1. Batinye ammanantinote Yihowa soqqamaanora hiittoohu yaachishanno qarri iillannonsa?

ALAMETE doyichora heedhannote batinye Yihowa soqqamaanora yaachishannohunna xissiisanno coyi iillannonsa. Songoˈne giddo togoo qarri iillinonsa roduuwi no? Mito Kiristaana buutote dhibbi waadannonsa woy shiidhe dadillitanno. Wolootu kayinni maatensa miili woy jaalinsa halaale agureenna buuto dadillitanno. Mitoota kayinni kalaqamu dano gawajjitannonsa. Kuri baalunku roduuwira shesho hasiissannonsa. Ikkina insa kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

2. Soqqamaasinchu Phaawuloosira mito woyite shesho hasiissinosihu mayiraati?

² Soqqamaasinchu Phaawuloosira duucha hige buutote qarri iillinosi. (2 Qor. 11:23-28) Qoleno, iso ‘mannimmasi utu gede qasanno qarri’ waadinosi; kuni qarri fayyimmate hoonge ikkara dandaanno. (2 Qor. 12:7) Hattono, Phaawuloosi ledosi soqqamannohu ‘Deemaasi tenne alame baxe agure haˈreennasi’ lowo geeshsha dadillino. (2 Xim. 4:10) Phaawuloosi worbaho, qoleno qullaawu ayyaaninni buuraminohonna umisi horo agure woloota kaaˈlanno Kiristaanchooti; ikkirono, hexxo mudhino woyiti no.—Rom. 9:1, 2.

3. Phaawuloosi sheshonna kaaˈlo afiˈrinohu mamiinniiti?

³ Phaawuloosi hasiissannosi sheshonna kaaˈlo afiˈrino. Hiittoonni? Yihowa qullaawu ayyaanisinni jawaachishinositi egennantinote. (2 Qor. 4:7) Qoleno, Yihowa ammanate roduuwisi widoonni jawaachishinosi. Phaawuloosi ledosi soqqantannori giddonni mitu ‘jawaachishshinosita’ coyiˈrino. (Qol. 4:11) Insa giddo gamu, Arisxirokoosi, Tikiqoosinna Maarqoosiiti. Insa Phaawuloosi iillinosi qarra dandee saˈˈanno gede kaaˈlitinosi.  Kuri sasunku Kiristaani iso jawaachishshanno gede kaaˈlitinonsa akatta hiikkuriiti? Ninke mimmitonke sheshifachishatenna jawaachishate insa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

4. Arisxirokoosi Phaawuloosira ammanamino jaala ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁴ Arisxirokoosi Meqedooniyaho noohu Teselonqe kataminni dayino Kiristaanchooti; isi Phaawuloosira ammanamino jaala ikkinota leellishino. Qullaawu Maxaafi giddo umo Arisxirokoosi daafira kulloonnihu Phaawuloosi misiyoone ikke sayikkimeeshsho Efesooni haˈri warire kultanno xaggeraati. Phaawuloosi ledo nooha Arisxirokoosi lowo manni gaaro kayise amadinosi. (Soq. 19:29) Arisxirokoosi gedensaanni agurroonnisiha ikkirono, qarru iillannoe yee waajje Phaawuloosi agure dihaˈrino; hatteentenni isi ammaname Phaawuloosi ledo keeshshino. Boodu agani gedensaanni Arisxirokoosi Giriikete gobbara Phaawuloosi gibbannori shitasira sharrantanni nooha ikkirono isi Phaawuloosiwiinni baxxikkinni keeshshino. (Soq. 20:2-4) Phaawuloosi 58 M.D. balla usuraho Rooma sonki woyite Arisxirokoosi seeda doogo isi ledo haˈrino; hattono, lamunku baaru aana hadhanna markaawe hiqqaqqantino. (Soq. 27:1, 2, 41) Qoleno, insa Rooma iillitu gedensaanni boode yanna geeshsha ledo usurantinoha ikkara dandaanno. (Qol. 4:10) Phaawuloosi ammanamino jaali noosi daafira jawaantenna shesho afiˈrinoti dihuluullissannote!

5. Lawishsha 17:17 kultanno garinni ammanammoommo jaalla ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁵ Arisxirokoosi gede faffote yannara calla ikkikkinni ‘qarru barrano’ roduuwanke kaaˈline ammanammoommo jaalla ikkinoommota leellisha dandiineemmo. (Lawishsha 17:17 nabbawi.) Iillinonsa qarri sairo nafa roduuwinkera shesho hasiissansara dandiitanno. Firaansisi * yinanniti sasu agani giddo annasenna amase kaanserete dhibbinni shiidhinoti togo yitino: “Buutote qarri iillannonke woyite xisso rakke hura hooggara dandiitanno. Annaˈyanna  amaˈya shiirummankunni lowo yanna saˈinoha ikkirono, xaa geeshsha xissiisiˈra diaguroomma; tenne huwattannoti ammanantino jaalla nooe daafira tashshi yaannoe.”

6. Ammanammoommore ikkanke maa assineemmo gede kakkayissannonke?

⁶ Ammanantino jaalla roduuwansa kaaˈlate yite uminsa horo agurtanno. Lawishshaho Piteri yinanni rodoo mudde shaanno dhibbi amadinosita kullisi. Minaamasi Katiriini togo yitino: “Piteri amadino dhibba anfi barra akimete minira haaˈre ledonke haˈrinori songonkera noori mitto minaannaatinna minaamaati. Kuri minaanninna minaama tenne busha odoo macciishshiti, woˈmante yannara kaaˈlannonketa kulinonke; qoleno, kaaˈlo hasiissannonke yanna baalantera dode iillannonke.” Iillinonke qarra dandiine saˈneemmo gede kaaˈlitannonketi addu jaalla heedhunkero jawaante afiˈneemmo.

7-8. Qolasiyaasi Sokka 4:7-9 kultanno garinni, Tikiqoosi addaxxinanniha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁷ Tikiqoosi Roomu gashshooti hunda noohu Iisiyu qoqqowira heeˈranno Kiristaanchooti; isi Phaawuloosira ammanamino jaalaati. (Soq. 20:4) Phaawuloosi, 55 M.D. balla Yihudaho heeˈranno Kiristaana kaaˈlate woxe gamba assinanni gede assi yannara isi Tikiqoosi konne lowo geeshsha hasiisanno looso ledosi loosanno gede assinoha ikkara dandaanno. (2 Qor. 8:18-20) Gedensaanni Phaawuloosi Roomaho umo usurami woyite Tikiqoosi soqqaminosi. Tikiqoosi Phaawuloosi borreessinota jawaachishshanno sokka Iisiyaho noo songuwara iillishino.—Qol. 4:7-9.

⁸ Tikiqoosi Phaawuloosira addaxxanno jaala ikke heeˈrino. (Tit. 3:12) Hakkawaro Tikiqoosi gede addaxxinanniha ikkinohu baalanka Kiristaana diˈˈikkino. Phaawuloosi 65 M.D. balla layinkimeeshsho usurami woyite batinyu Iisiyu qoqqowira heeˈranno roduuwi isiwa gambo giwinota borreessino; insa isiwa gambo gibbinohu darte waajjite ikkara dandaanno. (2 Xim. 1:15) Ikkirono, Tikiqoosi addaxxinanniha ikkino daafira Phaawuloosi isira wole looso uyinosi. (2 Xim. 4:12) Phaawuloosi togoohu danchu jaali noosi daafira hagiidhinoti dihuluullissannote.

9. Tikiqoosi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ⁹ Ninkeno addaxxinanni jaalla ikkine Tikiqoosi lawishsha harunsa dandiineemmo. Lawishshaho, kaaˈlo hasiissannonsa roduuwira kaaˈlineemmonsata coyiˈneemmoha calla ikkikkinni kaaˈlannonsare assineemmonsa. (Mat. 5:37; Luq. 16:10) Kaaˈlo hasiissannonsa roduuwi kaaˈlineemmonsata affuro jawaante afidhanno. Mitte rodoo togo yitino: “Addaxxinannire ikkitiniro wonanni qarrame noo manchi kaaˈlitaenso hiikkita yaanni yaaddo dilexxanno.”

10. Lawishsha 18:24 kultanno garinni qarru iillinosihu woy hexxo mudhinohu shesho afiˈra dandaannohu mamiinniiti?

¹⁰ Duucha woyite qarru iillinonsari woy hexxo mudhitinori addaxxitanno jaalira hasaaphite shesho afidhanno. (Lawishsha 18:24 nabbawi.) Beettisi Kiristaanu songonni bohameenna dadillinohu Bijee yinanni rodii togo yiino: “Giddoˈyata hasaapheemmohu addaxxeemmo jaali hasiisinoe.” Loosino soˈronni songote giddo noosi qoosso hooginohu Karloosi yinanni rodii kayinni togo yiino: “Bushiishannoe yee waajjummokkinni giddoˈyata hasaapheemmohu hasiisinoe.” Karloosi giddosita songote cimeeyyera hasaaphino; insa iillinosi qarra dandee saˈˈanno gede kaaˈlitinosi. Qoleno, isi cimeeyye fojosi mannaho kultannokkita afino daafira shesho afiˈrino.

11. Addaxxinannirenna mannu huluullamikkinni fojo hasaaphannore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹¹ Addaxxinannirenna mannu huluullamikkinni fojo hasaaphannore ikkate, cincineemmore ikka hasiissannonke. Zhaana yinanni rodoo minaannise hune haˈrisehu gedensaanni giddoseta jaallasera hasaaphite jawaante afidhino. Ise togo yitino: “Yoommata yaanni wirro wirro hige hasaaphoommaha ikkiro nafa insa cincite macciishshitinoe.” Kiˈneno wolootu hasaaphitanno woyite seekkitine macciishshitine dancha jaalla ikka dandiitinanni.

12. Maarqoosi ayeti? Isi umisi fajjonni woloota kaaˈlinohu hiittoonniiti?

¹² Marqoosi Yerusaalamete heeˈrannoho Yihudu wido ikkino Kiristaanchooti. Fiixisi Barnabaasi egennaminoho misiyoone ikke soqqamannoho. (Qol. 4:10) Maarqoosi maate dureeyye ikkitukki digattino, ikkirono, isi maalaamittete coye dibalaxisiisino. Maarqoosi heeshshosi diro woˈma umisi fajjonni woloota kaaˈlino. Isi wolootaho soqqama baxanno. Maarqoosi soqqamaasinchu Phaawuloosinna soqqamaasinchu Pheexiroosi soqqantu yannara duucha hige kaaˈlinonsa; isi insara hasiisannonsare wonshinonsaha ikkara dandaanno. (Soq. 13:2-5; 1 Phe. 5:13) Phaawuloosi “Maganu Gashshooti daafira” isi ledo soqqanturinna ‘jawaachishshusiri ‘ giddo mittu Maarqoosi ikkinota coyiˈrino.—Qol. 4:10, 11.

13. Layinki Ximootewoosi 4:11 noo hedo Phaawuloosi Maarqoosi ammaname soqqamino soqqansho naadinota leellishshannohu hiittoonniiti?

¹³ Maarqoosi Phaawuloosira lubbote jaalaati. Hanni tenne leellishannoha mitto lawishsha laˈno; Phaawuloosi 65 M.D. balla jeefote Roomaho usurame heeˈre Ximootewosira layinki sokka borreessino. Phaawuloosi hatte sokkara Ximootewoosi Maarqoosi haaˈre Rooma daanno gede xaaˈmino. (2 Xim. 4:11) Phaawuloosi Marqoosi alba ammaname soqqaminotera naadinoti egennantinote; hakko daafira isi tenne qarrame noo yannara Maarqoosi isiwa daanno gede kulino. Maarqoosi iso duucha doogganni kaaˈlinosi; miteekke, isi Phaawuloosira sagale woy borrote sokka borreessate horoonsiˈrannore massinosiha ikkara dandaanno. Phaawuloosi, Maarqoosiwiinni afiˈrino jawaantenna kaaˈlo jeefote shinasira albaanni noo yanna giddo shesho afiˈranno gede kaaˈlitinosiha ikkara dandaanno.

14-15. Maatewoosi 7:12 noo hedo wolootaho mitore asse kaaˈlate daafira maa rosiissannonke?

 ¹⁴ Maatewoosi 7:12 nabbawi. Qarru iille noonke yannara mannu mitore asse kaaˈlinkero hagiidhineemmo. Hedeweelcho danonni annasi shiirinohu Raayani togo yiino: “Qarru iille noonke yannara alba assineemmore shiimaaddare nafa assiˈne anfeemmokkiha lawankera dandaanno. Mannu shiimare nafa asse kaaˈlinkero lowo jawaante afiˈneemmo.”

¹⁵ Xiinxalloota ikkinummoro, wolootaho mitore assine kaaˈlineemmo doogga afiˈra dandiineemmo. Lawishshaho, mitte rodoo aleenni kulliri Piterinna Katiriini akimete mine noonsa qaxaro haˈranno woyite haaˈre haˈrannonsa manna qixxeessitino. Piterinna Katiriini makeena kade afannokki daafira tini rodoo songote giddo mitu roduuwi tara gaˈnite haadhe hadhannonsa gede pirogiraame fushshitino. Tini qixxaawo kaaˈlitinonsari no? Katiriini togo yitino: “Aaninkenni duhu hoˈlinoha lawinonke.” Shaqqillunni shiimare asse kaaˈla lowo geeshsha sheshifachishshannota deˈinoonte.

16. Marqoosi lawishshinni woloota sheshifachishate daafira maa ronseemmo?

¹⁶ Umi xibbi diro heeˈrinohu rosaanchu Maarqoosi loosu batiˈrinosi Kiristaanchooti. Isira lowohu ayyaanaamittete loosi noosi; konni giddo mittu suˈmisinni woshshinanni Wongeela borreessate. Ikkirono isi yanna gaaˈme Phaawuloosi sheshifachishino; hakko daafira Phaawuloosi ruxxi yiikkinni iso kaaˈlo xaˈmiˈrino. Anjeela yinanniti ahaahese shineenna xisiissidhinoti wolootu sheshifachishshinose daafira naaddino. Ise togo yitino: “Jaallanke addanka kaaˈlitankera hasidhannota anfummoro insara hasaapha diqarrissannonke. Insa ninke kaaˈlitanni daafurtino yine hendammora dihasidhanno.” Ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Ammanate roduuwaˈya umiˈya fajjonni mitore asse jawaachisheemmo?’

17. Layinki Qorontoosi 1:3, 4 noo hedo hiincanke woloota sheshifachishate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Shesho hasiissannonsa roduuwi qooxeessinkera woˈmite no. Wolootu ninke sheshifachishate horoonsidhino hedonni ninkeno woloota  sheshifachisha dandiineemmo. Ahaahese shiidhinoti Niino yinanni rodoo togo yitino: “Yihowa horoonsiˈrankera maahoyye yinummoro isi ninke widoonni woloota jawaachishanno.” (2 Qorontoosi 1:3, 4 nabbawi.) Konni birxichira kulliti Firaansisi togo yitino: “Layinki Qorontoosi 1:4te noo hedo halaaleho. Wolootuwiinni afiˈnoommo sheshonni ninkeno woloota sheshifachisha dandiineemmo.”

18. (a) Mitootu woloota sheshifachisha waajjitannohu mayiraati? (b) Woloota danchu garinni sheshifachisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

¹⁸ Waajjineemmoha ikkiro nafa roduuwanke jawaachinsheemmo faro hasiˈra hasiissannonke. Lawishshaho, qarru iillinosi manchira mayineemmoro woy maa assineemmoro afa hoongummoro waajjinammora dandiineemmo. Pooli yinannihu songote cimeessi annisi reyi yannara roduuwu iso sheshifachishate assitinore qaage togo yiino: “Insa anewa shiqqe hasaawisa shota diˈˈikkitinonsa. Qoleno, yitannori bainonsa. Ikkirono ane sheshifachishatenna kaaˈlate hasiˈransa umise loworeeti.” Taajooni yinanni rodiino lowoti baattote huxano gawajjitusihu gedensaanni togo yiino: “Hatte yannara mannu soyinoe sokka baalanti qulli diyitannoe; ikkirono insa ane gatato afate assitinore dihaweemmo.” Wolootaho hendeemmoha ikkiro insa danchu garinni sheshifachisha dandiineemmo.

19. Woloota jawaachishate murciˈroottohu mayiraati?

¹⁹ Goofimarchu gambisanno woyite, alamete ikkito roore bushshanni hadhanno; hattono heeshsho qarru batiˈrinota ikkitanno. (2 Xim. 3:13) Cubbaataamma ikkankenni loonseemmo soˈronni qarru iillankera dandaanno; hakko daafira shesho hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi reya geeshsha ammaname heeˈranno gede kaaˈlinosiri giddo mittu ammanate roduuwisiwiinni afiˈrino jawaanteeti. Arisxirokoosi gede ammanammoommore, Tikiqoosi gede addaxxinannire, hattono, Maarqoosi gede uminke fajjonni kaaˈlineemmore ikkino. Hatto assineemmoha ikkiro, roduuwinke ammanatenni kaajjite heedhanno gede kaaˈlineemmonsa.—1 Tes. 3:2, 3.