1-2. Cuuammummohu gedensaannino agurrummokki assa hasiissannonkeri maati? Xawisi.

 MINEKKI meekki meekkita fiiˈratto? Hakko mine gala hanafattora albaanni seekkite fiiˈroottoha ikkara dandaanno. Kayinni hakkunni gedensaanni minekki feyaalla aguritto? Feya agurittoro minikki lowo geeshsha ishinara dandaanno. Minikki ishinannokki gede ganyite feya hasiissannohe.

² Hedonkenna akatanke biddi assiˈrateno woˈmanka woyite sharrama hasiissannonke. Hige cuuammammora albaanni “manninatenna ayyaana batteessannori baaluwiinni umonke [keereensate]” biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈrate sharrammoommoti dihuluullissannote. (2 Qor. 7:1) Ikkirono xaano, soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘haarooˈminanni’ haˈneemmo gede uyinonke amaale harunsa hasiissannonke. (Efe. 4:23) Tenne assate woˈmanka woyite sharrama hasiissannonkehu mayiraati? Tenne alame xuri mulenni daafankera dandaanno daafiraati. Togoo coyi iillannonkekki gedenna woˈmanka woyite Yihowa hagiirsiisate hedonke, akatankenna yortonke ganyine layiˈra hasiissannonke.

3. ‘Wodaniˈne haarooˈmo’ yaa mayyaate? (Roomu Sokka 12:2)

³ Wodananke haaroonsiˈrate yaano hendeemmo gara biddi assiˈrate maa assa hasiissannonke? (Roomu Sokka 12:2 nabbawi.)  Wodananke haaroonsiˈrate yaa shiima dancha coye loosa calla diˈˈikkitino. Hatteentenni giddoyidi ayimmanke seekkine layiˈranna dandiinummo deerrinni Yihowa biddishsha harunsate biddi assiˈra hasiissannonkere baala biddi assiˈra hasiissannonke. Mitte hinge calla ikkikkinni agurrummokki togo assa hasiissannonke.

4. Tini alame hedonke daaffannokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁴ Guuta ikkineemmo woyite assineemmo coyi baalunkunni Yihowa hagiirsiisa dandiineemmo. Hakka geeshsha kayinni, Yihowa hagiirsiisate woˈmanka woyite sharrama hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Roomu Sokka 12:2 Maganu maa assinammora hasiˈrannoro afate, wodananke haaroonsiˈra hasiissannonketa kulinota wodanchi. Tini busha alame huntankera wodha dihasiissannonke; hatteentenni alamete hedo ikkikkinni Yihowa hedo assootenke seekkitara wodhinanni heeˈnoommoronna teˈee layiˈra hasiissannonke.

5. Yihowa barri gambisinohu gede assine hendeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (Misile lai.)

⁵ Hanni mitto lawishsha laˈno. Yihowa ‘Maganu barri rahe daannohu’ gede assine hendammora hasiˈranno. (2 Phe. 3:12) Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Heeˈreemmo heeshsho tini busha alame muli yannara baˈannota huwatoommota leellishshanno? Rosonna looso lainohunni doodheemmo doorshi Yihowara soqqama balaxisiiseemmota leellishanno? Yihowa anerano ikko maateˈyara hasiisannonkere aannonketa ammaneemmonso woˈmanka woyite maalaamittete coyi daafira yaadeemmo?’ Yihowa fajjosi ledo sumuu yaannore assate sharrammanna laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno.—Mat. 6:25-27, 33; Fil. 4:12, 13.

6. Woˈmanka woyite maa assa hasiissannonke?

 ⁶ Hedonke ganyine layiˈranna biddi assiˈra hasiissannonkere baala biddi assiˈra hasiissannonke. Phaawuloosi Qorontoosi heeˈranno Kiristaana togo yiino: “Ammaˈnatenni kaajjitine heeˈraˈne buuxate kiˈnenee qonqolchitine laˈe; kiˈnenee fonqoltine laˈe.” (2 Qor. 13:5) ‘Ammaˈnatenni kaajjine’ heeˈrate gambooshshe haˈratenna soqqansho fulatenni sainore assa hasiissannonke. Qoleno hedonkenna hasattonke biddi assiˈra hasiissannonke. Hakko daafira Maganu Qaale xiinxalline, Yihowa hedanno garinni hende hattono Yihowa fajjo ledo sumuu yaannore baala assate biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈne wodananke haaroonsiˈra hasiissannonke.—1 Qor. 2:14-16.

7. Efesooni Sokka 4:31, 32 kultanno garinni wolere maa assa hasiissannonke? Hatto assa qarra ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

⁷ Efesooni Sokka 4:31, 32 nabbawi. Hedonke biddi assiˈneemmotano agurranna ‘haaro mannimmano uddiˈra’ hasiissannonke. (Efe. 4:24) Tenne assate sharrama hasiissannonke. Aara, hanqonna gibbo hattono wole busha akatta hooˈlate sharrama hasiissannonke. Tenne assa qarra ikkitankera dandiitannohu mayiraati? Korkaatuno mite busha akatta giddonke rumuxxitinoha ikkara dandaanno. Lawishshaho Qullaawu Maxaafi mitu manni ‘hanqaaleessanna aaramannoha’ ikkinota kulanno. (Law. 29:22) Aane noo woˈnaalshi leellishannonte gede, giddonke rumuxxitinota busha akatta hooˈlate cuuammummohu gedensaanni nafa sharrama hasiissannonke.

8-9. Istiifeni woˈnaalshi akkala mannimma fushshe hooˈla hasiissannota ikkitinota leellishannohu hiittoonniiti?

⁸ Istiifeni yinannihu mittu rodiira hanqo qeeˈla qarra ikkitinosi. Isi togo yiino: “Cuuamummohu gedensaanni nafa hanqo qeeˈlate sharrama hasiissinoe. Lawishshaho mitte yannara minunni mine haˈre soqqamanni heeˈreenna makiiniˈya giddonni raadoone moorino mancho amadammora shorrummo. Hakku manchi isiwa iillammora rahummota raadoone uulla tuge xooqi. Hakkiinni raadooneˈya adhoommo gara ledoˈya noorira kulummota insa giddonni mittu cimeessi ‘Isteefeni konne mooraancho amadoottoro ma assattoraati?’ yee xaˈminoe. Tini xaˈmo taxxi yee hendeemmo gedenna keere kalaqeemmoha ikkate sharrameemmo gede assitinoe.” b

⁹ Istiifeni woˈnaalshi qeeˈlinoommoha lawinkero nafa mittu bushu akati hedeweelcho waadankera dandaannota leellishanno. Aterano togoori tuncu yiinoheha ikkiro hexxo mudhitooti; hattono ditidhoommoho yite heddooti. Soqqamaasinchu Phaawuloosi nafa noore maaxikki togo yiino: “Dancha coye assate hasiˈranni heeˈreenna, busha coye assa doodheemmo gede assannoehu wolu seeri [no].” (Rom. 7:21-23) Mininke feya agurrummoro wirro ishinannonte gede, baalunku Kiristaani guuntete xeˈne noonsare ikkitino daafira mite busha akatta wirro waaddansara dandiitanno. Xuru noonkekkire ikkine heeˈrate woˈmanka woyite sharrama hasiissannonke. Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

10. Busha akatta qeeˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? (1 Yohaannisi 5:14, 15)

¹⁰ Yihowa macciishshannohetanna kaaˈlannoheta addaxxite qarrisannohe akata kulte iso huucciˈri. (1 Yohaannisi 5:14, 15 nabbawi.) Yihowa busha akatakki maalaletenni hoolannokkiha ikkirono, konni bushu akatira qeelamattokki gede kaaˈlannohe. (1 Phe. 5:10)  Bushu akati wirro waadannohe gede assannohe coye qorophite huuccattokki ledo sumuu yaannore assi. Lawishshaho, woyyeessiˈrate sharrantanni nootto akati qarra afiˈrinokkihu gede assite leellishshanno filmenna televizhiinete pirogiraame laˈooti woy togoo maxaaffa nabbabbooti. Hattono gara ikkinokkire heddooti.—Fil. 4:8; Qol. 3:2.

11. Haaro mannimma uddiˈre heeˈrate maa maa assa hasiissannonke?

¹¹ Akkala mannimma fushshitine hooltinoonniha ikkirono, haaro mannimma uddiˈrano lowo geeshsha hasiissannote. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Yihowa akatta daafira rosatto woyite isi lawishsha harunsate mixo fushshiˈri. (Efe. 5:1, 2) Lawishshaho Yihowa maaro daafira kultanno xagge nabbawatto woyite ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Ani woloota maareemmo?’ Yihowa buxane mararino gara nabbawatto woyite, ateneeto, ‘Anino maalaamittete kaaˈlo hasiissannonsare ammanate roduuwaˈya marareemmo? Marareemmonsata loosunni leellisheemmo?’ yite xaˈmi. Haaro mannimma uddidhe woˈmanka woyite wodanikki haarooˈmanno gede assiˈri; qoleno hatto assatto woyite cincattoha ikki.

12. Istiifeni Qullaawu Maxaafi mannu heeshsho biddi assannota umisi heeshshonni lainohu hiittoonniiti?

¹² Aleenni kullihu Istiifeni sunu sununni haaro mannimma uddiˈra dandiino. Isi togo yiino: “Cuuamummonkunni hanafe hanqo qeeˈla qarra ikkitannoe gede assanno coyi duucha hige tuncu yiinoe. Hanqeemmo gede assannoe manniwiinni agure haˈra woy coyi qiidanno gede assate sharrama hasiissannoeta rosoommo. Minaamaˈyanna wolu batinyu manni togoo coyi tuncu yiie woyite assoommore kulte galattinoe. Ani umiˈya tenne dhagge assiˈroommo! Konni biddi assiˈroommo coyira galatu hasiisannoehu ane diˈˈikkoommo. Hatteentenni tini Qullaawu Maxaafi mannu heeshsho biddi assannota leellishshanno taje ikkitinota ammaneemmo.”

13. Gara ikkinore assineemmo gede kaaˈlannonkeri maati? (Galatiyu Sokka 5:16)

¹³ Galatiyu Sokka 5:16 nabbawi. Yihowa gara ikkinore assate sharrammeemmo woyite ninke kaaˈlate shaqqillunni qullaawa ayyaanasi aannonke. Maganu Qaale xiinxallineemmo woyite, Maganu ayyaani kaaˈlannonke gede assiˈnanni heeˈnoommo. Gambooshshe haˈneemmo woyiteno qullaawa ayyaana afiˈneemmo. Gambooshshunniwa ninkente gede gara ikkinore assate sharrantannori ammanate roduuwinke ledo yanna sayinseemmo; tini qolte jawaachishshannonke. (Ibi. 10:24, 25; 13:7) Mite laanfenke qeeˈlineemmo gede kaaˈlankera giddonketa kulle Yihowa eeggifante huucciˈnummoro, isi sharrama agurreemmokki gede kaaˈlannonkeha qullaawa ayyaanasi aannonke. Kuri coyibba busha yorto qeeˈlineemmo gede assa hooggunkero nafa, togoo coye assineemmo gede xixxiiwannonkere gimbeemmo gede kaaˈlitannonke. Galatiyu Sokka 5:16 kultanno garinni ayyaanu garinni heedhannori ‘maalu yorto horonta diwonshitanno.’

14. Gara ikkitino hasatto heedhannonke gede woˈmanka woyite sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁴ Ayyaanaamittete coye assate rosichi heeˈrannonke gede assiˈnummohu gedensaanni, konne coye woˈmanka woyite assatenna gara ikkinore assate agurrummokki sharrama hasiissannonke. Mayira yiniro goxikki galanno diini noonke. Kuni diini gara ikkinokkire assineemmo gede xixxiiwannonkereeti. Cuuamummohu gedensaanni  nafa hooˈla hasiissannonke coyi yorsiisanni waadankera dandaanno; kuri giddo gamu kasaara gaˈnate, agu araadootinna teeda baˈino misilla laˈˈate. (Efe. 5:3, 4) Mittu wedellichu rodii togo yiino: “Hooˈlate lowo geya qarra ikkinoe coyi giddo mittu labbaahu ledo foorate hasattooti. Tini yorto galte hosse baˈinoha lawinoe; ikkirono xaa geeshsha waaddannoe.” Roorenkanni busha yorto qarrissannoheha ikkiro mayi kaaˈlahera dandaanno?

15. Busha yorto baalanka manna waaddannota afanke jawaachishshannonkehu mayiraati? (Misile lai.)

¹⁵ Lowo geeshsha waaddannoheta busha yorto qeeˈlate sharrantanni noottoha ikkiro, togoo coyi iillanni noohehu ate calla ikkoottokkita qaagi. Qullaawu Maxaafi, “Mannaho iillitinokki jifama diˈˈiillitinoˈne” yaanno. (1 Qor. 10:13a) Tenne hedo borreessinoonnihu Qorontoosi heeˈranno Kiristaaniraati. Insa giddo mitu alba foortannoreeti, labbaahu labbaahu ledo woy meyati meyate ledo akkimaltannoreeti hattono dimbitannoreeti. (1 Qor. 6:9-11) Kuri Kiristaana cuuamihu gedensaanni busha yorto waaddinonsakkiha lawannohe? Hatto diˈˈikkino. Insa baalunku buurantino Kiristaana ikkiturono guuntete xeˈne noonsareeti. Insa mito woyite busha yorto qeeˈlate sharrama hasiissinonsati dihuluullissannote. Tini ninke jawaachishshannonke. Mayira? Waaddannoheti busha yorto ikkitutano ikkituro, tini busha yorto wolu manni qeele sainote. Addanko, “gobba baalate noori roduuwiˈne konne qarra adhitannota affine, ammanatenni . . . kaajjitine” heeˈra dandiitinanni.—1 Phe. 5:9.

16. Mayine heda qoropha hasiissannonke? Mayira?

¹⁶ Iillanni nooe qarra afa dandaanno manchi dino yite heda qorophi. Togo yite heda hexxo mudhatto gedenna busha yorto qeeˈle diafeemmo yite hedatto gede assitannohe. Qullaawu Maxaafi kayinni togo yaanno: “Maganu ammanaminoho; wolqaˈnera aleenni ikkitino  jifama iillitaˈnera wore dilaˈˈanno. Jifantinanni woyite cincitine saˈˈa dandiitinanni gede, fultinanni doogo qixxeessannoˈne.” (1 Qor. 10:13) Hakko daafira busha yorto waaddannonkeha ikkiro nafa qeelle saˈˈa dandiineemmo. Yihowa kaaˈlonni busha coye assa qoropha dandiineemmo.

17. Busha yorto woˈmunni woˈma hooˈla dandiineemmokkiha ikkirono, maa assa dandiineemmo?

¹⁷ Woˈmanka woyite tenne qaagi: Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira busha yorto woˈmunni woˈma hooˈla didandiineemmo. Kayinni togoo yorto waaddannonke woyite Yooseefi gede murciˈne giwa dandiineemmo; isi Phoxifaari minaamawiinni bayichonkonni rahe xooqino. (Kal. 39:12) Busha yorto qarrissunkerono tenne yorto giwa dandiineemmo!

18-19. Wodaninke haarooˈmanno gede assiˈrate sharrammeemmo woyite ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonke?

¹⁸ Wodaninke haarooˈmanno gede assiˈrate hedonkenna assootinke Yihowa fajjo ledo sumuu yaanno gede assiˈrate woˈmanka woyite sharrama hasiissannonke. Hakko daafira ganyine ninkeneeto layiˈranna togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Assootiˈya heeˈnoommohu goofimarchu yannara ikkinota huwatoommota leellishanno? Haaro mannimma uddiˈrate biddi assiˈra hasiissannoere biddi assiˈranni noommo? Maalu yorto wonsheemmo gede xixxiiwannoere gargadhate Yihowa ayyaani massagannoe gede assiˈranni noommo?’

¹⁹ Ateneeto layiˈratto woyite guuta ikka hasiissannoe yite hedooti. Biddi assiˈrootto coyinni hagiidhi; biddi assiˈra hasiissannohe coyi noota afittoro hexxo mudhitooti. Hatteentenni Filiphisiyusi Sokka 3:16 noota aante noo amaale harunsi; qummeeshshu, “Kulloonninke garinni heeˈnoommowiinni alba hinge qaanfo” yaanno. Hatto assittoro, Yihowa wodanikki haarooˈmanno gede assiˈrate assoottore maassiˈrannota addaxxa dandaatto.