1-3. Yihowa manni wiˈlanno gede assannonsari maa ikkara dandaanno?

 MULI yanna giddo wiˈloottohu mamooteeti? Mito woyite hagiirru batinyinni wiˈlineemmo. Kayinni duucha woyite wiˈlineemmohu xissiisiˈneemmo daafiraati. Lawishshaho shiiˈneemmo woyite wiˈlineemmo. Loreeli yinanniti Yunayitidi Isteetisete heedhanno rodoo togo yite borreessitino: “Qaaqqoˈya shiiˈroomma daafira mito woyite lowo geeshsha xissiisiˈreemmahura mitturino sheshifachishannoeri nooha dilawannoe. Togoo woyite xissoˈya haweemmaha dilawannoe.” *

² Wiˈlineemmo gede assannonkeri wolurino heeˈrara dandaanno. Jaappaanete heedhannoti Hiiroomi yinanni suwisaancho togo yitino: “Mito woyite soqqanshonniwa hasaawiseemma manni dancha duduwo macciishsha giwanno daafira dadilleemma. Hakko daafira mito woyite, Yihowa halaale macciishsha hasiˈranno manninni xaadeemma gede kaaˈlaera wiˈlanni huucciˈreemma.”

³ Aterano aleenni kulli roduuwira iillinori gedeeri iille egenninohe? Ninke giddo batinyeho togoori iille egenninonke. (1 Phe. 5:9) Yihowa ‘hagiirrunni magansiˈra’ hasiˈneemmo; ikkollana mito woyite shiiˈne dadillineemmo daafira, hexxo mudhineemmohura woy Yihowara ammanama qarra ikkitannonke gede assanno fonqoli iillannonke daafira wiˈlineemmo woyiti no. (Far. 6:6; 100:2) Togoo qarri tuncu yaannonke woyite dandiine saˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Yesuusi lawishshinni rosa dandiineemmo. Yesuusi lowo geeshsha xissiisiˈrino daafira ‘wiˈlino’ woyiti no. (Yoh. 11:35; Luq. 19:41; 22:44; Ibi. 5:7) Hanni isi hiittee hiittee yannara wiˈlinoro laˈno. Qoleno tenne xaggenni maa ronseemmoro  laˈneemmo. Hattono wiˈlineemmo gede assannonke qarra dandiine saˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maatiro ronseemmo.

5. Yohaannisi 11:32-36 noo xaggenni Yesuusi daafira maa ronseemmo?

⁵ Hawadi woggara 32 M.D. Yesuusi jaali Aliaazaari dhiwame reyi. (Yoh. 11:3, 14) Aliaazaarira Maariyaaminna Maarta yinanniri lame meya roduuwi noosi; Yesuusi tenne maate lowo geeshsha baxanno. Kuri meenti baxanno rodoonsa shiiˈrino daafira lowo geeshsha xissiisiˈrino. Aliaazaari reyihu gedensaanni, Yesuusi Maariyaaminna Maarta heeˈrannoha Biitaaniyu qacha haˈrino. Maarta Yesuusi daanni noota macciishshituti isinni xaadate rakke fultu. Ise, “Mootichaˈya, ati kawiicho heeˈroottoha ikkoommero rodiiˈya direyanno” yitu woyite mageeshshi geeshsha xissiisidhinoro heda dandaatto. (Yoh. 11:21) Yesuusi Maariyaaminna wolootu wiˈlitanna laihu gedensaanni, isino ‘wiˈlino.’—Yohaannisi 11:32-36 nabbawi.

6. Yesuusi Aliaazaari reyi yannara wiˈlinohu mayiraati?

⁶ Yesuusi hatte yannara wiˈlinohu mayiraati? Qullaawa Borro Seekke Huwata (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafi togo yiino: “Jaalisi Aliaazaari reyonna Aliaazaari roduuwi xissiisiˈrino gara laˈˈasi Yesuusino ‘xissiisiˈrannonna wiˈlanno’ gede assitinosi.” * Yesuusi muxxe jaalisi Aliaazaari dhiwami woyite qarramino garanna reyara kainota afiti hiitto ikkinoro hedanni nooha ikkara dandaanno. Qoleno, Maariyaaminna Maarta rodiinsa reyenna manchitino gara laˈˈasi wiˈlanno gede assitinosiha ikkara dandaanno. Atino muli jaalakki woy maatekki miila shiiˈroottoha ikkiro, togoori macciishshaminoheti dihuluullissannote. Hanni tenne xaggenni ronseemmoha sase roso laˈno.

7. Yesuusi jaallasi daafira wiˈlasi Yihowa daafira maa rosiissannonke?

⁷ Yihowa mayi macciishshamannonkero afanno. Yesuusi Annisi ‘ewelumma gudise’ leellishino. (Ibi. 1:3) Yesuusi wiˈli woyite, Annisira mayi macciishshamannosiro leellishino. (Yoh.  14:9) Shiidhe xissiisidhe noottoha ikkiro, Yihowara xissokki leeltannositanna isino xissiisiˈrannota huluullantooti. Isi dadillunni hiiqqamino wodanakki sissa hasiˈranno.—Far. 34:18; 147:3.

8. Yesuusi shiiˈnoommo manna kayisannota huluullammeemmokkihu mayiraati?

⁸ Yesuusi shiidhinoonni manna kayisa hasiˈranno. Yesuusi wiˈlara albaanni Maartara, “Rodiikki reyotenni kaˈˈanno” yiinose. Maarta Yesuusi coyiˈrinore ammantino. (Yoh. 11:23-27) Maarta ammanantinota Yihowa soqqamaancho ikkitino daafira, lowo diri albaanni masaalaanchu Eeliyaasinna Elsai reyitinore kayissinota affinoti dihuluullissannote. (1 Mot. 17:17-24; 2 Mot. 4:32-37) Qoleno ise Yesuusi hakkuyira albaanni reyitinore kayisinota macciishshitukki digattino. (Luq. 7:11-15; 8:41, 42, 49-56) Atino shiiˈrootto manni reyotenni kaˈˈannota addaxxa dandaatto. Yesuusi shiidhe dadillitino jaallasi sheshifachishanni wiˈlasi, reyitinore kayisate quqquxamannota leellishshanno!

9. Yesuusi gede shiidhe xissiisidhinore kaaˈla dandaattohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁹ Shiidhe xissiisidhinore kaaˈla dandiineemmo. Yesuusi Maartanna Maariyaami ledo wiˈlinoha calla ikkikkinni, insa hasaaphanna macciishshinonsa hattono sheshifachishannore coyiˈre jawaachishinonsa. Ninkeno shiidhe xissiisidhinore sheshifachishanna jawaachisha dandiineemmo. Awustiraaliyaho heeˈrannohu Daani yinannihu songote cimeessi togo yiino: “Minaamaˈya shiiˈrummohu gedensaanni kaaˈlo hasiissinoe. Batinyu minaannuwinna minaamuwi hashsha barra dagge hasaapheemmo woyite macciishshitannoe. Insa xissoˈya fushshe hasaapheemmo gede kaaˈlitinoe; hattono wiˈlanna laˈe disaalfattino. Qoleno insa mitore assite kaaˈlitinoe; lawishshaho makeena hayishshiˈra, suuqete mitore hidha hattono sagale qishiˈra hoogeemmo woyite kuri coyibba assite kaaˈlitinoe. Qoleno insa duucha woyite huuccatto ledoˈya assidhanno. Insa ‘qarru barra iillitannore’ addu jaallanna roduuwa ikkansa leellishshinoe.”—Law. 17:17.

10. Luqaasi 19:36-40 geeshsha kulloonni ikkito xawisi.

¹⁰ Yesuusi Niisaani 9, 33 M.D Yerusaalame iillino. Isi katama iilla rahita lowo manni gamba yiino; hattono iso Mootensa asse adhate mannu uddanna abbe albaasiinni doogote karino. Hatti lowo geeshsha hagiirsiissanno yannaati. (Luqaasi 19:36-40 nabbawi.) Ikkollana hakkiinni aane ikkinori Yesuusi rosaano heddinokkire ikkara dandaanno. “Yesuusi Yerusaalame iille laihu gedensaanni katamu daafira [wiˈlino].” Isi wiˈlanni, Yerusaalamete heeˈranno mannira iillanno qarri daafira masaalino.—Luq. 19:41-44.

11. Yesuusi Yerusaalamete heeˈranno manni daafira wiˈlinohu mayiraati?

¹¹ Yesuusi mannu anga fane haaˈrinosiha ikkirono, gobbasira heeˈrannohu rooru manni Maganu Mangiste sokka macciishsha hasiˈrannokkita afino daafira baasa dadillino. Konnira Yerusaalamete katami diigame baˈˈanno; hattono baotenni gatannohu Ayihudete manni qafadame wole gobba haˈranno. (Luq. 21:20-24) Hige ma assinanni Yesuusi balaxe kulinonte gede batinyu manni iso giwino. Heeˈratto qooxeessira noohu rooru manni Maganu Mangiste sokka macciishshanno? Halaale rosiisate sharrantanni heedheennanni macciishshe adhanno manni shiima calla ikkiro, Yesuusi wiˈlinota kultanno xaggenni maa rosatto? Hanni wole sase roso laˈno.

12. Yesuusi olliichisi daafira wiˈlasi Yihowa daafira maa rosiissannonke?

¹² Yihowa mannaho hedannoho. Yesuusi  wiˈlasi Yihowa mannaho mageeshshi geeshsha hedannoro qaangeemmo gede assitannonke. Yihowa, “baalunku aagintaawe higara” ikkinnina “ayino baˈˈara” dihasiˈranno. (2 Phe. 3:9) Xaa yannara olliichinke mannira dancha duduwo wodaninsara coanno garinni kulate sharramme, banxeemmonsata leellisha dandiineemmo.—Mat. 22:39. *

13-14. Yesuusi manna mararannota leellishinohu hiittoonniiti? Ninke kuni akati heeˈrannonke gede assiˈra dandiineemmohu ma garinniiti?

¹³ Yesuusi diinaggaawe sabbakino. Isi afiˈri faro baala horoonsiˈre sabbake manna baxannota leellishino. (Luq. 19:47, 48) Yesuusi tenne assanno gede kakkayisinosiri maati? Isi manna mararanno daafiraati. Mito woyite batinyu manni Yesuusi rosiisannore macciishsha hasiˈre daanno daafira, isinna rosaanosi “sagale ita nafa didandiitino.” (Maq. 3:20) Qoleno Yesuusi macciishshannosi manni giddo mittoho injaannosihu hashsha ikkino daafira, hashsha nafa rosiisate maahoyye yiino. (Yoh. 3:1, 2) Umi qara Yesuusi rosiisinore macciishshinohu rooru manni isi rosaano diˈˈikkino. Kayinni Yesuusi macciishshinosi mannira baalaho seekke farciˈrino. Ninkeno xaa yannara afiˈnummo faro baala horoonsiˈne mannu baalu dancha duduwo macciishshanno gede assa hasiˈneemmo. (Soq. 10:42) Tenne assate, soqqammeemmo gara biddi assiˈra hasiissannonkeha ikkara dandaanno.

¹⁴ Pirogiraameˈne biddi assidhe. Soqqammeemmo yanna soorrineemmokkiha ikkiro, dancha duduwo macciishsha hasiˈranno manna xaada hoongammora dandiineemmo. Matilda yinanni suwisaancho togo yitino: “Minaanniˈyanna ani babbaxxitino saatera sabbakate woˈnaalleemmo. Soodo widoonni daddalu qooxeessira sabbankeemmo. Barru taalo lowo manni gobba heeˈranno daafira borrote gaare horoonsiˈne sabbankeemmo. Hawarro mannu minensa heeˈranno daafira minunni mine haˈre sabbaka dancha ikkitinota huwantoommo.” Ninkera injiitanno yannara calla sabbakantenni, mannunni roore xaada dandiineemmo yannara sabbakate pirogiraamenke biddi assiˈra hasiissannonke. Hatto assinummoro Yihowa hagiidhannoti dihuluullissannote.

15. Luqaasi 22:39-44 kultanno garinni Yesuusi reyara albaanni noohu jeefote hashsha mayi ikkino?

¹⁵ Yesuusi Niisaani 14, 33 M.D hashsha Geetesemaane yinanniwa kaashshu base haˈrino. Isi hakkiicho huuccattotenni Yihowara giddosita fushshe hasaaphino. (Luqaasi 22:39-44 nabbawi.) Yesuusi hattenne qarru yannara, “qoonqosi naggi asse wiˈle lowo hindiiddonni [huucciˈrino].” (Ibi. 5:7) Yesuusi hakkuyi reyara albaanni noohu jeefote hashsha huucciˈrinohu mayi daafiraati? Isi huucciˈrinohu Yihowara ammaname heeˈratenna fajjosi assate jawaante aannosi gede gedeeti. Yihowa Beettisi qarrame heeˈre huucciˈrino huuccatto macciishshe sokkaasincho soye jawaachishinosi.

16. Yesuusi Geetesemaane yinanniwa kaashshu basewa huuccatto assiˈranni heeˈre yaadinohu mayiraati?

¹⁶ Yesuusi Geetesemaane yinanniwa kaashshu basewa huucciˈranni heeˈre wiˈlinohu Magano xonino yinoonnisi daafira yaade ikkinoti dihuluullissannote. Qoleno isi Yihowara ammaname heeˈranna Yihowa suˈmi qullaawanno gede assa mageeshshi geeshsha hasiissannota ikkitinoro afino. Yihowara ammanama qarra ikkitannohe gede assanno fonqoli iillanni nooheha ikkiro, Yesuusi wiˈlinota kultanno xaggenni maa rosatto? Hanni sase roso lende laˈno.

17. Yihowa Yesuusi eeggifate huucciˈrino huuccattora dawaro qolinota kultanno xaggenni maa ronseemmo?

¹⁷ Yihowa eeggifatte huucciˈratto huuccatto macciishshanno. Yihowa Yesuusi eeggifate huucciˈrino huuccatto macciishshino. Mayira? Korkaatuno, Yesuusiti qara hasatto Annisira ammaname heeˈratenna suˈmisi qullaawanno gede assate. Ninketino qara hasatto Yihowara ammaname heeˈranna suˈmisi qullaawanno gede assa ikkituro, isi kaaˈlankera huucciˈneemmo huuccatto macciishshanno.—Far. 145:18, 19.

18. Yesuusi qarrinke leellannosi gedee jaalanke ikkinohu ma garinniiti?

¹⁸ Yesuusi mayi macciishshamannohero afanno. Yaaddo amaddannonke woyite qarrinke leellannosi jaali hakko iso ninkera iillino gedee qarri iilleennasi dandee saino jaali heeˈrinkero hagiidhineemmo. Yesuusi hattoo jaalaati. Isi wolqa ajjannonke woyitenna kaaˈlo hasiissannonke woyite mayi macciishshamannonkero afino. Isira wolqiweelleemmoti leeltannosi; hattono kaaˈlo “hasiissanno yannara”  kaaˈlannonke. (Ibi. 4:15, 16) Yesuusi Geetesemaane yinanniwa kaashshu basewa mittu sokkaasinchi kaaˈlannosi gede maahoyye yiinonte gede, ninkeno Yihowa kaaˈlankera qixxeessino qixxaawo horoonsiˈra hasiissannonke; Yihowa borronke widoonni, viidiyotenni, lallawotenni, woy mittu songote cimeessi woy ayyaanaamittetenni gikki yiino jaalinke widoonni jawaachishankera dandaanno.

19. Maganoho ammanama qarra ikkitannohe gede assanno fonqoli tuncu yiihero jawaante afiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

¹⁹ Yihowa ‘keeresi’ aannohe. Yihowa jawaachishannonkehu hiittoonniiti? Huuccatto assiˈneemmo woyite isi, ‘mannu hedora aleenni ikkinoha Maganu keere’ aannonke. (Fil. 4:6, 7) Maganu aannonke keeri wodanaaˈmineemmonna garunni hendeemmo gede assannonke. Hanni Luuzi yinanni rodoo lawishshi tini halaale ikkase leellishanno gara laˈno. Ise togo yitino: “Duucha woyite callimma macciishshantanni waaddannoe. Tini mito woyite, Yihowa dibaxannoe yee hedeemma gede assitannoe. Hakka woyite bayichonkonni, Yihowara mayi macciishshaminoero kuˈleemma. Huuccatto hedoˈya biddi assiˈreemma gede kaaˈlitinoe.” Tenne rodoo woˈnaalshi leellishannonte gede, huuccatto giddoyidi keere afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke.

20. Yesuusi wiˈlinota kultanno xaggenni maa ronsoommo?

²⁰ Yesuusi wiˈlinota kultanno xaggenni lowo geeshsha jawaachishannonna kaaˈlanno roso ronsoommo! Shiidhe dadillitino jaallanke kaaˈla hasiissannonketanna ninkeno shiiˈneemmo woyite Yihowanna Yesuusi kaaˈlitannonketa addaxxa dandiineemmota ronsoommo. Yihowanna Yesuusi manna marartannore ikkitinota leellishshino; ninkeno shaqqillunni sabbankeemmonna rosiinseemmo gede jawaachinshoonninke. Yihowaranna muxxe Beettisira qarrinke leellannonsata, wolqa hoongeemmo woyite marartannonketanna dandiine heeˈneemmo gede kaaˈlitankera hasidhannota afanke sheshifachishshannonke. Yihowa, ‘hindiiddo baala illensanni feyemmo’ yee uyinota hagiirsiissanno hexxo wonsha geeshsha ronsoommore loosu aana hosiisa agurroonke!—Aju. 21:4.