1-2. Xaara cuuamate qixxaawoottokkiha ikkiro, hexxo mudha hasiissannohekkihu mayiraati? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

 CUUAMATE hasatto nooheha ikkiro, kaajja mixo fushshiˈrootto. Xa cuuamate qixxaawootto? Tennera ati qixxaawoommo yite hedoottohanna songote cimeeyyeno fajjitinoheha ikkiro, aante noo yannara cuuamate hobbi ruxxi yitooti. Hatto assittoro Yihowara soqqamme afiˈnanni baˈraaˈra afiˈratto.

² Kayinni cuuamattora albaanni mitore biddi assiˈra hasiissannoheta kulloonnihe? Woy ati umikki tenne huwatootto? Hatto ikkiro, hexxo mudhitooti. Aja woy akkalano ikkittoro, tenne hasiissanno mixo wonshiˈra dandaatto.

3. Mittu Itiyophiyu manchi Filiphoosi mayyee xaˈmino? Hiittenne xaˈmora dawaro afiˈra hasiissannonke? (Soqqamaasinete Looso 8:36, 38)

³ Soqqamaasinete Looso 8:36, 38 nabbawi. Mittu Itiyophiyu manchi Filiphoosi, “Cuuama hoolannoeri nooni?” yee xaˈmino. Itiyophiyu manchi cuuama lowo geeshsha hasiˈrino; kayinni isi cuuamate addinta qixxaawino?

4. Itiyophiyu manchi lede rosate murciˈrinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁴ Itiyophiyu manchi “Magano magansiˈrara Yerusaalame haˈrino.” (Soq. 8:27) Hakko daafira isi Yihudu ammaˈno wido ikkikki digatino. Isi Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borronni Yihowa daafira rosinoti dihuluullissannote. Ikkirono isi ledo rosate quqquxamino. Filiphoosi konni manchi ledo doogote xaadi woyite, kuni manchi ma assanni no? Masaalaanchu Isayaasi xaaxo nabbawanni no. (Soq. 8:28) Tini xaaxo kaajja ayyaanaamittete sagaleeti. Kuni manchi rosinohu mitu Qullaawu Maxaafi  rosinni calla kassi yee heeˈra dihasiˈrino; isi lede rosa hasiˈrino.

5. Itiyophiyu manchi rosinore loosu aana hosiisate maa assino?

⁵ Kuni manchi “Itiyophiyu mootitte Hindeke yinannitera muli amaalaanchootinna [woxise] baalaho hajajaanchoho.” (Soq. 8:27) Hakko daafira isira loosu batiˈrannositi dihuluullissannote. Ikkirono isi Yihowa magansiˈrate yanna gaaˈmino. Kuni manchi halaale rose calla kassi diyiino; rosinore loosu aana hosiisino. Hakko daafira Yerusaalamete qullaawu mini noowa Yihowa magansiˈrara Itiyophiyunni kae seeda doogo haˈrino. Isi Yerusaalame haˈrate lowo yannanna woxe gudinoha ikkara dandaanno; ikkirono Yihowa magansiˈrate assa hasiissannosire baala assino.

6-7. Itiyophiyu manchi Yihowara noosi baxilli lexxanno gede assiˈrinohu hiittoonniiti?

⁶ Itiyophiyu manchira Filiphoosi mito hasiisanno halaale rosiisinosi; konni halaali giddo mittu Yesuusi Buuraminoha ikkinota kulannoho. (Soq. 8:34, 35) Kuni manchi Yesuusi assinosire rositi lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote. Hakkiinni maa assiyya? Hasiˈroommero isi bashsho noowa Yihudu ammaˈno giddo heeˈra dandaanno. Ikkirono isi Yihowaranna Beettisira noosi baxilli lexxanno gede assiˈrino. Kuni manchi cuuame Yesuusi Kiristoosi harunsaancho ikkate mitto lowo geeshsha hasiisanno doorsha doodha hasiˈrino. Filiphoosi kuni manchi cuuamate qixxaawinota afiti cuuinosi.

⁷ Atino Itiyophiyu manchi lawishsha harunsittoro cuuamate qixxaawa dandaatto. Huluullamittokkinni isi gede, “Cuuama hoolannoeri nooni?” yaa dandaatto. Hanni atino Itiyophiyu manchi assinore assa dandaattohu hiittoonniitiro laˈno; Isi agurikki rosino, rosinore loosu aana hosiisino, hattono Maganoho noosi baxilli lexxanno gede assiˈrino.

8. Yohaannisi 17:3 ma assineemmo gede kulloonninke?

⁸ Yohaannisi 17:3 nabbawi. Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiˈratto gede assitinoheti Yesuusi coyiˈrinote tenne hedooti? Ninke giddo batinye kaaˈlitinonketi tenne hedooti. Ikkirono tini hedo rosa agurreemmokki gedeno assitannonke? Ee assitannonke. Isi ‘callu halaalaancho Magano ikkinohu’ daafira rosa horo diagurreemmo. (Ros. 3:11) Hegere geeshsha ronsanni heeˈneemmo. Ronsummo kiiro, Yihowawa albinni roore shinqeemmo.—Far. 73:28.

9. Qullaawu Maxaafiha xinta ikkino roso ronsummohu gedensaanni ma assa hasiissannonke?

⁹ Yihowa daafira rosa hananfeemmo woyite Qullaawu Maxaafiha xinta ikkino roso calla  ronseemmoti egennantinote. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ibiraawootu Kiristaanira borreessino sokkara konne roso, “umi roso” yiino. Isi “umi roso” yiinohu ajishate diˈˈikkino; konne roso isi qaaqquulle kiˈanno ado ledo heewisiisino. (Ibi. 5:12; 6:1) Ikkirono isi baalunku Kiristaani konni xinta ikkino rosinni sainore rosanno gedenna Maganu Qaali giddo noo halaale seekke xiinxallanno gede jawaachishino. Qullaawu Maxaafi giddo noo halaale seekkite xiinxalla hasiˈratto? Ayyaanaamittetenni lopha hattono Yihowanna isi hedinori daafira agurittokkinni rosa hasiˈratto?

10. Mitu mannira xiinxalla qarra ikkitannonsahu mayiraati?

¹⁰ Ninke giddo batinyeho xiinxalla qarra ikkitannonke. Atina xiinxalla baxatto? Rosu mine dancha gede nabbambanninna xiinxallinanni gara rosootto? Xiinxalla baxisannohe? Qoleno xiinxalla lowore kaaˈlitannoha lawannohenso maxaaffa nabbawe rosate ani worba diˈˈikkoommo yite hedatto? Hatto ikkiro, togoori macciishshamannohehu ate calla diˈˈikkootto. Ikkirono Yihowa kaaˈlannohe. Isi guutaho, isi gedee Rosiisaanchi dino.

11. Yihowa ‘Bayira Rosiisaancho’ ikkasi leellishinohu hiittoonniiti?

¹¹ Yihowa, isi ‘Bayira Rosiisaancho’ ikkinota kulinonke. (Isa. 30:20, 21, NW) Isi cincaho, shaqqadohonna rosaanosi noo gari leellannosiho. Yihowa rosaanosi danchumma illachishanno. (Far. 130:3) Qoleno isi assa dandiineemmokkire asse horo diyaannonke. Yihowa surrekki dhagge ikkanno garinni kalaqino gara qaagi. (Far. 139:14) Isi kalaqinonkehu rosa hasiˈneemmo gede asseeti. Kalaqaanchinke hegerera ronsanni hagiidhinanni heeˈnammora hasiˈranno. Hakko daafira Qullaawu Maxaafi halaale rosate ‘halcha’ hayyote. (1 Phe. 2:2) Wonshiˈra dandaatto mixo fushshiˈri; hattono ganyite Qullaawa Maxaafa nabbawatenna xiinxallate yanna gaaˈmi. (Iya. 1:8) Yihowa kaaˈlonni nabbawa baxanna albinni roore isi daafira rosa hagiirsiissannohe gede assiˈra dandaatto.

12. Xiinxallineemmo woyite Yesuusi lawishsha illachisha hasiissannonkehu mayiraati?

¹² Yesuusi heeshshonna soqqansho daafira ganyite hiincate yanna gaaˈmi. Roorenkanni tenne qarru yannara Yihowara soqqamate kaaˈlannonkehu qaru coyi Yesuusi lawishsha seekkine harunsate. (1 Phe. 2:21) Yesuusi harunsaanosira iillannonsa qarra xawise kulino. (Luq. 14:27, 28) Ikkirono isi addu harunsaanosi isinte gede iillannonsa qarra dandiite saˈannota addaxxino. (Yoh. 16:33) Yesuusi heeshsho daafira mitto mittonka coye xiinxalli; hattono barru barru heeshshokkinni isi lawishsha harunsatto gara afate mixo fushshiˈri.

13. Yihowa ma assannonke gede ganyine huucciˈra hasiissannonke? Mayira?

¹³ Egenno afiˈra calla diguddanno. Ikkirono egenno albinni roore Yihowa daafira ronseemmo gede hattono dancha akatta heedhannonke gede lawishshaho, Yihowa banxeemmo gedenna iso ammanneemmo gede kaaˈlitannonke. (1 Qor. 8:1-3) Yihowa daafira rosatto woyite isi ammana ledannohe gede woˈmanka woyite huucciˈri. (Luq. 17:5) Isi togoo huuccatto macciishsha baxanno. Konni garinni Maganonke seekkine afanke loosoho kakkayissannonke.—Yai. 2:26.

14. Soqqamaasinchu Pheexiroosi ronsommore loosu aana hosiisa hasiissannota ikkitinota xawisinohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹⁴ Soqqamaasinchu Pheexiroosi Kiristoosi harunsaano rossinore woˈmanka woyite loosu aana hosiisa hasiissannota ikkitinota xawise kulino. Isi Qullaawu Maxaafi giddonni Nohi xagge qummi assino. Yihowa Nohira  hatte yannara nooha busha manna hunate baote waa abbannota kulinosi. Baote wayi daanni nootta afansa calla Nohinna maatesi digatissanno. Pheexiroosi Baote Wayira albaanni noo yanna, “Nohi markaawe boci waro” yee qummi assinota wodanchi. (1 Phe. 3:20) Addanko, Nohinna maatesi jawa markaawe loosse Maganuwiinni rossinore loosu aana hosiissino. (Ibi. 11:7) Pheexiroosi hakkiinni Nohi assinore cuuamate ledo heewisiise togo yee borreessino: “Kuni wayino xa kiˈne gatisate cuuamate lawishshaati.” (1 Phe. 3:21) Hakko daafira xa kiˈne cuuamate qixxaawate assitinanni heedhinoonnire Nohinna maatesi lowo diro markaawe loosate assitinori ledo heewisiisa dandiineemmo. Cuuamate qixxaawate maa assa hasiissannohe?

15. Addu maaro eate ma assa hasiissanno?

¹⁵ Umo assa hasiissannonke coyi giddo mittu cubbinkera addinta maaro eate. (Soq. 2:37, 38) Addinta maaro ea soorramme biddi yineemmo gede assitannonke. Yihowa dadillisannore lawishshaho maaeela heeshsho heeˈra, sijaara aga woy bushare coyiˈra agurootto? (1 Qor. 6:9, 10; 2 Qor. 7:1; Efe. 4:29) Aguroottokkiha ikkiro, soorrante biddi yaate sharrama agurtooti. Kaaˈlonna biddishsha afiˈrate Qullaawa Maxaafa xiinxallisannohe mancho woy songote cimeeyye amaaˈli. Wedellichanna mine baxxite fuloottokkiha ikkiro, cuuamattokki gede assannoheha busha rosicho qeeˈlatto gede kaaˈlitahera annakkinna amakki amaaˈli.

16. Ganyine ayyaanaamittete coye assate maa maa assa hasiissannonke?

¹⁶ Ayyaanaamittete coye ganyine assano hasiissannote. Lawishshaho gambooshshe haˈranna dawaro qola hasiissannonke. (Ibi. 10:24, 25) Soqqansho fulate ikkado ikkittoro, ganyite fulate pirogiraame fushshiˈri. Konne heeshsho gatisate looso loositto kiiro albinni roore baxatto. (2 Xim. 4:5) Wedellichanna mine baxxite fuloottokkiha ikkiro, ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Gambooshshe haˈreemmohunna soqqansho fuleemmohu anniˈyanna amaˈya qaagiissiteennaeetinso ani umiˈyanni kaeeti?’ Kuri coyibba umikkinni kaˈe assattoha ikkiro ammana nooheta leellishatto; hattono Magano Yihowa baxattotanna galatattota leellishatto. Tini ‘Magano lawatenni heeˈratto’  heeshsho isira aatto eltooti. (2 Phe. 3:11; Ibi. 13:15) Mannu xixxiiwinkekkinni uminkenni kaˈne uyineemmori baalu Maganonke hagiirsiisanno. (2 Qorontoosi 9:7 ledo heewisiisi.) Togoore assineemmohu Yihowara aate dandiinummore baala assa hagiirsiissannonke daafiraati.

17-18. Cuuamate assa hasiissannohere assatto gede kaaˈlannohehu qaru akati hiikkonneeti? Kuni akati kaaˈlannohehu hiittoonniiti? (Lawishsha 3:3-6)

¹⁷ Cuuamate assa hasiissannohere assitto kiiro qarra ikkannoheri tuncu yaannohe. Mitu manni ammanakkinni kainohunni qacifatahera dandaanno; kuni manni giwahera woy daramatto gede nafa assahera dandaanno. (2 Xim. 3:12) Busha rosicho qeeˈlate sharramattoha ikkirono mito woyite bushu rosichi waadahera dandaanno. Woy mixoˈya wonshiˈra didandeemmo yite hedde cinca hoogattoranna hexxo mudhattora dandaatto. Hexxo mudhattokki gede mayi kaaˈlannohe? Tennera kaaˈlannohehu qaru akati Yihowara noohe baxilleeti.

¹⁸ Yihowara noohe baxilli wole baalanta akatta rooranno. (Lawishsha 3:3-6 nabbawi.) Maganoho noohe baxilli kaajjado ikkiro iillannohe qarra dandiite saˈˈatto. Qullaawu Maxaafi Yihowa soqqamaanosira bagamannokki baxille leellishannonsata duucha hige kulanno. Yihowa bagamannokki baxille leellishanno yaa isi soqqamaanosi horo tuge diaguranno woy insa baxa diaguranno yaate. (Far. 100:5) Kalaqamoottohu Maganu daninniiti. (Kal. 1:26) Atino togoo baxille leellisha dandaattohu hiittoonniiti?

19. Yihowa assinoherira galatu nooheta albinni roore leellisha dandaattohu hiittoonniiti? (Galatiyu Sokka 2:20)

¹⁹ Galatattoha ikki. (1 Tes. 5:18) Barru baala ateneeto, ‘Yihowa baxannoeta leellishinohu hiittoonniiti?’ yite xaˈmi. Hakkiinni huuccatto assiˈratto woyite, Yihowa assinohe coye badde kulte iso galati. Yihowa baxannohe daafira assinoheha dancha coye hedi; Soqqamaasinchu Phaawuloosino Yihowa assinosiha dancha coye wodanchino. (Galatiyu Sokka 2:20 nabbawi.) Ateneeto, ‘Anino iso baxeemmota leellisha hasiˈreemmo?’ yite xaˈmi. Yihowara noohe baxilli iillannohe fonqolonna qarra ikkannore dandiite saˈˈatto gede kaaˈlannohe. Qoleno ayyaanaamittete coye ganyite assite iimi Annikkira noohe baxille barru baala leellishatto gede kakkayisannohe.

20. Heeshshokki Yihowara sayisse aate ma assa hasiissannohe? Kuni doorshi hasiisannoha ikkinohu mayiraati?

 ²⁰ Gale hose Yihowara noohe baxilli mitte baxxitino huuccatto huucciˈratto gede assannohe. Tenne huuccatto huucciˈratto woyite heeshshokki Maganoho sayisse aatto. Heeshshokki Yihowara sayisse uyittoro hegerera isi jajja ikkatto; tini dhagge ikkitanno hexxooti. Heeshshokki Yihowara sayisse aatto woyite qarruno faffote yannarano isira soqqamate qaale eatto. Konne qaale yannate kiiro ea dihasiissannohe. Addanko, heeshshonke Yihowara sayinse uyineemmo woyite shaaˈˈa ikkinokki doorsha doodhinanni heeˈneemmo. Ikkirono hanni tenne hedi: Heeshshokki giddo lowo doorsha doodhatto; konni doorshi giddo mitu lowo geeshsha dancha ikkara dandaanno; kayinni heeshshokki Yihowara sayise aate geeshsha ikkanno doorshi dino. (Far. 50:14) Sheexaanu iimi Annikkira noohe baxilli qiidanno gede asse isira ammanamattokki gede assate woˈnaalanno. Sheexaanu qeelahera horo wodhitooti! (Iyo. 27:5) Yihowara noohe baxilli cuuamitto woyite eootto qaale agadhite heeˈratto gedenna iimi Annikkiwa albinni roore shiqatto gede kaaˈlannohe.

21. Cuuama hanafotella yineemmohu mayiraati?

²¹ Heeshshokki Yihowara sayisse uyittohu gedensaanni cuuamate qixxaawoottota songote cimeeyyera kuli. Ikkirono cuuama hanafo ikkinnina gawalo ikkitinokkita woˈmanka woyite qaagi. Yihowara hegerera soqqamattohu cuuamittorooti. Hakko daafira xaanni iimi Annikkira noohe baxille lossiˈri. Baxillikki barru barrunku lexxanno gede assiˈrate mixo fushshiˈri. Togoo mixo cuuamatto gede kakkayissannohe. Cuuamatto barri lowo geeshsha hagiirsiisannoha ikkanno. Ikkirono tini hanafotella. Yihowaranna Beettisira noohe baxilli hegerera lexxanni haˈrara halchineemmo!