1. Yihowa dirijjite wido ikkankenni afiˈnoommohu mitu atooti maati?

 TENNE qarrissannote goofimarchu barruwa giddo Yihowa dirijjite wido ikkankenni addinta baˈraaˈnoommoreeti. Tenne alame ikkito roore bushshanni hadhanni nooha ikkirono, Yihowa mittimma noota ayyaanaamittete maate uyinonke. (Far. 133:1) Isi maatenke hagiirru noota ikkitanno gede kaaˈlannonke. (Efe. 5:33–6:1) Qoleno Yihowa giddoyidi keere afiˈneemmo gede kaaˈlitanno wodanchanna hayyo aannonke.

2. Maa assa hasiissannonke? Mayira?

² Ikkirono Yihowara ammanamme soqqammanni heeˈrate sharrama hasiissannonke. Mayira? Korkaatuno mito woyite wolootu guuntete xeˈne noonsare ikkitino daafira koffi assitankera dandiitanno. Qoleno roorenkanni duucha hinge mittu gari soˈro loonseemmo woyite hexxo mudhinammora dandiineemmo. (1) Ammanate rodiinke koffi assannonke woyite, (2) galtenke hexxo mudhineemmo gede assitannonke woyitenna (3) ninke uminke loonsoommo soˈronni hexxo mudhineemmo woyite Yihowara ammanamme soqqammanni heeˈra dandiineemmo. Konni birxichira, tenne daafira ronseemmo. Qoleno Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu ammanamino manni lawishshinni maa ronseemmoro laˈneemmo.

AMMANATE RODIIKKI KOFFI ASSANNOHE WOYITE YIHOWARA AMMANANTE HEEˈRI

3. Yihowa mannira iillannonsa qarri maati?

³ Qarra ikkannore. Mitu ammanate roduuwinke akati caaccaambeemmo gede assannonke. Mitootu woffi assite laˈankera woy gara-garimmo laˈukki coyidhe woy mitore assite xissiissankera dandiitanno.  Albisa ikkite soqqantannori soˈro loossara dandiitanno. Togoo coyi mitootu tini Maganu dirijjite ikkase huluullantanno gede assara dandaanno. Insa ammanate roduuwinsa ledo Maganoho “mitteenni” soqqantanni heeˈrantenni, koffi assitinonsa roduuwiwa aana woy gambooshshe nafa haˈra agurtara dandiitanno. (Sof. 3:9) Tini hayyoteyyani? Hanni togoo qarri iillinosihu mittu Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manchi lawishshinni maa ronseemmoro laˈno.

4. Soqqamaasinchu Phaawuloosira qarra ikkinosiri maati?

⁴ Qullaawu Maxaafi lawishsha. Soqqamaasinchu Phaawuloosi ammanate roduuwisi guuntete xeˈne noonsare ikkitinota afino. Lawishshaho, isi songote ledo gamba yaa hanafita mitootu rosaancho ikkasi huluullantino. (Soq. 9:26) Gedensoonni mitootu isi daafira gara ikkinokkire coyidhe suˈmasi huntino. (2 Qor. 10:10) Phaawuloosi mittu qoosso noosi rodii woloota gufisannoha gara ikkinokki coye assanna laino. (Gal. 2:11, 12) Qoleno ledosi soqqamannohu Maarqoosi, lowo geeshsha hanqisinosi. (Soq. 15:37, 38) Woleteemmero kuni coyi Phaawuloosi koffi assitinosiriwa aana giwanno gede assasira dandaanno. Ikkirono isi, ammanate roduuwisi daafira dancha danchare hedino; hattono Yihowara ammaname soqqamanni heeˈrino. Phaawuloosi kaajje uurranno gede kaaˈlinosiri maati?

5. Phaawuloosi ammanate roduuwisi assitinorinni hexxo mudhannokki gede kaaˈlinosiri maati? (Qolasiyaasi Sokka 3:13, 14) (Misileno lai.)

⁵ Phaawuloosi ammanate roduuwasi baxanno. Isi ammanate roduuwisira noosi baxilli guuntete xeˈnensa ikkikkinni, dancha akattansa illachishanno gede kaaˈlinosi. Qoleno baxillu Phaawuloosi Qolasiyaasi Sokka 3:13, 14 borreessinore isi umisi loosu aana hosiisanno gede kaaˈlinosi. (Qummeeshsha nabbawi.) Hanni Phaawuloosi Maarqoosi soˈro gatona yee tenne leellishino gara laˈno. Phaawuloosi umo misiyoone ikke haˈri yannara Maarqoosi iso agure haˈrinoha ikkirono, Phaawuloosi koma amaxxe dikeeshshino. Gedensoonni Phaawuloosi Qolasiyaasi songora jawaachishshanno sokka borreessi woyite, Maarqoosi ledosi loosinotanna ‘jawaachishshinosita’ kule galatinosi. (Qol. 4:10, 11) Phaawuloosi Roomaho usurame noo yannara kaaˈlannosi gede Maarqoosi abbinasira xaˈmiˈrino. (2 Xim. 4:11) Addanko, Phaawuloosi ammanate roduuwisi assitinorinni hexxo dimudhino. Ninke isi lawishshinni maa rosa dandiineemmo?

6-7. Ammanate roduuwinke guuntete xeˈne noonsare ikkiturono, woˈmanka woyite insara baxille leellishsha dandiineemmohu hiittoonniiti? (1 Yohaannisi 4:7)

⁶ Ronseemmo roso. Yihowa woˈmanka woyite ammanate roduuwinkera baxille leellinshammora hasiˈranno. (1 Yohaannisi 4:7 nabbawi.) Mittu rodii xissiisinkero, isi ninke gawajjate yee  assinokkitanna gara ikkinore assate sharramannota heda hasiissannonke. (Law. 12:18) Maganu ammanantino soqqamaanosi soˈro loossannoha ikkirono baxannonsa. Yihowa cubbo loonsummoro tuge diagurannonke; hattono ninkera hanqino gedeenni diheeˈranno. (Far. 103:9) Gatona yaannonkehu iimi Anninke lawishsha harunsa lowo geeshsha hasiissannote!—Efe. 4:32–5:1.

⁷ Goofimarchu gambise dayi kiiro, albinni roore ammanate roduuwinkewa gamba yee heeˈra hasiissannonketa qaango. Albinni roore darammeemmo gede assinanninketa anfoommo. Isinni ammanankenni kainohunni usurankera dandiinanni. Togoo yannara albinni roore ammanate roduuwinke hasiissannonke. (Law. 17:17) Hanni Ispeenete heeˈrannohu Jooseefi a yinannihu songote cimeessira iillinosire laˈno. Isonna woloota ammanate roduuwasi poletikaho anga wodha gibbino daafira usurroonninsa. Isi togo yiino: “Baalunku mitteenni heeˈneemmo daafira, mimmitoho caaccaambeemmo gede assannohu batinyu coyi no. Mimmito dandiine heeˈranna mulla gatona yaa hasiissinonke. Tini mittimmanke baˈannokki gedenna agarooshshe afiˈneemmo gede kaaˈlitinonke. Ledonke usuramino manni Yihowara soqqamannoha diˈˈikkino. Mitte yannara anga madidheennae usurroonnie daafira milli assiˈra didandoommo. Kayinni ammanate roduuwiˈya giddo mittu uduunneˈya hayishshinoe hattono wolere asse kaaˈlinoe. Roore hasiise nooe yannara ammanate roduuwiˈya baxille leellishshinoe.” Xaa yannara mereeronke kalaqamanno qarra tirreemmo gede assannonkehu ikkadu korkaati no!

GALTEˈNE HEXXO MUDHITINANNI GEDE ASSITANNOˈNE WOYITE KAAJJITINE UURRE

8. Adhantinorira qarra ikkannonsari maati?

⁸ Qarra ikkannore. Adhantinorira baalaho qarru iillannonsa. Qullaawu Maxaafi adhantannore ‘qarru amadannonsata’ xawise kulanno. (1 Qor. 7:28) Mayira? Korkaatuno minaanninna minaama guuntete xeˈne noonsareeti, insara addi addi akatta noonsa hattono insa baxannohunna baxannokki coyi no. Qoleno budinsanna lophino gari babbaxxinoha ikkara dandaanno. Insa adhantuhu gedensaanni, adhantara albaanni wodanchitinokkita mimmitunnita mite akatta wodanchitara dandiitanno. Kuri coyibba mereeronsa qarru kalaqamanno gede assitara dandiitanno. Insa uminsa soˈro ammananna kalaqamino qarra mitteenni tirate sharramantenni, mimmito busha assitara dandiitanno. Insa babbaxxe heeˈra woy adhamansa diiga nafa heddara dandiitanno. Kayinni tini kalaqamino qarrira mala ikkitannoyyani? b Hanni minaannise baasa qarrisiserono Yihowara ammanante heedhino mancho lawishshinni maa ronseemmoro laˈno.

9. Abigiyara iillinose qarri maati?

⁹ Qullaawu Maxaafi lawishsha. Abigiya Naabaali yinanni manchira assidhino; Qullaawu Maxaafi isi bushanna kaajjado mancho ikkinota kulanno. (1 Sam. 25:3) Togoo manchi ledo heeshsho Abigiyara qarra ikkitinoseti dihuluullissannote. Abigiyara adhamase diigganno faro noose? Albillitte Israeelete moote ikkannohu Daawiti, Naabaali isonna mannasi xonino daafira Naabaali shaara dayi yannara ise tenne assate faro afidhino. (1 Sam. 25:9-13) Daawiti hedinore assanno gede Abigiya agurte xooqa dandiitanno. Kayinni ise mereero eˈe Daawiti Naabaali shaannokki gede huuccidhino. (1 Sam. 25:23-27) Ise tenne assitinohu mayiraati?

10. Abigiya minaannise waadiserono kaajjite uurritanno gede assinoseri maa ikkara dandaanno?

¹⁰ Abigiya Yihowa baxxanno; hattono isi adhamate  daafira fushshino seera ayirrissanno. Ise, Maganu umi adhama xinti woyite Addaamiranna Heewanira yiinore affinoti dihuluullissannote. (Kal. 2:24) Abigiya Yihowa adhama qullaawa qixxaawo gede asse laˈˈannota affino. Ise Magano hagiirsiisa hasidhino daafira, minise mannanna minaannase gatisate dandiiture baala assitino. Ise bayichonkonni Daawiti Naabaali shaannokki gede qaafo adhitino. Qoleno ise loossinokki soˈrora maaro xaˈmiˈrate maahoyye yitino. Yihowa tenne worbanna umose calla baxxannokki mancho lowo geeshsha baxannoti dihuluullissannote. Minaanninna minaama Abigiya lawishshinni maa rosa dandaanno?

11. (a) Yihowa adhantinori maa assitara hasiˈranno? (Efesooni Sokka 5:33) (b) Karmeeni adhamase diigantannokki gede assitinorinni maa rosootto? (Misileno lai.)

¹¹ Ronseemmo roso. Yihowa mereeronsa qarru kalaqamiro nafa, minaanninna minaama mitteenni heeˈrara hasiˈranno. Maganu adhantinori mereeronsa kalaqamino qarra tirate hattono mimmito baxxannotanna ayirrissannota leellishate sharrantanna laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno. (Efesooni Sokka 5:33 nabbawi.) Hanni Karmeeni yinanni rodoo lawishsha laˈno. Isenna minaannise adhamihunni 6 diri gedensaanni Karmeeni Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallite cuuantino. Karmeeni togo yitino: “Minaanniˈya tenne dibaxino. Isi lowo geeshsha hanqino. Isi xonannoe hattono ane agure haˈrannota kule waajjishiishannoe.” Ikkirono Karmeeni minaannisera ammanante heedhino. Ise 50 diro minaannase baxatenna ayirrisate sharrantanni keeshshitino. Ise ledde togo yitino: “Yanna saˈanni hadhuta albinni roore xiinxalla ikkoomma hattono minaannaˈya hayyotenni hasaawisa rosoomma. Adhama Yihowa albaanni qullaawa ikkitinota afaˈya, adhamanke diigantannokki gede danduummare baala asseemma gede kaaˈlitinoe. Yihowa lowo geeshsha baxeemma daafira minaannaˈya agure haˈrate horo woˈnaale diegennoomma.” c Adhamaˈne mereero qarru kalaqamanno woyite, Yihowa irkisannoˈnetanna ammanantine heedhinanni gede kaaˈlannoˈneta addaxxa dandiitinanni.

LOOSSINOONNI SOˈRONNI KAINOHUNNI HEXXO MUDHITINANNI WOYITE KAAJJITINE UURRA AGURTINOONTE

12. Jawa cubbo loonseemmo woyite qarra ikkannonkeri maati?

¹² Qarra ikkannore. Jawa cubbo loonseemmo woyite hexxo mudhinammora dandiineemmo. Qullaawu Maxaafi loonsoommo cubbi wodaninke ‘hiiqqamannonna’ dadillanno gede assannota kulanno. (Far. 34:18) Rooberti yinanni rodii songote soqqamaancho ikkate lowo diro sharramanni keeshshino. Ikkirono isi lowo  cubbo loosihu gedensaanni Yihowa kaadinota wodanchino. Isi togo yiino: “Tiiˈˈiˈya quwa sae bushiishinoe. Hakkuyi gedensaanni lowo geeshsha dadilloommo. Qoleno Yihowa wiˈlanni huucciˈroommo. Hakkiinni, xaate Maganu huuccattoˈya dimacciishshanno yee hedoommota qaageemmo; hatto yee hedoommohu iso dadillisoommo daafiraati.” Cubbo loonseemmo woyite wodaninke hiiqqamanno daafira, Yihowa tuge agurannonke yine hexxo mudhinammora dandiineemmo. (Far. 38:4) Aterano togoo coyi iillinoheha ikkiro jawa cubbo loosinoha ikkirono Yihowara ammaname soqqaminohu Qullaawu maxaafi giddo kulloonni manchi lawishsha xiinxalli.

13. Soqqamaasinchu Pheexiroosi loosinohu jawu cubbi maati? Isi konne cubbo loosanno gede assinosiri maati?

¹³ Qullaawu Maxaafi lawishsha. Yesuusa shinara albaanni noo hashsha soqqamaasinchu Pheexiroosi, jawa cubbo loosanno gede assitannosita duucha soˈro loosino. Umo Pheexiroosi quwa sae umosi addaxxe wolootu agurte hadhuro nafa, isi Yesuusira ammanamannota kule naaxxatenni coyiˈrino. (Maq. 14:27-29) Hakkiinni aane Geetesemaane yinanniwa kaashshu basewa, Pheexiroosi duucha hige baqqi yee agadha hoogino. (Maq. 14:32, 37-41) Gedensoonni Yesuusa amadara lowo manni dayita Pheexiroosi Iso agure haˈrino. (Maq. 14:50) Jeefote Pheexiroosi Yesuusa diafoommo yee sase hige xaare kaadino. (Maq. 14:66-71) Pheexiroosi jawa cubbo loosinota afiti hiitto ikki? Isi lowo geeshsha dadillino, hattono hururame wiˈlino; qoleno tiiˈˈisi quwa sae bushiishinosiha ikkara dandaanno. (Maq. 14:72) Shiima saate gedensaanni jaalasi Yesuusa shinita Pheexiroosi mageeshsha xissiisiˈrinoro hanni hedi. Isi waagu noosikkihu gede asse hedinoti dihuluullissannote!

14. Pheexiroosi Yihowara ammaname soqqamanno gede kaaˈlinosiri maati? ( noo misile lai.)

¹⁴ Pheexiroosi Yihowara ammaname soqqamanno gede assannosihu batinyu korkaati no. Isi ammanate roduuwisiwa gambo digiwino; hattono insa sheshifachishinositi dihuluullissannote. (Luq. 24:33) Qoleno reyotenni kainohu Yesuusi Pheexiroosira leellinosi; isi Pheexiroosira leellinohu jawaachishasira yee ikkikki digatino. (Luq. 24:34; 1 Qor. 15:5) Gedensoonni Yesuusi loosino soˈrora Pheexiroosi dirufinosi; hatteentenni Isi jaalisira lowo qoosso aannosita kulinosi. (Yoh. 21:15-17) Pheexiroosi lowo cubbo loosinota afino; ikkirono hexxo dimudhino. Mayira? Korkaatuno Mootichisi Yesuusi xaano baxannosita afino. Hattono ayyaanaamittete roduuwisi Pheexiroosi woˈmanka woyite kaaˈlitinosi. Pheexiroosi lawishshinni maa ronseemmo?

15. Yihowa maa addaxxinammora hasiˈranno? (Faarso 86:5; Roomu Sokka 8:38, 39) (Misileno lai.)

¹⁵ Ronseemmo roso. Yihowa baxannonketanna  gatona yaannonketa addaxxinammora hasiˈranno. (Faarso 86:5; Roomu Sokka 8:38, 39 nabbawi.) Cubbo loonseemmo woyite ninkeneeto bushiinsheemmo. Tini nooreentilla hattono bunshe diafidhino. Ikkirono, xaate Yihowa dibaxannonke woy gatona diyaannonke yine heda dihasiissannonke. Hatteentenni ranke kaaˈlo hasiˈra hasiissannonke. Aleenni kullihu Rooberti togo yiino: “Cubbo loosoommohu umiˈya jawaante addaxxoommo daafiraati.” Isi songote cimeeyyera kula hasiissannosita wodanchino. Togo yiino: “Insara kulummohu gedensaanni songote cimeeyye Yihowa baxannoeta huwateemmo gede kaaˈlitinoe. Insano baxxannoeta leellishshinoe. Insa Yihowa tuge agurinoekkita ammaneemmo gede kaaˈlitinoe.” Ninkeno loonsoommo cubbira maaro eˈneemmoha, kaaˈlo hasiˈneemmohanna loonsoommo soˈro galagalle loonseemmokki gede sharrammeemmoha ikkiro, Yihowa lowo geeshsha baxannonketanna gatona yaannonketa addaxxa dandiineemmo. (1 Yoh. 1:8, 9) Yihowa baxannonketanna gatona yaannonketa afanke, cubbo loonsummoro hexxo mudhineemmokki gede kaaˈlitannonke.

16. Yihowara soqqantanni heeˈrate murciˈroottohu mayiraati?

¹⁶ Yihowa qarrissannote tenne goofimarchu barruwa giddo isira soqqamate assineemmore lowo geeshsha naadanno. Hexxo mudhineemmo gede assannori heeˈrirono, Yihowa kaaˈlonni kaajjine uurra dandiineemmo. Ammanate roduuwinke koffi assitannonkeha ikkiro nafa, insa albinni roore baxanna gatona yaa dandiineemmo. Adhamanke giddo kalaqamanno qarra tirate dandiinummore baala assine, Yihowa mageeshshi geeshsha banxeemmoronna isi adhamate daafira qixxeessino qixxaawo mageeshsha ayirrinseemmoro leellishsha dandiineemmo. Cubbo loonsummoro Yihowa kaaˈlo hasiˈra, isi baxannonketanna gatona yaannonketa addaxxa hattono isira ammanamme soqqammanni heeˈra dandiineemmo. ‘Hexxo mudhine dancha looso loosa agura hoongummoro’ Yihowa lowo atoote oye maassiˈrannonketa addaxxa dandiineemmo.—Gal. 6:9.