XIINXALLOTE BIRXICHO 2
‘Yesuusi Baxannosi Rosaanchiwiinni’ Ronseemmo Roso
“Ninke mimmitinke ledo baxammo; baxillu Maganunniho.”—1 YOH. 4:7.
FAARSO 105 “Maganu Baxilleho”
GUULCHO a
1. Maganu baxilli kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?
SOQQAMAASINCHU Yohaannisi “Maganu baxilleho” yee borreessino. (1 Yoh. 4:8) Tini harancho yaatto Maganu Kalaqaancho calla ikkikkinni baxillu Buichono ikkinota qaangeemmo gede assitannonke. Yihowa baxannonke! Baxillisi beꞌe yineemmokki gede, hagiidhineemmonna harshammi yineemmo gede assannonke.
2. Maatewoosi 22:37-40 kultanno garinni lame qara hajajo hiittenneeti? Layinki hajajo agadha qarrissankera dandiitannohu mayiraati?
2 Kiristaanu baxille leellisha hasiissannonsa. Tini hajajote. (Maatewoosi 22:37-40 nabbawi.) Yihowa seekkine anfummoro umi hajajo agadha qarrisa hoogankera dandiitanno. Korkaatuno, Yihowa guutaho; isi ninkera hedannonke hattono shaqqillunni towaatannonke. Layinki hajajo agadha kayinni qarra ikkitankera dandiitanno. Mayira? Korkaatuno ammanate roduuwinke guuntete xeꞌne noonsareeti. Insa mito woyite coyidhannorinni woy assitannorinni koffi assitankera dandiitanno. Yihowa tenne hajajo agadha qarrissannonketa afino daafira, mite Qullaawu Maxaafi borreessaano baxille leellisha hasiissannonkehu mayiraatironna hatto assa dandiineemmohu hiittoonniitiro kaaꞌlitannonke amaale borreessitanno gede assino. Kuri borreessaano giddo mittu Yohaannisiiti.—1 Yoh. 3:11, 12.
3. Yohaannisi mayi daafira luphi asse borreessino?
3 Yohaannisi Kiristaanu baxille leellisha hasiissannonsata marro marro hige borreessino. Isi Yesuusi heeshshore borreessi woyite “baxille” yaanno qaale wolootu sasu Wongeellu borreessaanonni roore horoonsiꞌrino; insa sasunku baxillu daafira borreessitinore gamba assineenna Yohaannisi borreessino geeshshiha diꞌꞌikkanno. Yohaannisi Wongeellanna sase sokkasi borreessi woyite mito xibbe diro ikkannosi. Tini qullaawu ayyaaninni borreessinoonni borro Kiristaanu baalanka coye baxillunni assa hasiissannonsata kultanno. (1 Yoh. 4:10, 11) Ikkollana Yohaannisira konne roso rosate yanna hasiissinosi.
4. Yohaannisi wolootaho baxille leellishinohu woꞌmanka woyite ikkinoni?
4 Yohaannisi wedellichu noo yannara baxille leellishinohu duuchanka woyite diꞌꞌikkino. Lawishshaho, Yesuusi mitte yannara harunsaanosi ledo Samaariyu widoonni hige Yerusaalame haꞌranni no. Mitu Samaariyu manni insa wosinimma adha giwino. Hakka woyite Yohaannisi mayino? Isi hakko qachi manna baala iiminni giira dirrite fiite itte guddara Yesuusa xaꞌmino. (Luq. 9:52-56) Wole yannarano Yohaannisi ledosi soqqantanno soqqamaasinera baxille leellishikkinni gatino. Yesuusi Maganu Gashshootira ayirrado bayicho aannonsa gede amansa Yesuusa xaꞌmitanno gede assitinori Yohaannisinna Yaiqoobi ikkitukkinni digattino. Wolootu soqqamaasine Yohaannisinna Yaiqoobi assitinore affuti lowo geeshsha hanqitino. (Mat. 20:20, 21, 24) Yohaannisi tenne baala soꞌro loosinoha ikkirono Yesuusi baxannosi.—Yoh. 21:7.
5. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?
5 Konni birxichira Yohaannisi lawishshanna isi baxillu daafira borreessinore xiinxallineemmo. Tenne xiinxallineemmo woyite roduuwinkera baxille leellisha dandiineemmo gara ronseemmo. Qoleno maatete umo ikkinohu maatesi baxannota leellisha dandaannohu hiittoonniitiro laꞌneemmo.
BAXILLE LEELLISHA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?
6. Yihowa baxannonketa leellishinohu hiittoonniiti?
6 Duucha woyite, baxille leellinshannihu hisatu albinni dancha qaale coyiꞌneeti yine hendeemmo. Ikkollana manna addinta banxeemmoha ikkiro banxeemmonsata assineemmorinnino leellisha hasiissannonke. (Yaiqoobi 2:17, 26 ledo heewisiisi.) Lawishshaho, Yihowa baxannonke. (1 Yoh. 4:19) Isi Qullaawu Maxaafi widoonni baxannonketa kulinonke. (Far. 25:10; Rom. 8:38, 39) Ikkollana, Yihowa baxannonketa leellishinohu coyiꞌrinorinni calla ikkikkinni assinorinniiti. Yohaannisi togo yee borreessino: “Ninkera Maganu baxilli xawinonkehu kunninniiti; isi widoonni heeshsho afiꞌneemmo gede, Maganu afiꞌrinoha mitto Beettosi tenne gobba soyino.” (1 Yoh. 4:9) Yihowa baxanno Beettisi ninke daafira qarramannonna reyanno gede fajjino. (Yoh. 3:16) Hakko daafira Yihowa baxannonketa horo dihuluullammeemmo.
7. Yesuusi baxannonketa leellishinohu hiittoonniiti?
7 Yesuusi rosaanosi baxannota buuxisinonsa. (Yoh. 13:1; 15:15) Yesuusi insano ikko ninke baxannota leellishinohu coyiꞌrinorinni calla ikkikkinni assinorinniiti. Isi togo yiino: “Lubbosi jaalisira sayise aanno manchiha roorino baxilli ayewano dino.” (Yoh. 15:13) Yihowanna Yesuusi assitinonkere hendeemmo woyite, maa assate kaꞌneemmo?
8. Umi Yohaannisi 3:18 maa assa hasiissannonketa kultanno?
8 Yihowanna Yesuusa banxeemmota leellinsheemmohu insara hajajammeeti. (Yoh. 14:15; 1 Yoh. 5:3) Yesuusi mimmito banxeemmo gede hajajinonke. (Yoh. 13:34, 35) Roduuwanke banxeemmota coyiꞌneemmorinni calla ikkikkinni assineemmorinnino leellisha hasiissannonke. (1 Yohaannisi 3:18 nabbawi.) Insa banxeemmota leellishate assineemmohu mitu coyi maati?
RODUUWAꞌNE BAXXE
9. Baxillu Yohaannisi maa assanno gede assinosi?
9 Yohaannisi hasiꞌroommero annisi ledo qulxuꞌme woshshaaxxate looso loosiꞌranni heeꞌra dandaanno. Isi kayinni hatto diassino; hatteentenni wolootu Yihowanna Yesuusi daafira halaale affanno gede kaaꞌlate illachishino. Yohaannisi doodhino heeshsho qarru nookkite yaa diꞌꞌikkino. Isira buutote darti iillinosi, hattono umi xibbi diri jeefora lophinyu amade noosiha wolewa haaꞌne haꞌnoonnisi. (Soq. 3:1; 4:1-3; 5:18; Aju. 1:9) Isi Yesuusi daafira sabbakeenna usurroonnisiwa heeꞌre nafa, woloota baxannota leellishino. Lawishshaho, Fiximo yinanni giddichora heeꞌre laino ajuuja borreesse “muli yanna giddo ikkanno coye” affanno gede songuwate soyino. (Aju. 1:1) Yesuusi heeshshonna soqqanshore kulanno Wongeella borreessinohu Fiximo giddichonni fulihu gedensaanni ikkikkinni digatino. Qoleno isi roduuwasi jawaachishate sase sokka borreessino. Yohaannisi gede uminke injo agura dandiineemmohu hiittoonniiti?
10. Manna baxattota leellisha dandaattohu hiittoonniiti?
10 Heeshshokki giddo doodhatto doorshinni manna baxattota leellisha dandaatto. Sheexaanu alame yannakkinna wolqakki woxe duuꞌnate woy maccaha ikkate gudattora hasidhanno. Uminsa horo agurte Maganu Mangistere sabbakkanno halashshaano kayinni yannansa dancha duduwo duduwatenna mannu Yihowawa shiqanno gede kaaꞌlate horoonsidhanno. Mitootu isinni woꞌma yanna sabbakkanno hattono rosiissanno.
11. Batinyu ammanamino Kiristaani Yihowanna roduuwansa baxannota leellishanni noohu hiittoonniiti?
11 Batinyu ammanamino Kiristaani uminsaranna maatensara hasiisannore shiqishate woꞌma yanna looso loosanno. Ikkirono tini ammanantino halashshaano Maganu dirijjite dandiitu doogo baalatenni kaaꞌlitanno. Lawishshaho, mitu roduuwi dano iillitinonsare kaaꞌlitanno, wolootu gimbaatu looso loossanno; baalunku kayinni alamete doyichora loonsanni looso woxunni kaaꞌla dandiitanno. Insa hatto assitannohu Maganonna manna baxxannohuraati. Lamalate kiiro gambooshshe haꞌnenna dawaro qolle roduuwanke banxeemmota leellisha dandiineemmo. Daafurre heeꞌnoommo woyite nafa togoo gambooshshuwa dihonseemmo. Waajjineemmoha ikkara dandaanno; ikkirono dawaro qolleemmo. Ninke uminkera qarra ikkannori noonkeha ikkirono, gambooshshu hanafara albaanninna goofihu gedensaanni roduuwanke jawaachinsheemmo. (Ibi. 10:24, 25) Roduuwinke assitannorira lowo geeshsha galanteemmonsa!
12. Yohaannisi roduuwasi baxannota leellishinoti wole doogo hiitteeti?
12 Yohaannisi roduuwasi baxannota leellishinohu insa galate calla ikkikkinni amaaleno amaaleeti. Lawishshaho, isi sokka borreessi woyite, roduuwa ammanansaranna danchu loosinsara galatinonsa; ikkirono cubbu daafira kaajjishe amaalinonsa. (1 Yoh. 1:8–2:1, 13, 14) Ninkeno roduuwinke assitannohu danchu coyira galata hasiissannonke. Ikkirono mittu rodiinkera bushu akati woy rosichi noosita anfummoro, hayyotenni amaalle banxeemmosita leellisha dandiineemmo. Jaalanke amaala shota diꞌꞌikkitino; ikkirono Qullaawu Maxaafi addu jaalla mimmito gamaxxanno woy amaaltannota kulanno.—Law. 27:17.
13. Maa assa dihasiissannonke?
13 Mito coye assa qorophine roduuwanke banxeemmota leellisha dandiineemmo. Lawishshaho, insa coyidhannorira hanqate dimuddammeemmo. Hanni Yesuusi reyara shiimu barri gate heeꞌreenna ikkinore laꞌno. Isi rosaanosi heeshsho afiꞌrate maalasi itanna mundeesi aga hasiissannonsata kulinonsa. (Yoh. 6:53-57) Isi coyiꞌrinorinni shagaggidhe lowo rosaanosi iso agurte hadhino; ikkirono Yohaannisinna wole addu jaallasi agurte dihadhinosi. Insa isira ammanante heedhino. Insa Yesuusi coyiꞌrinore dihuwattino hattono coyiꞌrinorinni gurchaabbinoha ikkara dandaanno. Ikkirono Yesuusiti ammanantino jaalla coyiꞌrinori soꞌrote yite diheddino hattono tennera dihanqitino. Hatteentenni insa Yesuusi halaale coyiꞌrannota affino daafira iso ammantino. (Yoh. 6:60, 66-69) Roduuwinke coyidhannorinni muddamme hanqa horonta dihasiissannonke. Hatteentenni yitara hasidhinore xawisse kultanno gede assineemmo.—Law. 18:13; Ros. 7:9.
14. Roduuwanke giwa hasiissannonkekkihu mayiraati?
14 Yohaannisi roduuwanke gimbeemmokki gedeno jawaachishinonke. Tenne amaale harunsineemmokkiha ikkiro, Sheexaanu gawajjankera wodhinanni heeꞌnoommo. (1 Yoh. 2:11; 3:15) Umi xibbi diri jeefora mitu Kiristaanira togoori iillinonsa. Sheexaanu Maganu manni mereero gibbonna babbadooshshu heeꞌranno gede assate dandiire baala assino. Yohaannisi sokka borreessi woyite Sheexaaneho noosi gedee akati noonsa manni songo sure eino. Lawishshaho, Diyoxiraafiisi mitte songo giddo babbadooshshu kalaqamanno gede assino. (3 Yoh. 9, 10) Isi aliidi bisi soyanno roduuwa diayirrisino. Isi baxannokki manna wosinsiꞌranno Kiristaana songote giddonni fushshe hoolate woꞌnaalino. Isi lowo bunshe assino. Sheexaanu xaano Maganu manna babbadaranna baxantannokki gede assara sharramanni no. Ninke kayinni Sheexaanu hatto assankera horo wodhinoonke.
MAATEꞌNE BAXXE
15. Maatete umi maa dea dihasiissannosi?
15 Maatete umi maatesi baxannota leellishanno doogga giddo mitte insara maalaamittetenni hasiisannore shiqishate. (1 Xim. 5:8) Ikkirono isi maalaamittete coyi maatesita ayyaanaamittete hasatto wonshannokkita dea dihasiissannosi. (Mat. 5:3) Yesuusi maatete umo ikkitinorira dancha lawishsha ikkinonsata hedi. Yohaannisi Wongeelli kulannonte gede, Yesuusi qarru haqqi aana sutame heeꞌre nafa maatesira heda diagurino. Yohaannisi Yesuusi ama Maariyaami ledo iso suntoonniwa uurre no. Yesuusi hakka woyite buuto qarrame nooha ikkirono, Yohaannisi Maariyaami towaatanno gede xaaꞌmino. (Yoh. 19:26, 27) Yesuusi roduuwi Maariyaamira maalaamittete hasiisannore shiqisha dandiitannoti dihuluullissannote; ikkirono, hakka woyite insa Yesuusi rosaano ikkitinokkiha ikkara dandaanno. Konnira Yesuusi Maariyaami maalaamittetennino ikko ayyaanaamittetenni hasiisannosere afidhara hasiꞌrino.
16. Yohaannisira hiikku lowo loosi noosi?
16 Yohaannisira lowo loosi noosi. Isi soqqamaasincho ikkino daafira sabbakate looso diinaggaawe loosa hasiissinosi. Isira minaama noosiha ikkara dandaanno; konnira maatesita maalaamittetenna ayyaanaamittete hasatto wonsha hasiissinosiha ikkara dandaanno. (1 Qor. 9:5) Maatete umo ikkitinori isi lawishshinni maa rossanno?
17. Maatete umi maatesita ayyaanaamittete hasatto wonsha hasiissannosihu mayiraati?
17 Maatete umo ikkinohu mittu rodiira lowo loosi noosiha ikkara dandaanno. Lawishshaho, Yihowa ayirranno gede loososi diinaggaawe loosa hasiissannosi. (Efe. 6:5, 6; Tit. 2:9, 10) Songote giddono loosu noosiha, lawishshaho, roduuwa towaatannoha woy diinaggaawe sabbakannoha ikkara dandaanno. Qoleno minaamasinna oososi ledo Qullaawa Maxaafa ganye xiinxalla hasiissannosi. Insa maalaamittetenna ayyaanaamittete keeraanchimmansa baꞌannokki gede sharramanno daafira lowo geeshsha galattannosi.—Efe. 5:28, 29; 6:4.
‘ANE BAXILLINNI HEEDHE’
18. Yohaannisi maa afino?
18 Yohaannisi lowo diro heeꞌrino hattono hagiirsiisannoha batinye coye assino. Isira ammanasi shoshshoggitanno gede assannohu batinyu qarri iillinosi. Yohaannisi Yesuusi hajajo agadhate woꞌmanka woyite dandiire baala assino; kuri giddo mitte Yesuusi roduuwiꞌne ledo baxamme yee hajajino hajajooti. Yohaannisi, Yihowanna Yesuusi baxxannosita afino; tini isi iillinosi qarra baala dandee saꞌꞌanno gede jawaante ikkitinosi. (Yoh. 14:15-17; 15:10; 1 Yoh. 4:16) Sheexaanu woy alamesi Yohaannisi roduuwasi baxannota coyiꞌrannorinninna assannorinni leellishannota hooltasira diwodhino.
19. Umi Yohaannisi 4:7 maa assineemmo gede jawaachishshannonke? Mayira?
19 Yohaannisi gede ninkeno heeꞌnoommohu Sheexaanu gashshe noo alameraati; Sheexaanu qole ayeno dibaxanno. (1 Yoh. 3:1, 10) Sheexaanu roduuwanke gimbammora hasiꞌrannoha ikkirono, hatto assa dandaannohu ninke wodhine agurrummoro callaati. Roduuwanke banxeemmota coyiꞌneemmorinninna assineemmorinni leellishate murciꞌno. Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa maate miilla ikkankenni harshammi yine hagiirraame heeshsho heeꞌneemmo.—1 Yohaannisi 4:7 nabbawi.
FAARSO 88 Doogokki Rosiisie
a Qullaawu Maxaafi giddo “Yesuusi baxannosi rosaanchi” yinoonnihu Yohaannisi ikkikki digatino. (Yoh. 21:7) Yohaannisi wedellichu noo waro nafa lowoti dancha akatta noositi dihuluullissannote. Yannate gedensaanni Yihowa iso baxillu daafira lowore borreessanno gede horoonsiꞌrinosi. Konni birxichira Yohaannisi borreessinota mite hedonna isi lawishshinni maa ronseemmoro laꞌneemmo.
b MISILETE XAWISHSHA: Diinaggaawe loosannohu mittu maatete umi dano iillitinonsare kaaꞌlanni no, alamete doyichora loonsanni looso woxunni kaaꞌlanni no, hattono wolootu insa ledo maatete magansiꞌra assidhanno gede koyise no.