Ilamoommohu 1983nniiti. Shiimu noommo yannara fayyoho; tonne diro ikkieta dhibbu buuto waada hanafie. Mitu lamu diri gedensaanni, mitte soodo goxoommowiinni kaoommohu haˈra hoogummo. Lekkaˈya milli assate woˈnaaloommoha ikkirono, milli assa hoogummo. Hakko barrinni hanafe haˈre afeemmokkiha ikkummo. Qoleno amadinoe dhibbi mannimmaˈya lophitannokki gede assinoe. Xaano qaaqqu geeshshi shiimaati.

Mininni fula agurummohunni boodu agani gedensaanni, lame Yihowa Farciˈraasine qaenke daggu. Duucha woyite mannu dayiro maaxameemmo; hakko barra kayinni mininkera dayinori Yihowa Farciˈraasine ledo hasaawummo. Insa Gannatete daafira kultueta, mitu ontu dirrihu heeˈre macciishshoommori qulli yiie. Surinaami yinanniwa heeˈrannohu hatte yannara misiyoone ikke soqqamannohu Jetiro yinanni rodii, aganu giddo mitte hige daye anniˈyara Qullaawa Maxaafa xiinxallisanno. Jetiro shaqqillunni amadinoe. Iso lowo geeshsha baxeemmo. Qoleno anniˈya anninna ama hakko qooxeessira Yihowa Farciˈraasine assidhanno gambooshshe mito woyite haaˈre haˈrannoe. Konnira, mininkera dayiri Yihowa Farciˈraasine giddo Filoorensi yinanni rodoo ledde rosa hasiˈratto yite xaˈmitueta ee yuummo.

Filoorensi minaannise Jastesi ledo daye lamunku Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafie. Insa nabbawa dandeemmokkita afiti, nabbawa dandeemmo gede rosiisie. Shiima yanna gedensaanni umiˈyanni nabbawa danduummo. Mitto barra insa Surinaami yinanniwa soqqamara sonkoonninsata kulie. Oreellaho anera Qullaawa Maxaafa xiinxallisannohu wolu nookki daafira dadilloommo. Yihowa kayinni dihawinoe; tini hagiidheemmo gede assitinoe.

Shiima yanna gedensaanni Filoyida yinannihu mittu suwisaanchi Oreella dayi; isi minunni mine soqqamanni heeˈre ane ledo xaadino. Isi ‘Qullaawa Maxaafa xiinxallisohenni?’ yiita muushshi yoommo. Hakkiinni isi “Mayira osoˈlitanni nootto?” yee xaˈmie. Maganu Ninke Ma Assinammora Hasiˈranno? yitanno biroshere xiinxalle gude, Hegere Heeshshowa Massitanno Egenno * yaanno maxaafa xiinxalla hanafoommota kulummosi. Hakkiinni xiinxalla aguroommohu mayiraatiro kulummosi. Filoyida ledo Hegere Heeshshowa Massitanno Egenno yaanno maxaafa xiinxalle gudummo; ikkirono, isono wolewa soqqamanno gede sonki. Xaano Qullaawa Maxaafa rosiisannoehu nookkiha gatummo.

 Ikkirono, 2004nni Giranivillenna Joshuwa yinannire baxxitino suwisaano Oreellaho soqqantara sonkoonni. Insa minunni mine soqqantanni heedhe ane ledo xaaddino. Hakkiinni ‘Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiˈratto?’ yite xaˈmitueta muushshi yuummo. Hegere Heeshshowa Massitanno Egenno yaanno maxaafa uminni kayissine xiinxallisseˈˈe yuummo. Insa rosiissannoeri albi rosiisaanchi rosiisinoeri ledo mitto ikkannoronna teˈee afa hasiˈroommo. Giraniville hakko qooxeessira gambooshshe assidhannota kulie. Mininni fula agurummonkunni tonne diro meddi yaannoha ikkirono, gambooshshe haˈra hasiˈroommo. Konnira, Giraniville bisu xeˈne noonsa manni ofollanno gaarenni xiiwanni Gambooshshu Addaraashe haaˈre haˈrie.

Gedensaanni, Giraniville Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine borreessamammora jawaachishie. Isi togo yiinoe: “Ati bisu xeˈne nooheha ikkirono, coyira dandaatto. Barrunni mitto barra lallawo shiqishatto. Afattona ane mayyii yiie.” Isi coyiˈrinori jawaateemmo gede assinoe.

Giraniville ledo soqqama hanafummo. Ikkirono, hakko qachira noo doogga bobbooddaame ikkitino daafira, bisu xeˈne noonsa manni ofollanno gaarenni haˈrate diˈˈinjiitanno. Hakko daafira, Giraniville angate xiimbanni gaarera wore xiiwanni haaˈre haˈrannoe gede xaˈmirummo. Tini lowo geeshsha kaaˈlitinoe. Hakkiinni, Dotteessa 2005nni cuuamummo. Boode yanna gedensaanni, roduuwi Gambooshshu Addaraashe giddo borrotenna huuˈrote kifilera soqqameemmo gede qajeelsitinoe.

Yannate gedensaanni 2007 anniˈya yowolote dano iilliteennasi reyita lowo geeshsha dadilloommo. Maatenke lowo geeshsha massino. Giraniville ninke ledo huuccatto assino; hattono sheshifachishshanno qummeeshshuwa nabbawinonke. Anniˈya reyihunni lamu diri gedensaanni, xaano baasa dadillineemmo gede assanno coyi iillinonke; Giranivilleno yowolote danonni reyino.

Giraniville reyonni lowo geeshsha dadillitinote tenne shiima halashshaano noo songonke mittu cimeessi nafa nookkita ikkitu; noonkehu mitto soqqamaanchootilla. Giraniville reyora lowo geeshsha xissiisiˈroommo; isi anera lubbote jaalaati. Isi woˈmanka woyite ayyaanaamittetennino maalaamittetennino kaaˈlinoe. Isi reyihunni aante noo lamalara assiˈnoommo gambooshshiwa Agarooshshu Shae nabbawammora kulloonnie. Umita lame gufo nabbawummo gedensaanni wiˈla hanafummo; wiˈle qoˈlano hoogummo. Hakkiinni madiraketenni agure dirrummo.

Roduuwu wole songonni ninke jawaachishate Oreella dagguta shesho afiˈroommo. Hattono sinu biiro Kojo yinanniha baxxino suwisaancho sokkinonke. Amaˈyanna maaˈnu rodiiˈya Qullaawa Maxaafa xiinxallite cuuantu; tinino lowo geeshsha hagiirsiissinoe. Badheessa 2015 songote soqqamaancho assine shoommie. Yannate gedensaanni mite yee lallawo shiqishummo. Hakko barra Giraniville boodu dirira albaanni, “Barrunni mitto barra lallawo shiqishatto. Afattona ane mayyii yiie” yiinota qaage hagiidhoommo; hattono hindiiddo qalxitinoe.

JW Biroodikaaste pirogiraame widoonni anera iillinoe gedeeri iillinonsa roduuwi woˈnaalsha laoommo. Insara bisu xeˈne noonsare ikkiturono, hagiirraamenna dancha heeshsho heedhanni no. Anino assa dandeemmori noota huwatummo. Wolqaˈya assitu geeshsha Yihowara soqqama hasiˈroommo daafira, woˈma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Wocawaaro 2019 hedoommokkire kullie. Hakko aganira mite 40 ikkitanno halashshaano noo songonkera cimeessa assine shoommie.

Roduuwu Qullaawa Maxaafa xiinxallissinoenna Yihowara soqqameemmo gede kaaˈlitino daafira, galateemmonsa. Baalunkunni roore Yihowa dihawinoe; konni daafira lowo geeshsha galaxxeemmosi.