1-2. (a) Isayaasi 41:10te noo sokka Yoshiko yinanni rodoo jawaachishshinosehu hiittoonniiti? (b) Yihowa tenne sokka borreessiisinohu ayeoo kaaˈlateeti?

YOSHIKO yinannite ammanantino rodoora dadillisannore kulloonnise. Akimitte ise heeshshotenni heedhannohu boode agana calla ikkinota kultinose. Hatte yannara Yoshiko maa assitino? Ise lowo geeshsha baxxannoha Isayaasi 41:10te noo qummeeshsha qaaggino. (Qummeeshsha nabbawi.) Hakkiinni Yoshiko akimittete, Yihowa angase amade noo daafira waajjitannokkita wodanaaˈmite kultinose. * Konni qummeeshshira nooti sheshifachishshanno hedo, Yoshiko woˈmunni woˈma Yihowa addaxxitanno gede kaaˈlitinose. Kuni qummeeshshi ninkerano buutote qarri iillannonke woyite quwa saˈne yaandeemmokki gede kaaˈlannonke. Kuni qummeeshshi kaaˈlannonke gara afate, hanni Maganu Isayaasi widoonni hatte sokka coyiˈrinohu mayiraatiro xiinxallino.

² Yihowa Isayaasi tenne sokka borreessanno gede assinohu, yannate gedensaanni qafadame Baabiloone haˈrannoha Yihudu manna sheshifachishateeti. Ikkollana Yihowa qafadame haˈrinoha Yihudu manna calla ikkikkinni hakkuyi gedensaanni heeˈranno manna kaaˈlate tini sokka yannanke geeshsha keeshshitanno gede assino. (Isa. 40:8; Rom. 15:4) Heeˈnoommohu “qarrissanno yanna” giddo ikkino daafira, Isayaasi maxaafira nooti jawaachishshanno hedo lowo geeshsha hasiissannonke.—2 Xim. 3:1.

3. (a) Isayaasi 41:10te no hexxo hiittenneeti? (b) Konni qummeeshshira noo hexxo hasiissannonkete yineemmohu mayiraati?

³ Konni birxichira, Isayaasi 41:10te aana Yihowa uyinota  ammana kaajjishshannota sase hexxo xiinxallineemmo: (1) Yihowa ledonke ikkanno, (2) isi Maganonkeeti, (3) isi kaaˈlannonke. Ninkerano Yoshiko gede fonqolu iillannonke daafira tini hexxo * hasiissannonke. Qoleno alamete aana ikkannoha busha coye dandee heeˈra hasiissannonke. Ninke giddo mitootu wolqaataamma gashshaano abbitannonsa darte dandiite heedhanni no. Hanni xa Maganu uyinonketa sase hexxo xiinxallino.

4. (a) Yihowa uyinonketi umi hexxo hiittenneeti? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.) (b) Yihowa baxillesi xawisinonkehu ma garinniiti? (c) Tini hexxo mayi macciishshamannohe gede assitinohe?

⁴ Yihowa uyinonketi umi hexxo, “Ani ledokki noommona waajjitooti” * yitannote. Yihowa ninke daafira hedenna baxannonketa leellishe ledonke noota buuxisanno. Hanni isi baxannonketa leellishino gara hedi. Yihowa “Kiˈne [baxeemmoˈne]” yiino. (Isa. 43:4) Kalqete alame aana, Yihowa soqqamaasinesira baxillesi leellishannokki gede hoolasira dandaannori dino; isi ninkera bagamannokki baxille leellishannonke. (Isa. 54:10) Yihowa baxannonketanna jaalanke ikkinota afanke worbuulle ikkineemmo gede assitannonke. Isi hunda jaalasi Abirihaami agarinte gede ninkeno agarannonke. Yihowa iso “Waajjitooti; wonqo ikke dano baalantenni agareemmohe” yiinosi.—Kal. 15:1.

5-6. (a) Qarru iillannonke woyite Yihowa kaaˈlankera hasiˈrannota mayinni anfeemmo? (b) Yoshiko lawishshinni maa ronseemmo?

⁵ Yihowa iillannonke qarra qeelleemmo gede kaaˈlankera hasiˈranno; korkaatuno isi togo yee qaale einonke: “Wayi giddoonni higgine saˈinanni woyite, ani ledoˈne noommo; giddoonni saˈinanni woyite wayi diegemmannoˈne. Giirate giddoonni saˈineennano giira diˈˈittannoˈne; buwanuno digudannoˈne.” (Isa. 43:2) Tini hexxo sheshifachishshannonkehu hiittoonniiti?

⁶ Yihowa qarru iillannoˈneta hooleemmo yee qaale dieinonke; ikkirono isi “wayi” gede ikkino qarri adhe haˈrankera woy  “buwanu” gede ikkino fonqoli gawajjankera wore dilaˈˈanno. Isi konni qarri ‘giddoonni hinge saˈneemmo woyite’ ledonke ikkaranna kaaˈlankera qaale eino. Ikkina Yihowa kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Isi quwa saˈne waajjineemmokki gede kaaˈlannonke daafira, heeshshonke hoongeemmo gede assannori nafa tuncu yiinkero isira ammanamme heeˈra dandiineemmo. (Isa. 41:13) Aleenni qummi assiniti Yoshiko tini halaale ikkitinota huwattino. Qaaqqose togo yitino: “Amanke wodanaaˈmitino gari dhagge ikkinonke. Yihowa giddoyidi keere uyinoseta wodanchinoommo. Amanke reyitu barri geeshsha Yihowa daafiranna isi eino qaalire akimetenna xiwamino mannira kultino.” Yoshiko lawishshinni maa ronseemmo? Maganu “ani ledoˈne noommo” yee eino qaale addaxxinummoro, qarru iillannonke woyite waajjinummokkinni qeelle saˈneemmo.

7-8. (a) Yihowa uyinoti layinki hexxo hiittenneeti? Tini mayi tiro afidhino? (b) Yihowa qafadame haˈrinoha Yihudu manna ‘yaaddinoonte’ yiinonsahu mayiraati? (c) Yihowa manni quwa sae yaadannokki gede kaaˈlitinonsati Isayaasi 46:3, 4te noote hiittenne hedooti?

⁷ Hanni Isayaasi qullaawu ayyaaninni “Ani Maganokkiitina yaaddooti” yee borreessinota layinki hexxo laˈno. Konni qummeeshshira noohu “yaaddooti” yaanno qaali mayi tiro afiˈrino? “Yaada” yaannohu Ibiraawootu Afii qaali, “gawajjannori nooronna teˈee layiˈnanni badhe hinge caaqulama” woy “dano iillitinosi manchi gede waajjine kawanna kaˈa higa” yitanno tiro afiˈrino.

⁸ Yihowa qafadame Baabiloone haˈrannoha Yihudu manna ‘yaaddinoonte’ yiinonsahu mayiraati? Korkaatuno Baabiloonete manni waajjannota afino daafiraati. Insa waajjanno gede assannori maati? Ayihudete manni qafadame keeshshannohu 70 diri jeefora, wolqaataammu Meedo-Faarsi olanto Baabiloonete manna qassanno. Yihowa mannasi borojjimmatenni fushshate tenne olanto horoonsiˈranno. (Isa. 41:2-4) Baabiloonete manninna wolu hakko heeˈranno manni diinu gawajjansara shiqanni noota afanno woyite, mimmito “Waajjitooti” yaanni jawaachishanno. Qoleno insa agarooshshe ikkitannonke yite hexxite wole kaphu maganna seekkidhanno. (Isa. 41:5-7) Ikkollana Yihowa qafadame haˈrinoha Yihudu manna togo yee sheshifachishino: “Ati soqqamaanchoˈya Israeele, . . . Ani Maganokkiitina hexxo mudhitooti [“yaaddooti,” NW].” (Isa. 41:8-10) Yihowa “Ani Maganokkiiti” yiinota wodanchi. Isi hatto yiinohu, ammanantino soqqamaasinesi hawinonsakkita yaano xaano isi Maganonsa ikkinota, insano mannasi ikkitinota buuxisateeti. Yihowa “Ani . . . “towaateemmoˈne, kaaˈleemmoˈne, [hattono] gatiseemmoˈne” yiinonsa. Tini sheshifachishshanno yaatto, qafadame haˈrinoha Yihudu manna jawaachishshinonsati dihuluullissannote.—Isayaasi 46:3, 4 nabbawi.

9-10. Waajja hasiissannonkekkihu mayiraati? Lawishsha kuli.

⁹ Xaa yannara, alame bushshanni hadhanni noo daafira, mannu albinni roore yaadameessa ikkino. Insara iillanno qarri ninkerano iillannonke. Ikkollana waajja dihasiissannonke. Korkaatuno Yihowa “Ani Maganokkiiti” yiinonke. Tini yaatto manseemmokki gede assitannonke yineemmohu mayiraati?

¹⁰ Hanni mitto lawishsha laˈno: Jiiminna Beeni horophillunni hadhanni heedheenna, bubbe horophilla shashshaffu. Hatte mereero mayikirafoonetenni “Boode yanna geeshsha bubbe qarrissannonke daafira, qawattoˈne seekkitine usudhe” yitanno huuro macciishshitu.  Konnira Jiimi baasa yaadino. Ikkollana horophilla oofannohu “Coyiˈranni noommohu ani oofaanchoho. Mittu qarrino dinona waajjitinoonte” yii. Hakkiinni Jiimi hanqe, “Horophillu shashshafamanni heeˈreenna qarru dino yaannonso?” yii. Beeni kayinni bashshi nafa diyiino. Konnira Jiimi iso “Ati deseˈe yite ofolloottohu mayiraati?” yee xaˈmi. Beeni kayinni muushshi yee togo yii: “Konne oofaancho seekke egennoommo daafiraati. Isi annaˈyaati. Anniˈya worba oofaancho ikkinota afoottoro, atino dimasatto.”

11. Beeninna Jiimi lawishshinni maa ronseemmo?

¹¹ Konni lawishshinni maa ronseemmo? Beeni gede, ninkeno iimi Annanke Yihowa seekkine anfoommo daafira dimanseemmo. Yihowa tenne goofimarchu yannara, iillannonkeha hombobalattete gede ikkino qarra qeelle saˈneemmo gede kaaˈlannonketa anfoommo. (Isa. 35:4) Alame waajjite sheke yiturono, ninke kayinni Yihowa addaxxineemmo daafira deseˈe yine heeˈneemmo. (Isa. 30:15) Qoleno Beeni gede, Yihowa addaxxineemmo gede assinonkeri maatiro mannaho kulleemmo. Insano ninkente gede, aye geeshshi qarri iillinsarono Yihowa irko ikkannonsata addaxxa dandiitanno.

12. (a) Yihowa uyinoti sayikki hexxo hiittenneeti? (b) Yihowa “wolqasinni gashshara daanno” yitanno yaatto maa qaangeemmo gede assitannonke?

¹² Yihowa Isayaasira kulinoti sayikki hexxo, “Ani jawaachisheemmohe, hattono ani kaaˈleemmohe” yitannote. Isayaasi Yihowa mannasi jawaachishannonna sheshifachishanno gara xawisanni, “Kaaliiqi, jawa wolqasinni gashshara daanno” yee balaxe coyiˈrino. (Isa. 40:10) Yihowa “wolqasinni gashshara daanno” yitanno yaatto, isi wolqaataamo Moote ikkinota qaangeemmo gede assitannonke. Yihowa taalle nookki wolqasinni  hundi soqqamaanosi irkisinna agarinte gede, xaa yannarano addaxxitannosire jawaachishannonsa, hattono agarannonsa.—Mar. 1:30, 31; Isa. 43:10.

13. (a) Yihowa ‘jawaachisheemmoˈne’ yee eino qaale wonshannohu roorenka hiitte yannaraati? (b) Yihowa jawaanteemmonna beˈe yineemmokki gede assannoha hiikkonne qaale einonke?

¹³ Hakko iso gibbannonkeri darte iillishshannonke woyite Yihowa “Ani jawaachisheemmohe” yee eino qaale wonshanno. Xaa yannara mite gobbuwara, diinnanke sabbakate loosonke hoolate woy dirijjitenke agawate sharrantanni no. Ikkirono, ninke tenne daafira quwa saˈne diyaandeemmo. Yihowa jawaachishannonna beˈe yineemmokki gede assanno qaale einonke. Isi “Ate shinara seekkinanni bagadi shuffanno” yiinonke. (Isa. 54:17) Kuni qaali sase coye hendeemmo gede assannonke.

14. Maganu diinna ninke gawajjate woˈnaalturo tini dhagge ikkitannonkekkihu mayiraati?

¹⁴ Umihunni, Kiristoosi harunsaano ikkinoommo daafira mannu giwannonketa anfoommo. (Mat. 10:22) Yesuusi, goofimarchu diro rosaanosira buutote darti iillannonsata balaxe coyiˈrino. (Mat. 24:9; Yoh. 15:20) Layinkihunni, Isayaasi masaalo diinnanke gibbannonkeha calla ikkikkinni ninke gawajjate babbaxxino massaara horoonsidhannota leellishshanno. Konni massaari giddo mitu, awaawurshaho, waajjo kaphootinna buutote darteeti. (Mat. 5:11) Yihowa diinnanke ninke gawajjate kuri massaara horoonsidhannota dihoolanno. (Efe. 6:12; Aju. 12:17) Ikkollana waajja dihasiissannonke. Mayira?

15-16. (a) Qaaga hasiissannonkehu sayikki halaali hiikkonneeti? Isayaasi 25:4, 5 tenne buuxissannonkehu hiittoonniiti? (b) Isayaasi 41:11, 12 ninke gawajjate sharrantannori albillitte ma ikkitannota kultanno?

¹⁵ Heda hasiissannonkehu sayikki coyi konneeti: Yihowa ninke gawajjate “seekkinanni bagadi shuffanno” yiino. Mitte gimbe wolqaataame wishonni agartannonkente gede, Yihowano ‘diinu foorarinni’ agarannonke. (Isayaasi 25:4, 5 nabbawi.) Diinnanke  ninke gawajjate sharranturono diqinaannonsa.—Isa. 65:17.

¹⁶ Yihowa ninke “aana kaˈinori baalu” albillitte ma ikkitannoro tittire kule, isira noonke ammana kaajjitanno gede assino. (Isayaasi 41:11, 12 nabbawi.) Diinnanke ninke gawajjate aye geeshsha sharranturono woy ninke aana goola ola kayissurono, Maganu manna ‘gawajjate heddannori baalu mulla darga ikkitanno.’

17-18. (a) Qullaawa Maxaafa nabbawa Maganoho noonke ammana kaajjishshannohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli. (b) Tayixeha yaano 2019nniha diru qummeeshsha hiincanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Yihowara noonke ammana kaajjishiˈra dandiineemmohu isi daafira roore afatenniiti. Maganu daafira rosa dandiineemmoti qara doogo, Qullaawa Maxaafa seekke nabbawatenna nabbamboommore hiincate. Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa konni albaanni dagasi agarinohu ma garinniitiro kultannoti addaxxinanni dhagge no. Tini dhagge, yannankerano Yihowa agarannonketa addaxxineemmo gede assitannonke.

¹⁸ Isayaasi, Yihowa agarannonkehu ma garinniitiro leellishannoha dancha lawishsha horoonsiˈrino. Isi, Yihowa allaalaanchu gede, soqqamaasinesi kayinni wiliiˈlu gede asse coyiˈrino. Isayaasi Yihowa daafira coyiˈranni togo yiino: “Allaalaanchu hoshshasi towaatanno; wiliiˈle isiwa gamba asse hanqafanno.” (Isa. 40:11) Yihowa wolqaataame angasinni hanqafe noonketa hendeemmo woyite diwaajjineemmo, hattono wodanaaˈmineemmo. Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi aye geeshshi qarri iillinkerono manseemmokki gede kaaˈlitannonke gede Isayaasi 41:10, 2019ha diru qummeeshsha ikkitanno gede doorino; qummeeshshu, “Ani Maganokkiitina yaaddooti” yaanno. Tenne sheshifachishshanno qaalla hiince. Korkaatuno albillitte iillannoˈne qarra qeeltinanni gede jawaante ikkitannoˈne.