1. Yihowa ledo yanna sayisa dandiineemmohu hiittoonniiti?

 BANXEEMMO manni ledo yanna sayisa hagiirsiissannonke. Minaannanna minaama mitteenni yanna sayisa lowo geeshsha hagiirsiissannonsa. Wedellu jaallansa ledo hosa lowo geeshsha baxxanno. Qoleno ninke baalunku ammanate roduuwinke ledo sayinseemmo yanna lowo geeshsha naandeemmo. Ikkirono wolu baalunkunni roore Maganinke ledo yanna sayisa lowo geeshsha banxeemmo. Huuccatto assiˈne, Qaalesi nabbambe, isi mannu oosora hedinorenna baxissanno akattasi hiincine Maganinke ledo yanna sayisa dandiineemmo. Addanko Yihowa ledo sayinseemmo yanna ninkera muxxete!—Far. 139:17, NW.

2. Qarra ikkannonkehu tuncu yaannonke coyi maati?

² Yihowa ledo yanna sayisa hagiirsiissannonkeha ikkirono, qarra ikkannori tuncu yaannonke. Loosu batiˈrannonke daafira ayyaanaamittete coyira yanna gaaˈma qarra ikkitankera dandiitanno. Maalaamittete loosi, maatete hasiisannore wonsha hattono wolu hasiisanno coyi yannanke gudanno daafira huuccatto assiˈrate, xiinxallate woy hiincate yanna hoongoommohu gede assine hendammora dandiineemmo.

3. Hendummokki yannanke gudannohu wolu coyi maati?

³ Qoleno hendummokki yannanke gudannohu wolu coyino no. Assineemmo coyi soˈro ikka hoogiro nafa, qoropha hoongummoro albinni roore Yihowawa shiqate horoonsiˈneemmo yanna gudankera dandaanno. Hanni lawishshaho boohaarsha hendo. Saˈne saˈne boohaara baalanka kaaˈlitannonke. Ikkollana boohaarranni lowo yanna sayinseemmoha ikkiro, danchu boohaarshi nafa ayyaanaamittete coye assineemmo yanna gudankera  dandaanno. Hakko daafira boohaarshaho quwa saˈˈa dihasiissannonke.—Law. 25:27; 1 Xim. 4:8.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Konni birxichira, roore hasiisanno coye balaxisiisa hasiissannonkehu mayiraatiro ronseemmo. Qoleno Yihowa ledo sayinseemmo yanna danchu garinni horoonsiˈra dandiineemmo garanna konni garinni yannanke hayyotenni horoonsiˈra kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo.

5. Efesooni Sokka 5:15-17 noo amaale mittu wedellichi wole baalantenni woyyitino heeshsho doodhanno gede kaaˈlitannosihu hiittoonniiti?

⁵ Baalantenni woyyitino heeshsho doodhe. Wedellu duucha woyite, ‘Hiittoo heeshsho heeˈnummoro woyyanno ikka?’ yite heddanno. Qoleno wedella rosu mini rosiisaanonna Yihowa Farciˈraasine ikkitinokkiri maatensa miilla, lowo woxe baantanni looso afidhanno gede yuniversite eˈara xixxiibbannonsa. Togoo rosi lowo yanna gudannoho. Annuwinsanna amuuwinsa hattono songote giddo noo jaallansa kayinni wedellu Yihowara soqqantanni heedhanno gede jawaachishshannonsaha ikkara dandaanno. Yihowa baxanno wedellichi dancha doorsha doodhanno gede kaaˈlasira dandaannori maati? Efesooni Sokka 5:15-17 geeshsha nabbawe hiinca kaaˈlitannosi. (Qummeeshsha nabbawi.) Mittu wedellichi konne qummeeshsha nabbawihu gedensaanni isonooto togo yee xaˈmannoha ikkara dandaanno: ‘Yihowa “hedo maati?” Iso hagiirsiiseemmohu hiittoo doorsha doodhummorooti? Yannaˈya danchu garinni horoonsiˈreemmo gede kaaˈlannoehu hiittoo doorshaati?’ ‘Diru busha’ ikkinotanna tini Sheexaanu gashshe noo alame mulenni baˈannota qaagge. Heeshshonkenni Yihowa hagiirsiisannore assa hayyote.

6. Maariyaami doodhitino doorshi maati? Konne doorsha doodhase hayyote yineemmohu mayiraati?

⁶ Balaxisiisa hasiissannore balaxisiisse. Yannanke danchu garinni horoonsiˈrate, mito woyite soˈro afiˈrinokkihu lamu coyi giddonni mitto doodha hasiissannonke. Yesuusi Maariyaaminna Maarta minira haˈrinota kultannoti lowo manni afino xagge tenne hedo luphi assite leellishshanno. Wosincho adha baxxannoti Maarta, Yesuusi minisera marita lowo geeshsha hagiidhitinoti dihuluullissannote; ise iso wosinsiˈrate lowo sagale worate kaˈino. Maariyaami kayinni Mootichise rosiisannore macciishshate mulesi ofoltu. Maarta assitino coyi soˈro ikka hoogirono, Yesuusi Maariyaami “dancha coye doodhitino” yiino. (Luq. 10:38-42) Yannate gedensoonni Maariyaami hatte yannara shiqqino sagale habbinoha ikkara dandaanno; Yesuusi rosiisino roso kayinni horo habbinokkiti dihuluullissannote. Maariyaami hattee Yesuusi ledo sayissinota shiima yanna lowori gede assite laˈinonte gede, ninkeno Yihowa ledo sayinseemmo yanna lowori gede assine laˈneemmo. Yihowa ledo sayinseemmo yanna danchu garinni horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

7. Huuccatto assiˈra, xiinxallanna hiinca lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

⁷ Huuccatto, xiinxallonna hiinca Yihowa magansiˈrate wido ikkitinota qaagi. Huuccatto assiˈneemmo woyite, lowo geeshsha baxannonkehu iimi Anninke ledo hasaambanni heeˈnoommo. (Far. 5:7) Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmo woyite, hayyote Buicho ikkino ‘Magani coye’ ronsanni heeˈnoommo. (Law. 2:1-5) Yihowa daafira rosoommore hiincineemmo woyite, baxissannota isi akattanna albillitte ninkerano ikko mannu ooso baalate uyinota dhagge ikkitanno hexxo hendanni  heeˈnoommo. Yannanke danchu garinni horoonsiˈneemmoti tenne roortino doogo dino. Yihowa ledo sayinseemmo yanna danchu garinni horoonsiˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

8. Yesuusi halallaho noo yannara yannasi horoonsiˈrino doogonni maa ronseemmo?

⁸ Dandaamannoha ikkiro cancu nookki bayicho doodhe. Hanni Yesuusi lawishsha laˈno. Isi uullate aana soqqanshosi hanafara albaanni, halallaho 40 barra keeshshino. (Luq. 4:1, 2) Isi hakkiicho cancu nookkiwa Yihowa huucciˈranna Annisi isi daafira hedinori maatiro hiinca dandaanno. Hatto assasi Yesuusi muli yannara iillannosi fonqolira qixxaawanno gede kaaˈlitinositi dihuluullissannote. Ati Yesuusi lawishshinni horo afiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Minikki manni lowoha ikkiro, mini giddo cancu nookki bayicho afiˈra qarra ikkitahera dandiitanno. Hatto ikkiro mini gobbaanni cancu nookki bayicho hasiˈra hasiissannoheha ikkara dandaanno. Juuliya yinanni rodoo huuccatto assidhanni Yihowa ledo yanna sayisa hasidhanno woyite hatto assitanno. Isenna minaannise Faransayete gobbara shiima kifilera heeˈranno daafira hedose billaallisannori nookkiha callase heeˈra qarra ikkitannose. Juuliya togo yitino: “Hakko daafira barru baala paarke noowa haˈre milli yeemma.” “Hakkiicho callichoˈya, hedoˈya bebbeehannori nookkiha Yihowara giddoˈyata fushshe hasaapha dandeemma.”

9. Yesuusira loosu batiˈrannosiha ikkirono, Yihowa ledo noosi jaalooma lowo geeshsha naadannota leellishinohu hiittoonniiti?

⁹ Yesuusira woˈmanka woyite loosu batiˈrannosi. Yesuusi uullate aana soqqami yannara isi mari base baalate lowo manni hoodesi haˈrino; kuni manni baalunku isi yannasi gaaˈme kaaˈlansara hasiˈrannoho. Mitte yannara, Yesuusa laˈˈara “katamu manni baalu nafara gamba [yiino].” Ikkirono Yesuusi woˈmanka woyite Yihowa huucciˈrate yanna gaaˈmino. Isi soodo guto arrishsho fultukki, “kashshi yaannori nookkiwa” haˈrino; isi hakkiicho callichisi Annisi ledo yanna sayisa dandaanno.—Maq. 1:32-35.

10-11. Maatewoosi 26:40, 41 kultanno garinni Yesuusi Geetesemaane yinanniwa kaashshu basewa rosaanosira hiittenne hasiisse noonsa amaale amaalinonsa? Kayinni mayi ikkino?

¹⁰ Yesuusi uullate aana heeˈrinohu jeefote hashsha yaano soqqanshosi jeefisara kae heeˈre, hiincatenna huuccatto assiˈrate wirro kashshi yaannori nookki bayicho hasiˈrino. Isi Geetesemaane yinanniwa togoo bayicho afiˈrino. (Mat. 26:36) Yesuusi hatte yannara rosaanosira huuccattote daafira lowo geeshsha hasiisse noonsa amaale amaalinonsa.

¹¹ Hanni hakkiinni aane mayi ikkinoro laˈno. Insa Geetesemaane yinanniwa kaashshu base  iillitu yannara, yanna hashshu taaloote ikkitukki digattino. Yesuusi soqqamaasinesi, “goxxinikkinni konniicho agarre!” yee isi huuccatto assiˈrara haˈri. (Mat. 26:37-39) Isi huuccatto assiˈranni heeˈreenna insa kayinni goxxino. Insa goxxe noota afiti Yesuusi galagale “jaattine huuccidhe!” yee jawaachishinonsa. (Maatewoosi 26:40, 41 nabbawi.) Isi insa lowo geeshsha dadillitinotanna daafurtinota wodanchino. Yesuusi shaqqillunni, “maalu . . . daafuraamoho” yiino. Hakkiinni Yesuusi huucciˈrara lame hige haˈrino; isi higanno woyite insa huucciˈra agurte goxxe no.—Mat. 26:42-45.

12. Mito woyite lowo geeshsha yaande woy daafurre huuccatto assiˈra dandaa hoongummoro maa assa dandiineemmo?

¹² Maltino yanna doodhe. Mito woyite lowo geeshsha yaandeemmo woy daafurreemmo daafira huuccatto assiˈra qarra ikkitankera dandiitanno. Togoori iillinoheha ikkiro togoo coyi iillinohehu ate calla ikkoottokkita qaagi. Hatto ikkiro maa assa dandaatto? Hawarro hawarro huucciˈrate rosichi noonsari mitu roduuwi yanna hashshitukki hakkeeshsha daafurtinokki yannara huucciˈra kaaˈlitinonsata huwattino. Wolootu kayinni ikkite huuccidhanno garino hedonsa billaallitannokki gede kaaˈlannonsata huwattino. Atino lowo geeshsha yaadde woy hexxo mudhite huucciˈra dandaattokkihalla ikki? Macciishshamannohere Yihowara hasaaphi. Maarote Anninke giddokkita afannota addaxxi.—Far. 139:4.

13. Elekitiroonikisete uduunnichi Yihowa ledo yanna sayinseemmo woyite hedonke bebbeehantanno gede assara dandaannohu hiittoonniiti?

¹³ Xiinxallitinanni woyite hedoˈne billaallisannore hooˈle. Yihowa ledo noonke jaalooma kaajjishiˈneemmo gede kaaˈlitannonketi huuccatto calla diˈˈikkitino. Maganu Qaale xiinxallanna songote gambooshshe haˈrano albinni roore Maganunniwa shinqeemmo gede kaaˈlitannonke. Xiinxallatto yannaranna songote gambooshshiwa nootto yannara, yannakki danchu garinni horoonsiˈrate maa assa dandaatto? Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Songote gambooshshiwa woy xiinxalleemmo woyite hedoˈya bebbeehantanno gede assara dandaannori maati?’ Silketenni woy wolu elektiroonikisete uduunnichinni mannu dowwolannohe woyite, iimeele soyannohe woyite woy borrote sokka soyannohe woyite tini hedokki bebbeehantanno gede assitanno? Yannankera lowo biliyoone ikkanno mannira togoohu kaaˈlanno  uduunnichi noonsa. Mite xiinxallaano hedonke bebbeehantannokki gede assiˈrate woˈnaalleemmo woyite, silke mulenke noo daafira calla hedonke bebbeehantara dandiitannota coyidhino. Mittu fullahaanchi, “Loossanni nootto looso illachisha didandaatto. Wodanikki wolewa haˈranno” yiino. Duucha woyite woradunna qoqqowu gambooshshi hanafara albaanni, elekitiroonikisete uduunnichonke wolootu macciishshitannota hoolannokki gede assine wodhineemmo gede kullanninke. Ninkeno callootinke Yihowa ledo yanna sayinseemmo woyite elekitiroonikisete uduunnichonke hedonke bebbeehannokki gede assine wodha dandiineemmo?

14. Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 kultanno garinni Yihowa hedonke bebbeehantannokki gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Hedokki bebbeehantannokki gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. Xiinxallatto yannara woy gambooshshunniwa nootto yannara wodanikki wolewa haˈrannoha ikkiro kaaˈlannohe gede Yihowa huucciˈri. Yaadoottoha woy dadilloottoha ikkiro, yaaddokki agurte ayyaanaamittete coye illachisha shota ikka hooggahera dandiitanno; ikkirono hatto assa lowo geeshsha hasiissannote. Maganu keeri wodanakki calla ikkikkinni ‘hedokkino’ agarannohe gede huuccatto assiˈri.—Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 nabbawi.

15. Yihowa ledo yanna sayinsiro afiˈnanniti mitte horo maati?

¹⁵ Yihowa ledo hasaawate, isi yaannore macciishshatenna isi daafira hedate yanna gaaˈmittoro lowo horo afiˈratto. Hiittoonni? Umihunni, dancha doorsha doodhatto. Qullaawu Maxaafi, “Egennaamu ledo hosannohu egennaamo ikkanno” yaanno. (Law. 13:20) Hayyote Buicho ikkinohu Yihowa ledo yanna sayisittoro atino albinni roore hayyicha ikkatto. Qoleno iso hagiirsiisa dandaattohu hiittoonniitiro albinni roore huwatatto; hattono iso dadillisanno doorsha giwa dandaatto gara wodanchatto.

16. Yihowa ledo yanna sayisanke rosiisate dandoonke woyyeessiˈneemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Layinkihunni, worba rosiisaancho ikkatto. Mitto mancho Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo woyite qara mixonke isi Yihowawa shiqanno gede kaaˈlate. Iimi Anninke ledo hasaambummo kiiro, iso albinni roore banxeemmo hattono xiinxallinseemmo manchi Yihowa baxanno gede albinni roore kaaˈla dandiineemmo. Hanni Yesuusi lawishsha hendo. Isi Annisi daafira iibbado giddonninna baxillunni kulino daafira ammanantino soqqamaasinesino Yihowa baxxino.—Yoh. 17:25, 26.

17. Huuccattonna xiinxallo ammananke kaajjishiˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Sayikkihunni, ammanakki kaajjitanno.  Hanni Maganu biddishsha aahera, sheshifachishahera woy kaaˈlahera huucciˈrittoro mayi ikkannoro hedi. Yihowa huuccattokkira dawaro qoli kiiro, isira noohe ammana kaajjitanno. (1 Yoh. 5:15) Ammanakki kaajjishiˈrate kaaˈlannoheri woluri maati? Hojju xiinxallooti. “Ammaˈna macciishshatenni [daggannota]” qaagi. (Rom. 10:17) Ikkirono, ammana kaajjishiˈrate egenno afiˈratenni sainore assa hasiissannonke. Wolere maa assa hasiissannonke?

18. Hiinca hasiissannonkehu mayiraati leellishanno lawishsha kuli.

¹⁸ Ronsanni heeˈnoommore hiinca hasiissannonke. Hanni Faarso 77te borreessaanchi xagge laˈno. Kuni borreessaanchi isinna wolu Israeelete manni Yihowa dadillisinohu gede asse hedino daafira lowo geeshsha yaadino. Isi lowo geeshsha yaadino daafira hashsha goxicho hoogino. (Kiiro 2-8) Isi ma assiyya? Yihowara togo yiino: “Loosoottore baala hedeemmo; dhaggenniha loosokki baala heeshshi gotti asse laeemmo.” (Kiiro 12) Faarsaasinchu Yihowa konni albaanni mannisira assinore afinoti dihuluullissannote; ikkirono kuni yaadino manchi togo yee hedino: “Maganu marara hawinoni? Maarosi hanqoho soorrinoni?” (Kiiro 9) Faarsaasinchu Yihowa loosonna isi konni albaanni mannisira leellishino maaronna shaqqille hiincino. (Kiiro 11) Tini mayi guma abbituyya? Faarsaasinchu Yihowa mannasi agurannokkita ammanino. (Kiiro 15) Hatteente gede, atino Yihowa alba mannisira assinorenna ate umikkira assinohere hiincittoro ammanakki kaajjitanno.

19. Yihowa ledo yanna sayinsummoro afiˈneemmoti wole horo maati?

¹⁹ Shoolkihunni, wolu baalunkunni roore Yihowara noohe baxilli lexxanno. Wolu baalunku akatinni roore baxillu Yihowara hajajamatto gede, iso hagiirsiisate yite umikki horo aguratto gedenna qarra dandiite saˈˈatto gede kaaˈlannohe. (Mat. 22:37-39; 1 Qor. 13:4, 7; 1 Yoh. 5:3) Yihowa ledo noonkeha lubbote jaalooma roorannonkeri woluri dino!—Far. 63:1-8.

20. Yihowa ledo sayisatto yanna danchu garinni horoonsiˈrate maa assate hedootto?

²⁰ Huuccatto, xiinxallonna hiinca Yihowa magansiˈra ikkitinota qaagi. Yihowa ledo yanna sayisate Yesuusi gede cancu nookki bayicho hasiˈri. Hedokki bebbeehanno coye hooˈli. Ayyaanaamittete coye assatto woyite hedokki bebbeehantannokki gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. Xaa yannara, yannakki danchu garinni horoonsiˈrattoha ikkiro, Yihowa haaro alamera hegere heeshsho oye baˈraasannohe.—Maq. 4:24.