1. Maatewoosi 24:9 kultanno garinni, mannu giwinkero tini dhagge ikkitannonkekkihu mayiraati?

YIHOWA, manna banxeemmonna wolootuno baxxankera hasiˈneemmo gede asse kalaqinonke. Hakko daafira mittu manchi giwannonke woyite xissiisiˈnammora, wole agurina waajjinammora nafa dandiineemmo. Lawishshaho, Awuroppaho heedhannoti Joorjiina yinanni rodoo togo yitino: “Tonaashoolu diriti heeˈreenna amaˈya Yihowa Farciˈraasincho ikkoomma daafira gibbinoe. Callatoommahanna busha beetto ikkoommaha lawinoe.” * Daaneelo yinanni rodii togo yee borreessino: “Polise Yihowa Farciˈraasincho ikkoommohura gantueta, xontuetanna waajjishiishshueta lowo geeshsha masoommo hattono saaloommo.” Mannu giwannonke woyite xissiissiˈneemmoha ikkirono tini dhagge diˈˈikkitannonke. Yesuusi mannu giwannonketa balaxe kulino.—Maatewoosi 24:9 nabbawi.

2-3. Yesuusi harunsaano gimbanninsahu mayiraati?

² Alame Yesuusi harunsaano gibbanno. Mayira? Korkaatuno Yesuusi gede ninkeno tenne alame wido diˈˈikkinoommo. (Yoh. 15:17-19) Mannu gashshoote ayirrinseemmoha ikkirono poletikaho anga diwodhineemmo, baandiira keere dihaaˈneemmo hattono gobbate faarso difaarsineemmo. Yihowa calla magansiˈneemmo. Mannu ooso gashshate qoosso noosihu Magano ikkinota ammanneemmo; Sheexaanunna ‘sirchisi’ kayinni tenne feexidhe gibbanno. (Kal. 3:1-5, 15) Mannu ooso qarra tirtannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota sabbankeemmo; hattono tini Mangiste muli yanna giddo Magano gibbannore baala huntannota  kulleemmo. (Dan. 2:44; Aju. 19:19-21) Tini sokka jooguulleho dancha duduwooti; bushuulleho kayinni busha duduwooti.—Far. 37:10, 11.

³ Maganunniha keeraancho seera harunsineemmo daafirano mannu giwannonke. Kuni seeri alamennite mancaˈˈa ikkito ledo horo dixaadannoho. Lawishshaho, xaa yannara batinyu manni lowo geeshsha mancaˈˈa coye gara ikkinori gede asse laˈˈanno; Maganu Soddoomunna Gomooru manna huninohu hattoore assino daafiraati. (Yih. 7) Ninke tenne lainohunni Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsineemmo daafira batinyu manni qacifatannonke hattono quwa saˈnoommohu gede asse laˈˈannonke.—1 Phe. 4:3, 4.

4. Mannu giwannonke woyite jawaanteemmo gede kaaˈlitannonketi hiikkuri akattaati?

⁴ Mannu giwannonketanna xonannonketa dandiine saˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati? Yihowa kaaˈlannonketa seekkine ammana hasiissannonke. Wonqote gede ammananke, “giirate gede wala yaannoha bushu koottalo baala hunate” kaaˈlitannonke. (Efe. 6:16) Ikkirono ammanatenni roore hasiisannonkeri no. Baxillu hasiisannonke. Mayira? Korkaatuno “baxillu dicaaccaawanno.” Hattono xissiisannore baala cince saˈˈanno. (1 Qor. 13:4-7, 13) Hanni xa Yihowa, ammanate roduuwankenna giwannonke manna nafa baxa gimbanninketa dandiine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke gara laˈno.

5. Yesuusi Annasi baxasi jawaante ikkitinosihu hiittoonniiti?

⁵ Yesuusi gaˈa gede shinasira heeˈneenna, hashsha ammanantino harunsaanosira togo yiino: “Annaˈya baxeemmo [daafira] . . . Anniˈya hajajinoere baala wonsheemmo.” (Yoh. 14:31) Yesuusi Yihowa baxasi iillasira noo fonqolo dandee saˈˈanno gede jawaante ikkitinosi. Ninkeno Yihowa baxanke hatto assineemmo gede kaaˈlitannonke.

6. Roomu Sokka 5:3-5 kultanno garinni, alame gibbannonsa woyite Yihowa soqqamaanora mayi macciishshamannonsa?

⁶ Yihowa soqqamaano iso baxansa dartu iillannonsa woyite dandiite saˈanno gede kaaˈlitannonsa. Lawishshaho, Ayihudennihu wolqaataamu aliidi yoo mini soqqamaasine sabbaka agurtanno gede hajajinsata, insa Magano baxxanno daafira “Mannaho hajajamantenni Maganoho hajajama hasiissannonke” yitino. (Soq. 5:29; 1 Yoh. 5:3) Xaa yannarano batinye Maganu soqqamaano iso lubbora baxansa kaajjadunna wolqaataamu gashshooti miicannonsata dandiite heedhanno gede kaaˈlitannonsa. Alame gibbannonke woyite hexxo mudhantenni hagiidhineemmo.—Soq. 5:41; Roomu Sokka 5:3-5 nabbawi.

7. Mininke manni giwannonke woyite ma assa hasiissannonke?

⁷ Mininke manni giwannonke woyite tini roore qarra ikkitankera dandiitanno. Yihowa daafira rosa hananfeemmo woyite mininke manni giddonni mitoho soˈnoommoha lawansara dandaanno. Wolootaho kayinni wodana fayyinoommokkiha lawansara dandaanno. (Maarqoosi 3:21 ledo heewisiisi.) Insa beebba assidhankera dandiitanno. Tini haaro coye diˈˈikkitannonke. Yesuusi “Mannaho umisi mini manni diina ikkanno” yiino. (Mat. 10:36) Fiixinke baxire assirono ninke insa diinnanke gede assine dilaˈneemmo. Yihowa lowo geeshsha banxummo kiiro mannano albinni roore banxeemmo. (Mat. 22:37-39) Ikkollana manna hagiirsiisate yine Qullaawu Maxaafi seeranna biddishsha horo didiingeemmo.

8-9. Mitte rodoo lowo geeshsha gimbiserono tenne dandiite saˈanno gede kaaˈlinoseri maati?

⁸ Aleenni kulliti Joorjiina amase lowo geeshsha gibbuserono ammanante heedhino. Ise  togo yitino: “Amaˈyanna ani Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hananfoommo. Lewu agani gedensaanni kayinni, gambooshshe haˈra hasiˈreemma yuummata amaˈya wole ikkitue. Ise kaadaasinete borro nabbabbannotanna insa yitannore kayisse ane ledo heewisantannota wodanchoomma. Ise xontannoe, umo amadde goshooshshannoe, qalxite amaddannoe hattono borroˈya fushshite olloltanno. Tonaaonte diro ikkieta cuuamumma. Amaˈya Yihowara soqqameemmata hoolate finqilino seenne worranniwa massitue; hakko heeˈranno seenni giddo mitu jingilli assitanno xagga adhannoreetinna jaddo loosannoreeti. Woleteemmero ninke baxanna towaata hasiissannosi manchi giwannonke woyite tini roore xissiissannonke.”

⁹ Ikkina Joorjiina tenne dandiite saˈinohu hiittoonniiti? Ise togo yitino: “Amaˈya waada hanaffinoehu Qullaawa Maxaafa nabbawe gudumma barraati. Rosoommari halaale ikkinota buuxoomma; qoleno Yihowawa shiqoomma. Iso ganye huucciˈreemma; isino huuccattoˈya macciishshinoe. Finqilino seenni heeˈranno mine noomma yannara mitte rodoo minese koyisseennae Qullaawa Maxaafa mitteenni xiinxallineemmo. Hatte yannara roduuwu lowo geeshsha jawaachishshinoe. Insa mininsa manni gede assidhinoe. Giwannonkehu ayeno ikkiro, Yihowa insanni roore wolqaataamo ikkinota huwatoomma.”

10. Yihowa woˈmanka woyite ma assannonketa addaxxa dandiineemmo?

¹⁰ Soqqamaasinchu Phaawuloosi, “Mootichinke Kiristoosi Yesuusi widoonni afiˈnoommohu Maganu baxilliwiinni badankera dandaannori nookkita” borreessino. (Rom. 8:38, 39) Yannate geeshsha qarrammummoro nafa, Yihowa woˈmanka woyite ledonke ikke sheshifachishannonkenna jawaachishannonke. Joorjiina woˈnaalshi Yihowa ayyaanaamittete maatenke widoonnino kaaˈlannonketa leellishanno.

11. Yesuusi Yohaannisi 15:12, 13 kulino baxilli rosaanosi kaaˈlinonsahu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

¹¹ Yesuusi gaˈa gede reyara hashsha rosaanosi mimmitu ledo baxantanno gede qaagiissinonsa. (Yohaannisi 15:12, 13 nabbawi.) Isi rosaanosi mimmito uminsa gede assite baxansa mittimma heedhannonsa gedenna mannu giwannonsata dandiite saˈanno gede kaaˈlitannonsata afino. Hanni Teselonqe heedhanno songo lawishsha laˈno. Hatti songo xintantu yannanni  kayise hatte songo Kiristaani dartu iillannansa heeˈrino. Ikkirono kuni Kiristaani ammaname heeˈrenna baxille leellishe dancha lawishsha ikkino. (1 Tes. 1:3, 6, 7) Phaawuloosi insa mimmito ‘hakkiinni roorsite baxxanno gede’ jawaachishinonsa. (1 Tes. 4:9, 10 ) Baxillu yaaddinore sheshifachishshanno gedenna dhuku ajinonsare irkissanno gede assinonsa. (1 Tes. 5:14) Insa Phaawuloosi amaalinonsa amaale harunsitino; isi mittu diri gedensaanni borreessinote layinki sokkara, “Mimmitiˈnera nooˈne baxillino lexxanni no” yiinonsa. (2 Tes. 1:3-5) Baxillu qarranna mannu giwannonsata dandiite saˈanno gede assinonsa.

12. Mitte gobbara olu kaita roduuwu mimmitoho baxille leellishshinohu hiittoonniiti?

¹² Hanni aleenni kullihu Daaneelonna minaamasi lawishsha laˈno. Heedhanno katamira olu kaita insa gambooshshe haˈranna dandiitu deerrinni sabbaka diagurtino; hattono afidhino sagale ammanate roduuwinsa ledo beeqqitino. Mitto barra Daaneelo massaara qodhitino olanto dagge amaddinosi. Isi togo yiino: “Insa ammanaˈya kaadeemmo gede giddeessitinoe. Giwummota kayinni gantinoe hattono massaara albiˈyara leenqissanninna ale qolte gantanni waajjishiishshinoe. Insa wole woyite dagguro galteˈya seyattannota kulte waajjishiishshe hadhino. Ikkollana roduuwu rakke baaburunni wole katama haadhe hadhinonke. Kuri muxxe roduuwi leellishshinoe baxille horo dihaweemmo. Marroommo katamira roduuwu sagale uyitinonke hattono loosonna galleemmowa afiˈneemmo gede kaaˈlitinonke. Ninkeno ola xooqqe daggino ruduuwira hasiisannonsare assine kaaˈla dandiinoommo.” Kuni woˈnaalshi baxillu mannu giwannonketa dandiine saˈneemmo gede kaaˈlannonketa leellishanno.

13. Mannu giwinkero nafa qullaawu ayyaani Yihowara ammanamme soqqammeemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Yesuusi harunsaanosi baarigaaransa baxxanno gede kulinonsa. (Mat. 5:44, 45) Hatto assa shota coye ikkitinoni? Diˈˈikkitino! Maganunnihu qullaawu ayyaani kaaˈlonni kayi baarigaaranke baxa dandiineemmo. Baxillu, cinca, danchumma, joongillunna meessanaa qeeˈla Maganunnihu qullaawu ayyaani laalo widooti. (Gal. 5:22, 23) Kuri akatta gimbanninketa dandiine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Batinyu giwannonke manni Yihowa Farciˈraasincho ikkino minaanni, minaama, ooso woy wolu roduuwi kuri akatta leellishshinohura ninke giwa  agurtino. Lowohu giwannonke manni isinni roduuwanke ikkino. Yihowa Farciˈraasincho ikkootto daafira giwannohe manna baxa qarra ikkitinoheha ikkiro, qullaawa ayyaana afiˈrate huuccatto assiˈri. (Luq. 11:13) Yihowara hajajamittoro woˈmanka woyite seyannoheta addaxxi.—Law. 3:5-7.

14-15. Minaannise beebba assiˈriserono Roomu Sokka 12:17-21 Yaasimiini baxille leellishshanno gede kaaˈlitinosehu hiittoonniiti?

¹⁴ Hanni Yaasimiini yinanni rodoo lawishsha laˈno. Ise Yihowa Farciˈraasincho ikkituta minaannisera dogantinoha lawinosi daafira Maganoho soqqantannota hoolate woˈnaalino. Isi xoninose hattono fiixu, ammaˈnote murrootinna kiilaano ise waajjishiishshanno gedenna maate diigganni no yite ise busha assitanno gede kakkayisino. Minaannise songote gambooshshiwa mare roduuwaho nafa boolaqiˈrino. Yaasimiini beebba assiˈnoonnise daafira woˈma woye wiˈlitanno.

¹⁵ Yaasimiini ammanate roduuwise sheshifachishshinose hattono jawaachishshinose. Songote cimeeyye Roomu Sokka 12:17-21 noo amaale loosunni leellishshanno gede jawaachishshinose. (Qummeeshsha nabbawi.) Yaasimiini togo yitino: “Tini shota diˈˈikkitinoe. Kayinni Yihowa kaaˈlannoe gede huucciˈre Qullaawu Maxaafi amaale harunsate danduummare baala assoomma. Minaanniˈya ane caacceessate yee sagale qishiˈreemmawa ishinshanno woyite ani kayinni feyemma. Xonannoe woyite shaqillunni qoleemma. Dhiwamitano towaatoommasi.”

16-17. Yaasimiini woˈnaalshinni maa rosootto?

¹⁶ Yaasimiini minaannisera baxille leellishase kiissinose. Ise togo yitino: “Minaanniˈya woˈmanka woyite halaale coyiˈreemmata afino daafira albinni roore ammaninoe. Isi ammaˈnote daafira kayinse hasaambeemmo woyite seekke macciishshannoe hattono minenke keeru nooha assiˈneemmo gede sumuu yiino. Isi xa gambooshshe haˈreemma gede jawaachishannoe. Maatenke heeshsho lowo geeshsha woyyaabbino hattono minenke keeru woˈmino. Minaanniˈya halaale macciishsharanna ane ledo Yihowara soqqamara halcheemma.”

¹⁷ Yaasimiini woˈnaalshi ‘baxillu baalankare cincannota, baalanka hexxannotanna dargasi agurannokkita’ leellishanno. (1 Qor. 13:4, 7) Mannu giwannonke woyite lowo geeshsha xissiisiˈnammora dandiineemmo; baxillu kayinni tenne baala qeelanno. Baxillu mannu wodana shaqqishanno. Qoleno baxille leellinsheemmo woyite Yihowa hagiidhanno. Ikkollana mannu  ninke giwa agura hooginkero nafa hagiirraamma ikka dandiineemmo. Hiittoonni?

18. Gimbanninke woyite hagiirraamma ikka dandiineemmohu mayiraati?

¹⁸ Yesuusi “Mannu giwiˈnero,  . . . baˈraadhinoonnireeti” yiino. (Luq. 6:22) Mannu giwankera dihasiˈneemmo. Ammanankera yine reyano dihalchineemmo. Ikkina gimbanninke woyite hagiirraamma ikkineemmohu mayiraati? Umihunni, cincine saˈneemmo woyite Yihowa hagiirsiinseemmo. (1 Phe. 4:13, 14) Layinkihunni, ammananke fonqolante kaajjado ikkitanno. (1 Phe. 1:7) Sayikkihunni, taalle nookki baˈraaˈra yaano hegere heeshsho afiˈneemmo.—Rom. 2:6, 7.

19. Soqqamaasine ganninsahu gedensaanni hagiirraamma ikkitinohu mayiraati?

¹⁹ Yesuusi reyotenni kaihunni shiima yanna gedensaanni soqqamaasine isi afidhinanni yiino hagiirre afidhino. Gashshaasine insa gante kaˈe sabbaka agurtanno gede hajajjunsata hagiidhitanni fultino. Mayira? “Yesuusi suˈmira yite shollinye adha hasiissannonsata egentino” daafiraati. (Soq. 5:40-42) Insa gibbannonsa diinna waajjantenni roore Mootichansa baxxino. ‘Dancha duduwo agurtukkinni kulte’ tenne leellishshino. Xaa yannara lowo roduuwinke qarra ikkannori heeˈrirono agurtukkinni ammanante soqqantanni no. Insa Yihowa loosonsanna suˈmisira leellishshino baxille hawannokkita affino.—Ibi. 6:10.

20. Aananno birxichira maa ronseemmo?

²⁰ Tini busha alame noo geeshsha mannu giwannonke. (Yoh. 15:19) Ikkirono waajja dihasiissannonke. Aananno birxichira ronseemmonte gede Yihowa ammanantino soqqamaanosi “jawaachishanno” hattono “agaranno.” (2 Tes. 3:3) Konnira Yihowa, ammanate roduuwanke, wole agurina diinnanke nafa baxa agurroonke. Tenne amaale harunsineemmoha ikkiro, mittimmanke dibaˈanno, ayyaanaamittetenni kaajjine heeˈneemmo, Yihowa ayirranno gede assineemmo hattono mannu giwinkerono baxillu kayinni tenne qeelannota leellinsheemmo.