1-3. Suꞌmasi kulloonnikkihu mittu Yihudu masaalaanchi assikki gatinori maati? Tennera mayi iillinosi? (Hanafote noo misile lai.)

 MOOTE IYORBIAAMI moohihunni boode yanna gedensaanni, Yihowa konne kaadaasincho Isiraeelete moote lowo geeshsha qorichishannota kultannota yoote sokka kulanno gede Yihudunni mitto masaalaancho soyino. Hakku dhukasi afino masaalaanchi, Maganu kuli yiinosi sokka ammaname kulino; konnira Yihowa soqqamaanchosi Iyorbiaami hanqe gawajjannosikki gede agarinosi.—1 Mot. 13:1-10.

² Masaalaanchu qaera higanni heeꞌre Beetelinni dayinohu mittu geerchu manchinni hedeweelcho xaadi. Kuni geerchu manchi masaalaancho ikkinohu gede asse coyiꞌrino. Kuni manchi masaalaancho doge, ‘sagale itannokki gedenna waano agannokki gede’, hattono ‘dayino doogo higannokki gede’ Yihowa hajajinosi hajajo diiganno gede assino. Tennera Yihowa dihagiidhino. Gedensaanni, hakku Yihowa masaalaanchi qaera higanni heeꞌreenna doogote doobbiichu sie shiino.—1 Mot. 13:11-24.

³ Umo dhukasi afino masaalaanchi, gedensaanni geerchu manchi dogeennasi dogame dhukasi hawinohu mayiraati? Tennera Qullaawu Maxaafi tenne teꞌee diyaanno. Ikkollana, kuni masaalaanchi dogaminohu ‘Maganu ledo dhukasi afe heeꞌra’ hasiissannosita horo hawinohura  ikkara dandaanno. (Mikiyaasi 6:8 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa ledo haꞌra yitanno yaatto horoonsiꞌnoonnihu Iso addaxxa, aliidimmasi irkisanna biddishshasi harunsa hasiissannota xawisateeti. Dhukasi afino manchi, baxillaanchunna woꞌmankare dandaanno Annisi ledo ganye hasaawa dandaannotanna hatto assa hasiissannosita seekke afinoho. Woleteemmero kuni masaalaanchi, Yihowa uyinosi biddishsha soorrinoronna teꞌee kulannosi gede xaꞌma dandaanno; ikkollana Qullaawa Borro isi hatto assinota dikultanno. Ninkeno mito wote shota ikkinokki coye mura hasiissannonkeha, woy ma assinummoro woyyannoro xawe leella hoogankera dandaanno. Togoo wote dhukanke anfe Yihowa biddishsha hasiꞌra, buutote soꞌro loonseemmokki gede kaaꞌlitannonke.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Sai birxichira, dhukanke anfe heeꞌra yannankerano hasiissannohu mayiraatironna dhukanke anfoommota leellisha dandiineemmo gara ronsoommo. Ikkina, dhukanke hambeemmo gede assara dandaannohu mitu coyi maati? Fonqolo ikkannori tuncu yaannonke yannara dhukanke hambeemmokki gede, konne dancha akata lossiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Kuri xaꞌmuwara dawaro afiꞌrate, dhukanke hambeemmo gede assara dandaannoha sase rosamino coyenna hattoo coyi tuncu yaannonke yannara hayyotenni tira dandiineemmo gara ronseemmo.—Law. 11:2.

5, 6. Barzilayi dhukasi afinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁵ Heeshshonke gari woy loonseemmo loosi soorramanno wote, dhukanke hambeemmoha ikkara dandiineemmo. Daawiti, Barzilayi yinanniha 80 diri mancho, ledosi qaesira heeꞌranno gede koyisino; tini Barzilayira lowo ayirrinyeeti. Isi konne koyishsha adhoommero, Moote Daawitira muli jaala ikka dandaanno. Ikkollana, Barzilayi tennera sumuu diyiino. Sumuu yaa giwinohu mayiraati? Isi geedhino daafira, Daawitira duha ikka hasiꞌrinokkita kulino. Konni daafira, Barzilayi isi bayicho Kimihami haꞌranno gede hedo shiqishi; Kimihami oososi giddo mitto ikkikki digatino.—2 Sam. 19:31-37.

⁶ Barzilayi dhukasi afinoha ikkino daafira, gara ikkino doorsha doodhino. Isi Daawiti koyisinosi koyishsha adhikki gatinohu, looso loosa giwinohura woy fooliishshiꞌre deseꞌe yee heeꞌra hasiꞌrinohura diꞌꞌikkino. Barzilayi hatto assinohu, heeshshosi gari soorraminohuranna assa dandaannokkiri noota huwatinohuraati. Isi wolqasira aleenni ikkino coye assate shelleggama dihasiꞌrino. (Galatiyu Sokka 6:4, 5 nabbawi.) Silxaane afiꞌra, maccare ikka, woy mannu afankera hasiꞌneemmoha ikkiro, tini umonke banxeemmo, heewisammeemmonna jeefote hexxo mudhineemmo gede assitannonke. (Gal. 5:26) Dhukanke hambeemmokkiha ikkiro kayinni, noonke dandoonna assineemmo loosi gamba yee Maganoho ayirrinye abbanno gara, hattono manna albinni roore kaaꞌlineemmo gara hendeemmo.—1 Qor. 10:31.

7, 8. Dhukanke afanke umonke addaxxineemmokki gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

⁷ Albinni roorino looso uyinanninke wote albinni roortino qoosso uyinanninke; tini dhukanke hambeemmo gede assitankera dandiitanno. Nehimiya Yerusaalamete manni buuto qarrame noota macciishshi yannara Yihowa eeggifate huucciꞌrino. (Neh. 1:4, 11) Tennera Yihowa maassiꞌreennasi, Moote Arxekisisi Nehimiya gashshaancho asse shoominosi. Nehimiya maccaha, dureessanna silxaane noosiha ikkirono, umisi egenno woy dandoo diaddaxxino. Isi Maganu ledo haꞌrannota leellishino. Isi Yihowa biddishsha afiꞌrate Qullaawa Borro nabbawino. (Neh. 8:1, 8, 9) Nehimiya wolu mannira hekki diyiino; hatteentenni isi insara umisi woxe fushshe soqqamino.—Neh. 5:14-19.

⁸ Nehimiya lawishshi, dhukanke hambeemmokkire ikkanke wole looso woy albinni roorino looso uyinanninke yannara umonke addaxxineemmokki gede kaaꞌlitannonke gara  xawisanno. Mittu cimeessi dhukasi hawannoha ikkiro, songote looso balaxe huuccatto assiꞌrikkinni umisi egennonni loosate kaꞌꞌannoha ikkara dandaanno. Wolu manni kayinni, mitto coye balaxe mure kae Yihowa maassiꞌransara huuccatto assiꞌrannoha ikkara dandaanno. Ikkina, togoo manni dhukansa afino yaa dandiinanni? Dhukasi afino manchi aye woteno Magano addaxxanno, hattono Maganu dirijjite giddo noosiha loosu qeecha bade afino. Aye geeshshi dandoo heedhunkerono, duuchanka wote hakko iso albaanni tuncu yiinonke coyi woy qarri iillannonke yannara umonke addaxxineemmokki gede qoropha hasiissannonke. (Lawishsha 3:5, 6 nabbawi.) Maganu maate miilla ikkinoommo daafira, loonseemmo looso wole manna roorate ikkikkinni maatenkeranna songote kaaꞌlanno garinni loosa ronseemmo.—1 Xim. 3:15.

9, 10. Dhukanke afanke mannu doogimale mishannonke wote cince saꞌꞌate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

⁹ Doogimale minshanninke wote, cince saꞌꞌa qarra ikkitankera dandiitanno. Haanna ginase Finaana yannate kiiro caacceessitannose daafira ganyite wiꞌlitanno. Haanna minaannise baxannoseha ikkirono ise ilaweelote. Mitte higge ise xaadooshshu dunkaaniwa huuccatto assidhanni heedheenna, Kakkalaanote Biili Eeli dimbootta yee beebbate boroorinose. Tini mageeshshi geeshsha xissiissannoro hanni hedde! Ikkollana, Haanna qarru iillinoseha ikkirono, dhukase affinota ikkitinohura iseneeto eemadhite Eelira ayirrinyunni qoltino. Haannata wodana kiꞌanno huuccatto Qullaawu Maxaafi giddo borreessinoonni. Tini huuccatto Haanna lowo ammana nooseta, Yihowa guwisidhannotanna isi assinosere naaddannota leellishshanno.—1 Sam. 1:5-7, 12-16; 2:1-10.

¹⁰ Dhukanke afa ‘busha danchunni qeelateno’ kaaꞌlitannonke. (Rom. 12:21) Sheexaanu moohino alamera heeꞌnoommo geeshsha gara ikkinokki coyi iillankera dandaanno; konni daafira bushu manni akata laꞌne caaccaambeemmokki gede sharrama hasiissannonke. (Far. 37:1, 2) Ayyaanaamittete roduuwinke dadillineemmo gede assannore assitanno woy coyidhanno wote isinni baasa xissiisiꞌnammora dandiineemmo. Dhukasi afino manchi Yesuusi lawishsha harunsanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Xontannasi qole dixonino; . . . halaale coyiꞌranno Maganira [isonooto] eeggo uyino  ikkinnina, qole direewino.” (1 Phe. 2:23) Yesuusi rabba qolannohu Yihowa ikkinota afino. (Rom. 12:19) Isinte gede Kiristaanu umonsa heeshshi assanno gedenna “bunshe bunshetenni” qolannokki gede amaalloonninsa.—1 Phe. 3:8, 9.

11, 12. (a) Dhukanke afanke janjanninke wote woy deerra saꞌne naandanninke wote naaxxineemmokki gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? (b) Uddiꞌneemmonna seenseemmo gari hattono akatinke dhukanke anfoommore ikkinoommota leellishannohu hiittoonniiti?

¹¹ Janjanninke woy deerra saꞌne naandanninke wote, dhukanke hambammora dandiineemmo. Asteeri heeshshose maalaꞌlinanni garinni soorrantu yannara assitinori lawishsha ikkannoho. Ise xumate xumaati; qoleno mitto diro woꞌma biinfilleho kaaꞌlannore buudhitanni qawaaxxidhe heedhino. Ise, Moote Arxekisisi baxannonsa gede assiꞌrate mimmitonsa roora hasiꞌrannohu Faarisi Gashshooti hunda noo gobba baalantenni abbinoonnihu aju seenni ledo barru baala xaaddanno. Ikkirono, ise dinaaxxitino. Ise, Moote Arxekisisi mootitte assisehu gedensaanni nafa dixelleqqissino woy dhukase dihabbino.—Ast. 2:9, 12, 15, 17.

¹² Dhukanke afanke, duuchanka wote deerrunninna umonkeno wole mannano ayirrinseemmota leellishanno garinni uddiꞌneemmo, seenseemmonna heeꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. Mannu baxannonke gede assitannoti naaxxa woy leellama ikkitukkinni “gaꞌlabbichunna wodanaamu” akati noonketa leellishate. (1 Pheexiroosi 3:3, 4 nabbawi; Erm. 9:23, 24) Hedonkenni ninkeneeto gotti gotti assineemmoha ikkiro, tini assineemmorinni xawo fulase digattanno. Lawishshaho, ninke baxxitino qoosso afiꞌnoommota, giddore anfoommota woy albisa ikkitinori ledo loosate qoosso noonketa eerreemmoha ikkara dandaanno. Woy wolu manni ledo assinoommore ninke callu assinoommori gede assine coyiꞌneemmoha ikkara dandaanno. Togoo woteno Yesuusi dancha lawishsha ikkannonke. Isi roore wote Ibiraawootu Afiita Qullaawa Borro giddo noo hedo, noo gedeenni woy xinta assiꞌre coyiꞌranno. Yesuusi dhukasi afinoha ikkino daafira, rosiisanni noori Annisiwiinni dayinoha ikkinotanna umisi egenno woy hayyo aana xintaminoha ikkinokkita macciishshanno manni afanno garinni coyiꞌrino.—Yoh. 8:28.

13, 14. Dhukanke afanke dancha doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Coye murreemmo woteno dhukanke hambeemmoha ikkara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Qiisaariyaho heeꞌreenna Agaboosi yinanni masaalaanchi daye, isi Yerusaalame haꞌra agurannokkiha ikkiro amande usurrannisita kulisi. Iso shinannisiha nafa ikkara dandaanno. Tennera roduuwu waajjitinohura Phaawuloosi hakkira haꞌrannokki gede huuccitu. Phaawuloosi kayinni hedosi disoorrino. Isi deerra sae umosi diaddaxxino woy waajje sheke diyiino. Isi Yihowa woꞌmunni woꞌma addaxxino; hattono dagguti daggurono isi hakko mare loosanno loosi aana illachishino. Roduuwu tenne macciishshituti deerra saꞌꞌa agurte Phaawuloosi Yerusaalame haꞌrannota hoola agurtu.—Soq. 21:10-14.

¹⁴ Dhukanke afa, murreemmo coyi mare gawaꞌlannowa afa hoongummorono woy soorramanno gede assa dandiineemmokki wote nafa dancha doorsha doodhate kaaꞌlitannonke. Lawishshaho, woꞌma yanna soqqansho eꞌne kaꞌne xiwammeemmohalla ikki? Geedhino annankenna amanke kaaꞌla hasiissannonkehalla ikki? Geedhinummoro ayi towaatannonke? Togoo hajo kayinse lowo geeshsha huucciꞌnummoro woy xiinxallinummoro nafa, woꞌma dawaro diafiꞌneemmo. (Ros. 8:16, 17) Togoo wote Yihowa addaxxa wolqankera aleenni ikkinori noota anfeemmo gede calla ikkikkinni tenne ammanne adhate kaaꞌlitannonke. Mitte hajo daafira xiinxallitto, manna amaaꞌlittonna biddishsha afiꞌrate huuccatto assiꞌritto gedensaanni Maganu ayyaani kulannohere assa hasiissannohe. (Rosiisaancho 11: 4-6 nabbawi.) Tini, Yihowa maassiꞌrannonke gede faro fantanno, woy isi fushshiꞌnoommo mixo aana mitore biddi assiꞌneemmo gede kaaꞌlankera dandaanno.—Law. 16:3, 9.

15. Yihowa daafira hiincanke umonke heeshshi assate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁵ Dhukanke afa wolurirano kaaꞌlitanno daafira, konne akata albinni roore lossiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tennera kaaꞌlitannonketa hanni shoole doogga laꞌno. Umihunni, Yihowata taalle afidhinokki akattanna lowimmasi seekkine hendeemmoha ikkiro, iso waajjineemmo hattono dhukanke hambeemmokkire ikkineemmo. (Isa. 8:13) Ninke haꞌnanni heeꞌnoommohu mittu sokkaanchi woy manchi ledo ikkikkinni Woꞌmanka Dandaanno Magani ledooti. Tenne huwantummoro, ‘wolqaataame Maganu anga woroonni umonke heeshshi assineemmo.’—1 Phe. 5:6.

16. Maganu baxilli daafira hiinca dhukanke anfe heeꞌrate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Layinkihunni, Yihowa baxilli daafira hiincanke dhukanke anfe heeꞌneemmo gede assitannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Yihowa, mannu bisite ajinshe laꞌnanni kifillara ‘roore ayirrinye’ uyinota borreessino. (1 Qor. 12:23, 24) Hatteente gede, assine anfeemmokkiri nooha ikkirono Yihowa baalunkura hedannonke. Isi ninke wolu manni ledo diheewisiisanno woy soꞌro loonsummorono ninke baxa diaguranno. Yihowa baxannonkehura, minisi giddo ayewano soqqammummoro teense heeꞌneemmo.

17. Wolu mannihu danchu akati aana illachisha kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Sayikkihunni, Maganinke faale haꞌne wolu mannihu danchu akati aana illachinsheemmoha ikkiro, Yihowara soqqammeemmo soqqansho naandeemmo. Hatto ikkiro, leellamantenni woy wolu mannira aleenni higate hedantenni, umonke heeshshi assine wolu manni aannonke amaale macciishshineemmo hattono insa hedo adhineemmo. (Law. 13:10) Insara mitte qoosso uyinanninsa wote ledonsa hagiidhineemmo. Qoleno, Yihowa ‘gobba baalate noo roduuwanke’ maassiꞌranni noota laꞌneemmo wote iso galanteemmo.—1 Phe. 5:9.

18. Tiianke qajeelsiꞌranke dhukanke anfe heeꞌneemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Shoolkihunni, Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni tiianke qajeelsiꞌnummo kiiro, dhukanke afate akata woyyeessiꞌnanni haꞌneemmo. Mitto coye Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌa ronsanni haꞌneemmo wote dancha doorsha doodhineemmo. Ganyine xiinxallineemmoha, huuccatto assiꞌneemmohanna ronseemmore assineemmoha ikkiro, tiiꞌꞌinke albinni roore qajeelanno. (1 Xim. 1:5) Qoleno, wolu manni hasatto balaxisiisa ronseemmo. Dandiinummore assinummoro, Yihowa dhukanke anfe heeꞌneemmonna wole dancha akatta lossiꞌneemmo gede asse ‘kaajjishannonke.’—1 Phe. 5:10.

19. Aye woteno dhukanke anfe heeꞌrate kaaꞌlannonkeri maati?

¹⁹ Suꞌmasi kulloonnikkihu Yihudu masaalaanchi dhukasi hawe assinohu shiimu coyi, reyannonna Maganu albaanni mishamanno gede assinosi. Ikkollana, fonqolo ikkannori tuncu yaanno woteno deerra saꞌnikki heeꞌra dandiinanni. Hundi yannara ammaname heeꞌrinohunna yannankera dhukansa afe heeꞌranno manni lawishshi tenne leellishanno. Yihowa ledo haꞌnanni keeshshinummo kiiro, dhukanke anfe heeꞌneemmo. (Law. 8:13) Xa loonseemmo loosi baxiha ikkirono, Yihowa ledo haꞌra umise hagiirsiissannotenna taalle afidhinokki qoossooti. Tenne qoosso naadde; hattono dhukaꞌne affine hegere geeshsha Yihowa ledo haꞌrate dandiitinire baala asse.