1. Rosiisaancho 3:1, 7 noo hedonni maa ronseemmo?

 MITU manni lowore coyiꞌra baxanno. Wolootu kayinni sammi yaa baxxanno. Kuni xiinxallote birxichi xintamino qummeeshshi coyiꞌratenna sammi yaate yanna noota kulanno. (Rosiisaancho 3:1, 7 nabbawi.) Mitu roduuwinke lowore coyidhara hasiꞌnammora dandiineemmo. Wolootu kayinni lowore coyidhara dihasiꞌneemmo.

2. Mamootenna magarinni coyiꞌra hasiissannonkero biddishsha fushshate qoosso noosihu ayeti?

² Coyiꞌrate dandoo Yihowa uyinonke eltooti. (Ful. 4:10, 11; Aju. 4:11) Isi tenne elto garunni horoonsiꞌra dandiineemmohu hiittoonniitiro Qaalisi widoonni rosiisannonke. Konni birxichira, mamoote coyiꞌranna sammi yaa hasiissannonkero afate kaaꞌlitannonketa Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni lawishshuwa laꞌneemmo. Qoleno, wolootaho coyiꞌneemmori daafira Yihowara mayi macciishshamannosiro ronseemmo. Hanni balanxe mamoote coyiꞌra hasiissannonkero laꞌno.

3. Roomu Sokka 10:14 kultanno garinni coyiꞌra hasiissannonkehu mamooteeti?

³ Woꞌmanka woyite Yihowanna Mangistesi daafira coyiꞌrate qixxaamboommore ikka hasiissannonke. (Mat. 24:14; Roomu Sokka 10:14 nabbawi.) Hatto assinummoro Yesuusi lawishsha harunsineemmo. Yesuusi uullara dayinohu qaru coyi wolootaho Annisire halaale rosiisateeti. (Yoh. 18:37) Kayinni magarinni coyiꞌneemmoro seekkine heda hasiissannonke. Wolootaho Yihoware kulleemmo woyite ‘ayirrinyunninna’ shaqqillunni hattono hedonsanna ammaꞌnonsa ayirrinseemmota leellishanno  garinni coyiꞌra hasiissannonke. (1 Phe. 3:15) Hatto assinummoro, coyiꞌneemmori hasaawa calla diꞌꞌikkanno; hatteentenni rosiinsammonsaranna rossinore loosu aana hosiissanno gede kaaꞌlinammonsara dandiineemmo.

4. Lawishsha 9:9 kultanno garinni coyiꞌneemmori woloota kaaꞌlara dandaannohu hiittoonniiti?

⁴ Cimeeyye mittu rodiira woy rodoora seejjo hasiissannonsata affuro coyiꞌrate badhera higa dihasiissannonsa. Insa hakko rodoo saalsiissannokki gede coyiꞌrate injiitanno yanna doortannoti egennantinote. Konni daafira insa seejjo hasiissannonsa roduuwa callootinsa noo yannara seejjitanno. Cimeeyye woꞌmanka woyite hasaawissanno mancho ayirrinyunni hasaawisate sharrantanno. Ikkirono, insa woloota kaaꞌlitannota Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale amaalate badhera dihigganno. (Lawishsha 9:9 nabbawi.) Coyiꞌra hasiissannonke woyite coyiꞌrate worbuulle ikka hasiissannonkehu mayiraati? Hanni aane nooha lame babbaxxino lawishsha laꞌno: Mittu manchira oososi seejjira hasiissinosi; mitte mancho kayinni albillitte moote ikkanno mancho hasaawisa hasiissinose.

5. Kakkalaanote Biili Eeli coyiꞌra hasiisse heedheennasi sammi yiinohu hiittee yannaraati?

⁵ Kakkalaanote Biili Eelira lubbora baxannoti lame ooso noosi. Eeli ooso kayinni Yihowa diayirrissannoreeti. Insa kakkalaasine ikkitino daafira xaadooshshu dunkaani giddo soqqamate qoosso noonsa. Insa kayinni qoossonsa garimale horoonsidhino; Yihowara shiqqanno kakkalora horo ayirrinyu noonsakkita leellishshino; hattono foortino. (1 Sam. 2:12-17, 22) Muse Seeri garinni Eeli ooso reya hasiissannonsareeti; Eeli kayinni seejjinohu gede asse calla agure xaadooshshu dunkaani giddo soqqantara agurino. (Mar. 21:18-21) Eeli assinorira Yihowara mayi macciishshaminosi? Isi togo yiino: “Anenni roore oosokki mayira ayirrisitto?” Hakkiinni Yihowa tenne lamenta busha ooso shinanni gede assino.—1 Sam. 2:29, 34.

6. Eeli xaggenni maa ronseemmo?

⁶ Eeli xaggenni lowore ronseemmo. Jaalinke woy fiixinke Maganu seera diiginota anfummoro, Yihowa biddishsha qaagiissate coyiꞌra hasiissannonke. Hakkiinni Magano riqibbe loossannoriwiini kaaꞌlo afiꞌranno gede assa hasiissannonke. (Yai. 5:14) Eeli gede Yihowanni roorsine jaalanke woy fiixanke ayirrisa dihasiꞌneemmo. Mittu manchi soꞌrinota kulate worba ikka hasiissannoti egennantinote; ikkirono, tini dancha guma abbitanno. Hanni Eelinna  Israeelaawitte mancho Abigayeeli lawishshi mereero noo badooshshe laꞌno.

7. Abigayeeli Daawiti hasaawissinohu mayiraati?

⁷ Abigayeeli Naabaali yinannihu dureessu manchi minaamaati. Daawitinna mannisi Moote Saaooli shorranni noonsa yannara boode yanna Naabaali saada alaaltannori ledo heedhino; hattono saadasi mulqiꞌraanno adhitannota agartino. Ikkina Naabaali tennera galatinonsayanni? Digalatino. Daawiti, mannisira shiima sagalenna waa aannonsa gede xaꞌmiꞌri yannara Naabaali hanqe boolaqiꞌre afiisi abbita yee xoninonsa. (1 Sam. 25:5-8, 10-12, 14) Hakko daafira, Daawiti Naabaali mine noo labballo baala shaara kaino. (1 Sam. 25:13, 22) Ikkina Daawiti hedinore aguranno gede assinosiri maati? Abigayeeli hatti yanna coyiꞌra hasiissannoseta ikkitinota huwattino; hakko daafira ise Daawitinna 400 ikkannoha hanqinohanna hudiꞌrino manna worbimmatenni hasaawissino.

8. Abigayeeli lawishshinni maa ronseemmo?

⁸ Abigayeeli Daawiti ledo xaaddu woyite worbimmatenni hattono, ayirrinyunninna ammansiisanno garinni hasaawissino. Ise kuni qarri kalaqamanno gede assitinokkiha ikkirono, Daawiti maaro xaꞌmidhino. Abigayeeli, Daawiti dancha mancho ikkinota coyidhino, hattono Yihowa addaxxitino. (1 Sam. 25:24, 26, 28, 33, 34 ) Ninkeno Abigayeeli gede, mittu manchi qarru giddo tugasira dandaannore assanna laꞌnummoro worbimmatenni kula hasiissannonke. (Far. 141:5) Ayirrinyunni hasaawinseemmoha ikkirono, worbuulle ikka hasiissannonke. Mittu manchira hasiissannosi amaale baxillunni amaalleemmosiha ikkiro, addu jaalasi ikkinoommota leellinsheemmo.—Law. 27:17.

9-10. Cimeeyye woloota amaaltanno woyite maa qaaga hasiissannonsa?

⁹ Cimeeyye roorenkanni songote giddo soꞌro  loossinore amaalate worbuulle ikka hasiissannonsa. (Gal. 6:1) Cimeeyye guuntete xeꞌne noonsare ikkitino daafira insarano amaale hasiissannonsa woyiti noota wodanchitanno. Ikkirono, tini insa seejjo hasiissannonsare seejjate badhera higganno gede assitansara diwodhitanno. (2 Xim. 4:2; Tit. 1:9) Insa mitto mancho amaaltanno woyite coyiꞌrate dandoonsa hayyotenninna cincatenni rosiisate horoonsidhanno. Insa roduuwansa baxxanno daafira kaaꞌlitansara hasidhanno. (Law. 13:24) Kayinni qara hasattonsa Yihowa biddishshira halante isi ayirranno gede assatenna songo gawajjantannota agarate.—Soq. 20:28.

¹⁰ Xaa geeshsha mamoote coyiꞌra hasiissannonkero ronsoommo. Kayinni, sammi yaa woyyitanno yannano no. Togoo woyite mayi qarra ikkankera dandaanno?

11. Yaiqoobi mayi lawishsha horoonsiꞌrino? Kuni lawishshi malinoho yineemmohu mayiraati?

¹¹ Arrawonke eemadha qarra ikkitankera dandiitanno. Qullaawu Maxaafi borreessaanchi Yaiqoobi tenne xawisate malino lawishsha horoonsiꞌrino. Isi togo yiino: “Arrawosi eemadhannohu, isonoo qeeꞌlinoho; guuta manchooti. Farashshu assinita ikkanno gede, afooho bixaala qanse hasiꞌni widira qolle haaꞌne haꞌnanni.” (Yai. 3:2, 3) Farashsho massagate bixaala umohonna afooho worranni. Faradaasinchu bixaala goshooshanni farashsho haꞌrisa woy uurrisa dandaanno. Faradaasinchu bixaala amada hoogiro farashshu hadaraase isonootono ikko gulufe noo mancho gawajjara dandaanno. Hatteente gede ninkeno, arrawonke eemadha hoongummoro lowore gawajjinammora dandiineemmo. Hanni afoonke “bixaaꞌla” woy sammi yaa hasiissannonketa mite yanna laꞌno.

12. “Afoonke bixaaꞌla” woy sammi yaa hasiissannonkehu mamooteeti?

 ¹² Mittu rodii woy rodoo fojo ikkino coye affinota huwattiniro maa assitinanni? Lawishshaho, loosonke agamboonni gobbara heeꞌranno rodiinni xaaddiniro, hatte gobbara sabbakate loosonke loonsannihu hiittoonniitiro xaꞌma rakkannoꞌne? Xaꞌmitinannihu gawajjate heddine ikkinokkiti egennantinote. Roduuwanke banxeemmo daafira noo gara afa hasiꞌneemmo. Qoleno, insara huuccatto assineemmo woyite mitto mittonka coye bande kula hasiꞌneemmo. Kayinni tini yanna “afoonke bixaaꞌla” woy sammi yaa hasiissannonkete. Mittu rodii fojo ikkino coye kulannonke gede wotawaanteemmoha ikkiro, tini isirano ikko fojonke maaxanno yite addaxxitannosi roduuwira baxillu noonkekkita leellishshanno. Loosonke agamboonni gobbara heedhanno roduuwira qarra leda horo dihasiꞌneemmo. Qoleno, hattoo gobbara heedhanno roduuwi hatte gobbara Yihowa Farciꞌraasine sabbakate loosonsa loossannohu hiittoonniitiro kula dihasiissannonsa.

13. Lawishsha 11:13 kultanno garinni cimeeyye maa assa hasiissannonsa? Mayira?

¹³ Roorenkanni cimeeyye fojo ikkino coye wolootaho kula qorophite Lawishsha 11:13 nooha Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsa hasiissannonsa. (Qummeeshsha nabbawi.) Tini cimeessu adhinoha ikkiro roore qarra ikkitasira dandiitanno. Minaanninna minaama, baxillinsa lexxanno gede assiꞌrate duucha woyite fojonsa, hedonsanna huluullonsa mimmitoho hasaaphitanno. Kayinni cimeessu fojo ikkinoha songote coye minaamasira kula dihasiissannosi. Hatto assiro, roduuwu ammaꞌnitannosikkiha ikkanno; hattono suꞌnaado suꞌmasi huꞌnanno. Songote giddo qoosso noonsa roduuwi lamu afiinni coyidhannore ikka dihasiissannonsa. (1 Xim. 3:8) Hatto yaa doggannore woy hemaasine ikka dihasiissannonsa yaate. Mittu cimeessi minaamasi baxannoha ikkiro, isera hasiisannosekki coye kule duha diledannose.

14. Mitte cimeessu minaama minaannisehu suꞌnaadu suꞌmisi baikkinni heeꞌranno gede kaaꞌla dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Minaama minaannise fojo ikkino coye kulannose gede wotawaata qorophite isihu suꞌnaadu suꞌmi baikki heeꞌranno gede kaaꞌla dandiitanno. Qoleno, ise tenne amaale harunsitannoha ikkiro, minaannase kaaꞌlitannoha calla ikkikkinni isira fojo kuꞌlitino roduuwa ayirrissannota leellishshanno. Hattono, ise songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede kaaꞌlitanni noo daafira baalunkunni roore Yihowa hagiirsiissanno.—Rom. 14:19.

15. Yihowara Iyyoobiti sase jaalla coyidhinorira mayi macciishshaminosi? Mayira?

¹⁵ Mamootenna magarinni coyiꞌra hasiissannonkero afate daafira Iyyoobi maxaafinni lowore ronseemmo. Iyyoobira qarru xeenimma dirrisihu gedensaanni shoolu manni iso jawaachishsharanna amaaltasira daggino. Insa lowo yanna sammi yite keeshshitino. Gedensoonni insa giddonni sasu yaano Elfaazi, Beldaadinna Soofaari coyidhinori sammi yite keeshshitinohu Iyyoobi kaaꞌlitanno gara heddanni ikkinokkita leellishanno. Hatteentenni insa Iyyoobi cubbo loosinota ammananno gede assitanno gara heddanni keeshshitino. Insa coyidhinori giddo mituri adda ikkirono, rooru Iyyoobinna Yihowa daafira coyidhinori ayirrinye afiꞌrinokkireetinna gara ikkinokkireeti. Insa Iyyoobi buuto boroortinosi. (Iyo. 32:1-3) Yihowa maa assiyya? Konni sasunku mannira hanqisi buwino. Isi insa gowwuulle ikkitinota coyiꞌrino; hattono Iyyoobi Magano huuccansara xaꞌmidhanno gede assino.—Iyo. 42:7-9.

16. Elfaazi, Beldaadinna Soofaari assitinohu bushu coyinni maa ronseemmo?

 ¹⁶ Elfaazi, Beldaadinna Soofaari assitinohu bushu coyinni lowore ronseemmo. Umihunni roduuwanke bushiisha dihasiissannonke. (Mat. 7:1-5) Coyiꞌnammora albaanni insa yitannore seekkine macciishsha hasiissannonke. Qarransa huwata dandiineemmohu hatto assinummoro callaati. (1 Phe. 3:8) Layinkihunni, coyiꞌneemmo woyite awu afiinni adda ikkinore coyiꞌra hasiissannonke. (Efe. 4:25) Sayikkihunni, mimmitinkera coyiꞌneemmori Yihowa hagiirsiisara woy dadillisara dandaanno.

17. Eelihu lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁷ Iyyoobi xaꞌmara dayinohu shoolki manchi Abirihaamira fiixa ikkannoho Eelihuuti. Eelihu Iyyoobinna sasu manni coyidhanna seekke macciishshino. Eelihu Iyyoobi hedosi biddi assiꞌranno gede kaaꞌlitannosi amaale shaqqillunni amaalasi isi insa coyidhanna seekke macciishshinota leellishshanno. (Iyo. 33:1, 6, 17) Eelihu hasatto isonooto woy wole manna gotti gotti assa ikkitukkinni Yihowa ayirranno gede assate. (Iyo. 32:21, 22; 37:23, 24) Eelihu lawishshinni sammi yee macciishshate yanna noota ronseemmo. (Yai. 1:19) Qoleno, woloota amaalleemmo woyite qara hasattonke Yihowa ayirranno gede assate ikkinnina wolootu ayirrissannonke gede assiꞌra ikkitinokkita qaaga hasiissannonke.

18. Yihowa uyinonketa coyiꞌrate dandoo naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Qullaawu Maxaafi mamootenna magarinni coyiꞌra hasiissannonkero aannonke amaale harunsineemmoha ikkiro, Maganu uyinonketa coyiꞌrate dandoonke naandeemmota leellinsheemmo. Hayyichu Moote Salamooni qullaawu ayyaaninni togo yee borreessino: “Garunni [woy, yannasira] coyiꞌnoonni coyi, birru mereero worroonni culki gedee [xumaati].” (Law. 25:11) Wolootu coyidhanno woyite seekkine macciishineemmohanna hende kaꞌne coyiꞌneemmoha ikkiro, coyinke culkate gede xumanna waaga afiꞌrinoha ikkanno. Hatto assinummoro, coyiꞌneemmori shiimareno ikko lowore woloota jawaachinsheemmo; hattono Yihowa hagiirsiinseemmo. (Law. 23:15; Efe. 4:29) Tini Maganu uyinonketa coyiꞌrate dandoonke naandeemmota leellishshanno.