meddi yaannoha ikkirono, gambooshshe haꞌra hasiꞌroommo. Konnira, Giraniville bisu xeꞌne noonsa manni ofollanno gaarenni xiiwanni Gambooshshu Addaraashe haaꞌre haꞌrie.
Gedensaanni, Giraniville Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine borreessamammora jawaachishie. Isi togo yiinoe: “Ati bisu xeꞌne nooheha ikkirono, coyira dandaatto. Barrunni mitto barra lallawo shiqishatto. Afattona ane mayyii yiie.” Isi coyiꞌrinori jawaateemmo gede assinoe.
Giraniville ledo soqqama hanafummo. Ikkirono, hakko qachira noo doogga bobbooddaame ikkitino daafira, bisu xeꞌne noonsa manni ofollanno gaarenni haꞌrate diꞌꞌinjiitanno. Hakko daafira, Giraniville angate xiimbanni gaarera wore xiiwanni haaꞌre haꞌrannoe gede xaꞌmirummo. Tini lowo geeshsha kaaꞌlitinoe. Hakkiinni, Dotteessa 2005nni cuuamummo. Boode yanna gedensaanni, roduuwi Gambooshshu Addaraashe giddo borrotenna huuꞌrote kifilera soqqameemmo gede qajeelsitinoe.
Yannate gedensaanni 2007 anniꞌya yowolote dano iilliteennasi reyita lowo geeshsha dadilloommo. Maatenke lowo geeshsha massino. Giraniville ninke ledo huuccatto assino; hattono sheshifachishshanno qummeeshshuwa nabbawinonke. Anniꞌya reyihunni lamu diri gedensaanni, xaano baasa dadillineemmo gede assanno coyi iillinonke; Giranivilleno yowolote danonni reyino.
Giraniville reyonni lowo geeshsha dadillitinote tenne shiima halashshaano noo songonke mittu cimeessi nafa nookkita ikkitu; noonkehu mitto soqqamaanchootilla. Giraniville reyora lowo geeshsha xissiisiꞌroommo; isi anera lubbote jaalaati. Isi woꞌmanka woyite ayyaanaamittetennino maalaamittetennino kaaꞌlinoe. Isi reyihunni aante noo lamalara assiꞌnoommo gambooshshiwa Agarooshshu Shae nabbawammora kulloonnie. Umita lame gufo nabbawummo gedensaanni wiꞌla hanafummo; wiꞌle qoꞌlano hoogummo. Hakkiinni madiraketenni agure dirrummo.
Roduuwu wole songonni ninke jawaachishate Oreella dagguta shesho afiꞌroommo. Hattono sinu biiro Kojo yinanniha baxxino suwisaancho sokkinonke. Amaꞌyanna maaꞌnu rodiiꞌya Qullaawa Maxaafa xiinxallite cuuantu; tinino lowo geeshsha hagiirsiissinoe. Badheessa 2015 songote soqqamaancho assine shoommie. Yannate gedensaanni mite yee lallawo shiqishummo. Hakko barra Giraniville boodu dirira albaanni, “Barrunni mitto barra lallawo shiqishatto. Afattona ane mayyii yiie” yiinota qaage hagiidhoommo; hattono hindiiddo qalxitinoe.
JW Biroodikaaste pirogiraame widoonni anera iillinoe gedeeri iillinonsa roduuwi woꞌnaalsha laoommo. Insara bisu xeꞌne noonsare ikkiturono, hagiirraamenna dancha heeshsho heedhanni no. Anino assa dandeemmori noota huwatummo. Wolqaꞌya assitu geeshsha Yihowara soqqama hasiꞌroommo daafira, woꞌma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Wocawaaro 2019 hedoommokkire kullie. Hakko aganira mite 40 ikkitanno halashshaano noo songonkera cimeessa assine shoommie.
Roduuwu Qullaawa Maxaafa xiinxallissinoenna Yihowara soqqameemmo gede kaaꞌlitino daafira, galateemmonsa. Baalunkunni roore Yihowa dihawinoe; konni daafira lowo geeshsha galaxxeemmosi.
a Yihowa Farciꞌraasine qixxeessitinoha konne maxaafa xa attama agurroonni.