1-2. Batinye Yihowa soqqamaanora hiittoo qarri iillannonsa? Kuni qarri ma assansara dandaanno?

HANNI aane nooha sase lawishsha hendo: Mittu wedellichu rodiira akime buutote dhibbi amadinosita kultusi. Mitto jawa rodoo loosunni fushshine shorrinisi; isi wole looso diinaggaawe hasiˈrinoha ikkirono diafiˈrino. Mitte ammanantinoti jawa rodoo, wolqa ajjinose daafira albi geeshsha Yihowara soqqama didandiitino.

² Aterano aleenni kulli gedee qarri iillinoheha ikkiro, xaate asse afeemmori dino yite hedattoha ikkara dandaanno. Kuni qarri hagiirre hoogatto gede, ateneetira ayirrinyu heeˈrannohekki gedenna wolu manni ledo noohe aante baˈanno gede assara dandaanno.

3. Sheexaanuno ikko isi gashshe noo manni heeshsho ma garinni laˈˈanno?

³ Tenne alamera heeshshote noose lao Sheexaanunnite gedeete. Sheexaanu mannu ooso horo ayirrise diegennino. Isi, Maganu hajajo diingiro reyinannita seekke afinoha ikkirono, Heewani hatto assituro wolaphitannota kule xagarinose. Woˈmante yannara tenne alame daddalo, poletikanna ammaˈno gashshannohu Sheexaaneho. Hakko daafira, batinye daddalaano, poletiku gashshaano, hattono ammaˈnote sooreeyye Sheexaanu gede mannu heeshsho ayirrisa hoogansa dhagge diˈˈikkitannonke.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Yihowa kayinni ninkeneetira ayirrinyu heeˈrankera hasiˈranno; qoleno, waagu dinoe yine hendeemmo gede assannori iillannonke woyite kaaˈlannonke. (Far. 136:23; Rom. 12:3) Konni birxichira, aane noo coyi tuncu yaannonke  woyite Yihowa kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo: (1) Dhibbu waadannonke woyite, (2) Angate anje amaddannonke woyitenna (3) Lophinyunni kainohunni xaate Yihowara soqqama didandeemmo yine hendeemmo woyite. Balanxe kayinni, ninke mittu mittunku Yihowa albaanni muxxe ikkinoommota leellishshanno taje laˈno.

5. Mannu ooso Yihowa albaanni muxxe ikkitinota leellishannori maati?

⁵ Kalaqammoommohu bushshunni ikkirono, ninke waagi bushsha rooreho. (Kal. 2:7) Hanni ninke Yihowa albaanni muxxete yineemmo gede assannonkeha mito korkaata laˈno. Maganu mannu ooso isi akatta heedhannonsa gede asse kalaqino. (Kal. 1:27) Hatto assasi, uullate aana noohu wolu kalaqami baalunkunni roorse laˈˈannonketa leellishshanno; qoleno isi mannu oosora uullanna saada gashshitanno gede silxaane uyinonsa.—Far. 8:4-8.

6. Guuntete xeˈne noonkeha ikkirono, Yihowa albaanni muxxe ikkinoommota leellishshannoti wole taje hiikkuriiti?

⁶ Addaaminna Heewani cubbo loossuhu gedensaannino, Yihowara mannu ooso muxxete. Isi lowo geeshsha ayirrisannonke daafira, baxanno Beettosi Yesuusa cubbinkera wodo asse uyinonke. (1 Yoh. 4:9, 10) Yihowa wodote kakkalo widoonni, Addaami cubbinni kainohunni reyitino “cubbaataammanna keeraano” reyotenni kayisanno. (Soq. 24:15) Maganu Qaali fayyimmanke gari, noonke jajji woy dirinke ikki geeshshihano ikkiro, isi albaanni muxxe ikkinoommota kulanno.—Soq. 10:34, 35.

7. Yihowa soqqamaasine isi albaanni muxxe ikkitinota leellishshannoti wole taje hiikkuriiti?

⁷ Yihowa albaanni muxxe ikkinoommota leellishshannoti wole tajeno no. Maganu minisira abbinonke, hattono dancha duduwo macciishshinummo yannara maa assinoommoro laino. (Yoh. 6:44) Yihowawa shiqqi yaa hananfummota isino ninkewa shiqqi yiino. (Yai. 4:8) Qoleno isi, ninke rosiisate babbaxxitino qixxaawo qixxeessino; tini, isi albaanni muxxe ikkinoommota leellishshanno. Yihowa ninke xa hiittooreetironna konni kaˈa woyyaambe hiittoo manna ikka dandiineemmoro afino. Qoleno baxannonke daafira seejjannonke. (Law. 3:11, 12) Tini ninke Yihowa albaanni muxxe ikkinoommota leellishshanno tajeeti!

8. Faarso 18:27-29 noo hedo iillinonke qarri daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Mitootu Daawiti ditidhinoho yite heddinoha ikkirono, isi Yihowa baxannositanna kaaˈlannosita afino. Tenne afasi gara ikkitino lao heedhannosi gedenna hexxo mudhannokki gede kaaˈlitinosi. (2 Sam. 16:5-7) Ninkeno wolqa baˈneemmo woyite woy qarru iillannonke yannara Yihowa gara ikkitino lao heedhannonke gedenna iillinonke qarra qeelleemmo gede kaaˈlannonke. (Faarso 18:27-29 nabbawi.) Yihowa kaaˈlinke geeshsha, aye coyino isira hagiirrunni soqqammeemmokki gede assankera didandaanno. (Rom. 8:31) Xa hanni Yihowa albaanni muxxe ikkinoommotanna isi baxannonketa roorenka qaaga hasiissannonketa sase doogga laˈno.

9. Dhibbu hedonke gawajjannohu hiittoonniiti?

⁹ Dhibbu hedonke gawajjaranna xaate waagu dinoe yine hendeemmo gede assankera dandaanno. Wolootu dhuka baˈnoommota woy mannu anga laˈˈa hananfoommota afansa saalsiissankera dandiitanno. Mannu dhiwammoommota afa hoogiro nafa,  alba assineemmore assa dandiineemmokkita huwantummoro saallammora dandiineemmo. Togoote qarru yannara Yihowa irkisannonke. Hiittoonni?

10. Lawishsha 12:25 kultanno garinni, dhiwammeemmo woyite kaaˈlannonkeri maati?

¹⁰ Dhiwammeemmo woyite, ‘danchu qaali’ jawaachishankera dandaanno. (Lawishsha 12:25 nabbawi.) Yihowa Qaalisi giddo, dhiwammummorono isi albaanni muxxe ikkinoommota kultanno hedo borreessiisino. (Far. 31:19; 41:3) Qaalesi marro marro nabbambummoro, Yihowa dhibbinkenni kainohunni macciishshantannonketa gara ikkitinokki hedo hooˈlineemmo gede kaaˈlannonke.

11. Yihowa mitto rodoo kaaˈlinosihu hiittoonniiti?

¹¹ Hanni Horihera iillinosire laˈno. Isi wedellichu heeˈreenna wolqa quursannohunna baasanni haˈranno dhibbi amadinosi; qoleno kuni dhibbi waagu dinoe yee hedanno gede assinosi. Isi togo yino: “Kuni dhibbi hedoommokkire abbinoe, qoleno mannu ane aana illachishanno gede assino daafira saaloommo. Dhibbu baasanni haˈrieta, albillitte ikkeemmota hedanni yaadoommo. Tini mikita baeemmo gede assitinoe; konnira Yihowa kaaˈlannoe gede huucciˈroommo.” Yihowa kaaˈlinosihu hiittoonniitiyya? Isi togo yiino: “Hedoˈya billaallitanni qarrissannoe daafira, Faarsote maxaafinni Yihowa mannisira hedannota leellishshannota boode kiiro calla nabbaweemmo gede jawaachinshshoonnie. Kuri qummeeshshuwa barru baala wirro wirro nabbawaˈya sheshifateemmonna jawaateemmo gede kaaˈlitinoe. Gale hose mannu, albiˈya hisatanni haˈrinota huwatino. Isinni insa ani hexxo mudha hoogaˈya jawaachishshinonsata coyidhino. Hatte yannara Yihowa huuccattoˈya macciishshinota huwatoommo! Isi,  aneneetira nooe lao biddi assiˈreemmo gede kaaˈlinoe. Dhiwamummorono Yihowa ma garinni laˈˈannoero Qaalisi kulannore illachisha hanafoommo.”

12. Dhibbu waadannoheha ikkiro, Yihowa kaaˈlo afiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

¹² Ateno dhibbu waadannoheha ikkiro, nootto gari Yihowara leellannosita huluullantooti. Iillinohe qarra lainohunni gara ikkitino lao heedhannohe gede kaaˈlahera huucciˈri. Hattono Yihowa Qaalisi giddo borreessiisinota jawaachishshanno hedo afiˈrate sharrami. Yihowa soqqamaasinesi mageeshshi geeshsha baxannoro kultanno qummeeshshuwa illachishi. Hatto assittoro, isi ammanante soqqantannosirira baalaho danchumma assannonsata huwatatto.—Far. 84:11.

13. Mittu anni loosunni fushshine hunnisiro mayyee hedara dandaanno?

¹³ Baalunku maatete umi, maatesira hasiisannore shiqisha hasiˈranno. Ikkollana, hanni mittu rodii assinori nookkiha loosunni fushshine hunnoonnisi yine hendo. Isi wole looso afiˈrate diinaggaawe hasiˈrinoha ikkirono hoogino. Tini, waagu dinoe yee hedanno gede assitasira dandiitanno. Ikkina, kuni rodii Yihowa eino qaale illachishasi kaaˈlitannosihu hiittoonniiti?

14. Yihowa eino qaale wonshanno gede assannosiri maati?

¹⁴ Yihowa woˈmante yannara eino qaale wonshanno. (Iya. 21:45; 23:14) Isi hatto assannohu mayiraati? Umihunni, suˈmisira yeeti. Yihowa ammanantino soqqamaanosi towaateemmo yee qaale eino; isi konne qaalesi wonshate giddeetu noosihu gede asse hedanno. (Far. 31:1-3) Qoleno, isi maatesi miilla ikkinoommore ninke towaata hooginkero, tini lowo geeshsha dadillissannonketa afino.  Yihowa maalaamittetenna ayyaanaamittete hasattonke wonshannota kule qaale eino; qoleno eino qaale wonshannokki gede assasira dandaannori dino!—Mat. 6:30-33; 24:45.

15. (a) Umi xibbi diri Kiristaanira mayi qarri iillinonsa? (b) Faarso 37:18, 19 noo hedo maa hexxineemmo gede kaaˈlitannonke?

¹⁵ Yihowa eino qaale wonshannota qaaganke, angate anje amaddannonke woyite iso hexxineemmo gede kaaˈlitannonke. Hanni umi xibbi diri Kiristaani lawishsha laˈno. Yerusaalamete noo songora buutote darti iillinsata, “soqqamaasine calla agurranna ammanaano baala” billaallitino. (Soq. 8:1) Hanni kuni mageeshshi qarraatiro hendo! Konne Kiristaana angate anje amaddansara dandiitanno. Insa qaensanna loosonsa agurte hadhinoha ikkara dandaanno. Ikkirono, Yihowa tuge diagurinonsa; qoleno hagiirrinsa dibaino. (Soq. 8:4; Ibi. 13:5, 6; Yai. 1:2, 3) Yihowa kuri ammanantino Kiristaana kaaˈlinte gede, ninkeno kaaˈlannonke.—Faarso 37:18, 19 nabbawi.

16. Yihowa magansiˈranke lowori gede asse laˈˈannota huluullammeemmo gede assankera dandaannori maati?

¹⁶ Geedhineemmo woyite, xaate Yihowara asse afeemmori dino yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Moote Daawitino lophinyu amadisi yannara hatto yee hedinoha ikkara dandaanno. (Far. 71:9) Ikkina Yihowa kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

17. Jeeri woˈnaalshinni maa ronseemmo?

¹⁷ Hanni Jeeri yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno. Jeeri, Gambooshshu Addaraashera Yihowa soqqanshora horoonsiˈnanni minna gatamarate daafira uyinanni qajeelsha adhitanno gede koyinsoonnise; ikkollana ise konne qajeelsha adha dihasidhino. Ise togo yitino: “Ani geerchotenna gunnittete; qoleno  Yihowara soqqamate kaaˈlitannoeti mitte dandoo dinoe. Kaaˈle afeemmari nooha dilawannoe.” Jeeri gaˈa gede qajeelsha uyinara hashsha giddoseta huuccattotenni Yihowara hasaaphitino. Ise huluullantanni heedhe layinki barra Gambooshshu Addaraashe hadhino. Qajeelshunniwa mittu rodii kifile shiqishanni, baalunkunni roore hasiissanno dandoo Yihowa rosiisannonke gede maahoyye yaate yee coyiˈrino. Ise hakkawarita qaagge togo yitino: “‘Togoo dandoo anerano nooe!’ yee hedumma. Yihowa huuccattoˈya macciishshinoti leeltinoe daafira wiˈlumma. Yihowara aa dandeemmari nooetanna isino rosiisaera hasiˈrannota huwatoomma. Qajeelshaho eumma woyite waajjishinoe, qoleno hatte yannara hexxo mudhenna wolqa bae noomma. Qajeelshuwiinni fulumma woyite kayinni huluullama agure, jawaante afiˈrenna waagu nooe yee hedanni fuloomma.”

18. Qullaawu Maxaafi, geedhimma amaddunkerono Yihowa isira soqqamate assineemmore naadannota leellishannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Geedhinummorono Yihowa horoonsiˈrannonketa dihuluullammeemmo. (Far. 92:12-15) Yesuusi, gari dandoo dinoe woy asse afeemmori shiimareetilla yine hendummorono, Yihowa isira soqqamate assineemmore naadannota rosiisinonke. (Luq. 21:2-4) Hakko daafira assa dandaattore illachishi. Lawishshaho, Yihowa daafira wolootaho kula, roduuwikkira huuccatto assa, hattono wolootu ammanante heedhanno gede jawaachisha dandaatto. Yihowa ledosi loossanni noottohu gede asse laˈˈannohehu lowore assootto daafira ikkikkinni isira hagiirrunni hajajamoottosi daafiraati.— 1 Qor. 3:5-9.

19. Roomu Sokka 8:38, 39 noo hedo maa buuxissannonke?

¹⁹ Soqqamaasinesi lowo geeshsha baxanno Magano Yihowa magansiˈranke lowo ayirrinyeeti. Yihowa kalaqinonkehu isi fajjo wonshineemmo gedeeti; qoleno hagiirru noo heeshsho heeˈra dandiineemmohu iso magansiˈnummorooti. (Aju. 4:11) Alame waagu nookkiri gede assite laˈunkerono, Yihowa kayinni ayirrisannonke. (Ibi. 11:16, 38) Dhibbu waadinkerono, hattono angate anjenna lophinyu amadinkerono baxillaanchu iimi Anninkewiinni badankera dandaannori nookkita qaango!—Roomu Sokka 8:38, 39 nabbawi.