1. Mite ammanantinoti Yihowa soqqamaano mayite huluullantino?

 YIHOWA manni gaamote deerrinni iso hagiirsiisannota afanke lowo geeshsha sheshifachishshannote! Qullaawu Maxaafi, “Kaaliiqi mannisinni hagiidhanno” yaanno. (Far. 149:4) Mito woyite kayinni mitootu, ‘Yihowa anenni hagiidhanno?’ yite yaaddanno daafira, hexxo mudhitara dandiitanno. Hundi yannara heedhinoti batinye ammanantinoti Yihowa soqqamaanono hatto yite huluullantino woyiti no.—1 Sam. 1:6-10; Iyo. 29:2, 4; Far. 51:11.

2. Yihowa hagiirsiissannori ayeooti?

² Qullaawu Maxaafi guuntete xeˈne noonsa manni Yihowa hagiirsiisa dandaannota xawise kulanno. Hiittoonni? Yesuusi Kiristoosa ammanneemmota leellishanna cuuama hasiissannonke. (Yoh. 3:16) Konni garinni cubbinkera maaro eˈnoommotanna Maganu fajjo assate qaale eˈnoommota mannu albaanni leellinsheemmo. (Soq. 2:38; 3:19) Yihowa isi ledo noonke jaalooma kaajjishiˈrate hatto assineemmo woyite hagiidhanno. Heeshshonke isira sayinse uyinummo woyite eˈnoommo qaali garinni heeˈrate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, Yihowa hagiirsiinseemmo; hattono isi muli jaallasi gede asse laˈˈannonke.—Far. 25:14.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Ikkina mitu manni mito woyite, Magano hagiirsiisa dandaannokkihu gede asse hedannohu mayiraati? Yihowa ninkenni hagiidhannota leellishannohu hiittoonniiti? Mittu Kiristaanchi Magano hagiirsiisa dandaannota albinni roore addaxxa dandaannohu hiittoonniiti?

MITU MANNI YIHOWA HAGIIRSIISA DANDAANNOKKIHU GEDE ASSE HEDANNOHU MAYIRAATI?

4-5. Tidhinoommokkiri gede assine hendeemmoha ikkiro maa addaxxa dandiineemmo?

⁴ Ninke giddo batinyu anjensanni hanaffe tidhitinokkihu gede assite heddanno. (Far. 88:15) Adiriyaani yinanni rodii togo yiino:  “Woˈmanka woyite ditidhoommoho yee hedeemmo. Ani Gannate eate ikkado ikkoommokkiha ikkirono, maateˈya Gannatete heedhanno gede huucceemmota qaageemmo.” Yihowa Farciˈraasine ikkitinokki maate giddo lophinohu Tooni yinanni rodii togo yiino: “Anniˈyanna amaˈya baxannoetanna anenni hagiidhannota horo kule diegenninoe. Tini insa hagiirsiisannore assa horo didandeemmo yee hedeemmo gede assitinoe.”

⁵ Mito woyite, ditidhinoommoreeti yine hendanni qarrammeemmoha ikkiro, Yihowa umisi isiwa abbinonketa qaaga hasiissannonke. (Yoh. 6:44) Isi ninke nafa anfoommokkiha dancha akatanke afanno; hattono wodananke laˈˈanno. (1 Sam. 16:7; 2 Dud. 6:30) Hakko daafira Yihowa ninke isira muxxe ikkinoommota kulannonke woyite ammana dandiineemmo.—Yoh. 3:19, 20.

6. Phaawuloosi alba loosino cubbi mayyee hedanno gede assinosi?

⁶ Ninke giddo mitu halaale ronsammora albaanni loonsoommo cubbi xaa geeshsha ninkeneeto bushiinsheemmo gede assannonkeha ikkara dandaanno. (1 Phe. 4:3) Yihowara ammanante soqqantannore nafa laanfensa waaddannonsa. Tiiˈˈikki bushiishannohe? Hatto ikkiro, ammanantinore Yihowa soqqamaanono togoo hedo waaddinonsata afakki sheshifachishshannohe. Lawishshaho soqqamaasinchu Phaawuloosi laanfesi hede, “Ani hiittoo qarraataamooti!” yiino. (Rom. 7:24) Hige Phaawuloosi cubbisira maaro eino hattono cuuamino. Ikkirono isi ‘soqqamaasine duuchantera woriidihanna cubbaataammu baalunkunni roore cubbaataamo’ ikkinota coyiˈrino.—1 Qor. 15:9; 1 Xim. 1:15.

7. Alba loonsoommo cubbi daafira dea hasiissannonkekkiri maati?

⁷ Maaro eˈneemmoha ikkiro, iimi Anninke gatona yaannonketa kule qaale eino. (Far. 86:5) Hakko daafira cubbinkera addinta maaro eˈneemmoha ikkiro, Yihowa gatona yaannonketa kule eino qaale ammana hasiissannonke.—Qol. 2:13.

8-9. Yihowara garire assa horonta didandiineemmo yine hendeemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

⁸ Ninke baalunku Yihowara soqqamate dandiinummore baala assa hasiˈneemmo. Ikkirono, mitootu Yihowa hagiirsiisate horo garire assa didandiineemmo yite heddara dandiitanno. Amanda yinanni rodoo togo yitino: “Yihowara danduummare baala assate yaa, woˈmanka woyite bashsho asseemmahunni roorannore assate yee hedeemma. Hakko daafira duucha woyite wolqaˈyara aleenni ikkinore assate woˈnaaleemma. Hedoomma geeshshire assa hoogummaro Yihowa iso hagiirsiisa dandoommakkihu gede asse hedannoha lawannoe.”

⁹ Yihowa hagiirsiisate garire assa didandiineemmo yine hendeemmokki gede kaaˈlannonkeri maati? Yihowa quwa saˈˈannokkiha ikkinota qaaga hasiissannonke. Isi assa dandiineemmokkire horonta asse diyaannonke. Isira soqqamate dandiinummore baala assinummo geeshsha isi assineemmore naadanno. Qoleno Yihowara woˈma lubbonsanni soqqaminohu Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manni lawishsha hiince. Hanni Phaawuloosi lawishsha hedde. Isi lowo diro Yihowara diinaggaawe soqqamino, lowo kume ikkitanno kiilo meetire haˈrino hattono batinye songo xintino. Ikkina isi albi geeshsha soqqama dandaa hoogiti Magano hagiirsiisa dandiinokkihu gede asse hedinoni? Dihedino. Isi dandiire baala assa diagurino; Yihowano maassiˈrinosi. (Soq. 28:30, 31) Hatteente gede, ninkeno Yihowara soqqamate assineemmori yanna yannate garinni babbaxxara dandaanno. Kayinni Yihowa roore laˈˈannohu isira soqqammeemmo gede kakkayisinonke coyeeti. Hanni xa Yihowa ninkenni hagiidhannota leellishinota mite doogga laˈno.

 YIHOWA NINKENNI HAGIIDHANNOTA LEELLISHANNOHU HIITTOONNIITI?

10. Yihowa ninkenni hagiidhannota kulanna “macciishsha” dandiineemmohu hiittoonniiti? (Yohaannisi 16:27)

¹⁰ Qullaawu Maxaafi widoonni. Yihowa baxannonsarira insanni hagiidhannota leellisha hasiˈranno. Qullaawa Borro Yihowa lame yannara Yesuusa baxannotanna isinni hagiidhannota kulinosita kultanno. (Mat. 3:17; 17:5) Yihowa atenni hagiidhannota kulanna macciishsha hasiˈratto? Yihowa hasaawisannonkehu xaaddotenni ikkikkinni Qaalisi widoonniiti. Wongeelluwate giddo Yesuusi coyiˈrinore nabbambeemmo woyite, Yihowa ninkenni hagiidhannota kulanna “macciishsha” dandiineemmo. (Yohaannisi 16:27 nabbawi.) Yesuusi Annisi akatta guutu garinni leellishino. Hakko daafira Yesuusi guuntete xeˈne noonsari ammanantino rosaanosinni hagiidhinota kulinota nabbambeemmo woyite, Yihowa ninkenni hagiidhannota kulanni noonkehu gede assine heda dandiineemmo.—Yoh. 15:9, 15.

11. Iillannonke qarri Yihowa hagiirsiisa dandiinoommokkita leellishannoha diˈˈikkino yineemmohu mayiraati? (Yaiqoobi 1:12)

¹¹ Assannorinni. Yihowa maalaamittete hasiisannonkere wonsheno ninke kaaˈlate quqquxamanno. Mito woyite Yihowa keeraanchu manchi Iyyoobira iillinonte gede ninkerano qarru iillankera fajjara dandaanno. (Iyo. 1:8-11) Qarru iillinonke yaa Yihowa ninkenni dihagiidhino yaa diˈˈikkitino. Hatteentenni iillannonke qarri Yihowa mageeshshi geeshsha banxeemmoronna addaxxineemmoro leellinsheemmo faro fanannonke. (Yaiqoobi 1:12 nabbawi.) Iillannonke qarra dandiine saˈneemmo woyite, isi mageeshshi geeshsha baxannonkeronna towaatannonkero wodanchineemmo.

12. Dimitiri woˈnaalshinni maa rosa dandiineemmo?

¹² Hanni Iisiyaho heeˈrannohu Dimitiri yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Isi loososi hoogino hattono haammatu agani geeshsha looso afiˈrikkinni keeshshino. Hakko daafira isi Yihowa addaxxannota leellishate albinni roore soqqamate murciˈrino. Lowo agani sainoha ikkirono, isi xaano looso diafiˈrino. Hakkiinni isi buutote dhibbi amadinosi daafira daallasunni kaˈˈa hoogi. Isi dancha minaannanna anna diˈˈikkoommo; hattono Yihowa anenni dihagiidhino yee yaada hanafino. Hakkiinni mitte hawarro qaaqqosi Isayaasi 30:15 nooha “Sammi yitine ane calla hexxitiniro, jawaantenna gato afidhinanni” yaanno qummeeshsha woraqataho attante abbite, “Anna dadillatto woyite konne qummeeshsha qaagi” yitinosi. Dimitiri  Yihowa kaaˈlonni maatesi sagale, uddanonna mine hoogginokkita wodanchino. Isi “Sammi yee Maganoˈya calla addaxxa hasiissinoe” yiino. Aterano hattoo qarri iillanni nooheha ikkiro, Yihowa ate daafira hedannotanna iillannohe qarra dandiite saˈˈatto gede kaaˈlannoheta addaxxa dandaatto.

13. Yihowa ninkenni hagiidhannota leellishate ayeoo horoonsiˈrara dandaanno? Hiittoonni?

¹³ Ammanate roduuwinke widoonni. Yihowa ninkenni hagiidhannota leellishate ammanate roduuwanke horoonsiˈranno. Lawishshaho isi wolootu hasiise noonke yannara danchare coyidhe jawaachishshannonke gede assara dandaanno. Iisiyaho heedhannoti mitte rodoo lowo geeshsha yaadde noo yannara ammanate roduuwise jawaachishshinose. Ise loosose hooggino hattono buuto dhiwantino. Qoleno minaannise jawa cubbo loosino daafira songote cimeessa ikkate qoossosi hoogino. Ise togo yitino: “Kuni coyi ikkanni noohu mayiraatiro diafoomma. Gara ikkinokkire assoommaha ikkara dandaanno; hattono Yihowa hagiirsiisa didandoomma yee hedoomma.” Rodoonke Yihowa isenni hagiidhannota buuxxanno gede assasera eeggifatte huuccidhino. Yihowa tenne assinohu hiittoonniitiyya? Ise togo yitino: “Songote cimeeyye hasaawissinoe hattono Yihowa baxannoeta buuxissinoe.” Gedensoonnino ise Yihowa kaaˈlannose gede huuccidhino. Ise ledde togo yitino: “Hakko barranni songote roduuwi borrote sokka borreessite sokkinoe. Insa borreessitinoeta jawaachishshanno hedo nabbawummati Yihowa huuccattoˈya macciishshinoehu gede asse hedoomma.” Addanko, Yihowa duucha woyite wolootu coyidhannohu danchu qaalinni ninkenni hagiidhannota leellishanno.—Far. 10:17.

14. Yihowa ninkenni hagiidhannota leellishannoti wole doogo hiittenneeti?

¹⁴ Yihowa, amaale hasiisse noonke yannara ammanate roduuwinke amaaltannonke gede  asseno ninkenni hagiidhannota leellishanno. Lawishshaho Yihowa umi xibbi diro ammanate roduuwisira 14 sokka borreessanno gede asse soqqamaasincho Phaawuloosi horoonsiˈrino. Phaawuloosi tenne sokkara ammanate roduuwasi kaajjishe kayinni baxillunni amaalino. Yihowa Phaawuloosi tenne sokka borreessanno gede kakkayisinohu mayiraati? Yihowa dancha Annaati; hattono ‘baxanno oososi’ seejjanno. (Law. 3:11, 12) Hakko daafira Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale amaallanninke woyite, Yihowa dadillinsoommohu gede assine ikkikkinni iso hagiirsiinsoommota leellishshanno taje gede assine laˈˈa hasiissannonke. (Ibi. 12:6) Yihowa ninkenni hagiidhannota leellishannori woluri maati?

YIHOWA NINKENNI HAGIIDHANNOTA LEELLISHSHANNOTA WOLE TAJE

15. Yihowa qullaawa ayyaanasi aannohu ayeooraati? Tini iso addaxxineemmo gede assitannonkehu mayiraati?

¹⁵ Yihowa iso hagiirsiissannorira qullaawa ayyaanasi aannonsa. (Mat. 12:18) Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Maganunnihu qullaawu ayyaani wido ikkitino akatta leellishanni noommo? Yihowa afattora albaanni noo yannanni roore xa cincattoha ikkootto? Maganunnihu qullaawu ayyaani wido ikkitino akatta leellinshanni gara rositto kiiro, Yihowa atenni hagiidhanni nooti albinni roore xabbe leeltannohe!— “Ayyaanu Laalo . . . ” yitanno saaxine lai.

16. Yihowa dancha duduwo dudubbanno gede ayeoo horoonsiˈranno? Tini mayite hedatto gede assitannohe? (1 Teselonqe 2:4)

¹⁶ Yihowa iso hagiirsiissannori dancha duduwo dudubbanno gede hadara uyinonsa. (1 Teselonqe 2:4 nabbawi.) Hanni wolootaho dancha duduwo kula Jooseliini yinanni rodoo kaaˈlitinose gara laˈno. Mitto barra Jooseliini goxxinowiinni kaˈanno woyite quwa saˈino yaaddo amaddinose. Ise togo yitino: “Mittoreno assa dandeemmakkihu gede asse hedoomma. Kayinni suwisaancho ikkoomma daafira hakku barri soqqansho fuleemmaho. Hakko daafira huuccatto assiˈre soqqansho fulumma.” Hatte soodo Jooseliini Meeri yinannite shaqqado manchonni xaaddino; tini mancho Qullaawa Maxaafa xiinxallate maahoyye yitino. Boodu agani gedensaanni Meeri, Jooseliini minisera martu barra Maganu kaaˈlannose gede huuccidhanni noota coyidhino. Jooseliini tenne daafira hiincituhu gedensaanni, “Yihowa ‘atenni hagiidhoommo’ yiinoehu gede asse hedoomma” yitino. Hige sabbankeemmo sokka macciishshe adhannohu baalanka manna diˈˈikkino. Kayinni wolootaho dancha duduwo  kulate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, Yihowa hagiidhannota addaxxa dandiineemmo.

17. Viiki wodote daafira coyidhinorinni maa rosootto? (Faarso 5:12)

¹⁷ Yihowa iso hagiirsiissannori wodotenni horo afidhanno gede assanno. (1 Xim. 2:5, 6) Wodo ammanne cuuammoommoha ikkirono, Yihowa ninkenni dihagiidhanno yine hendeemmohalla ikki? Woˈmanka woyite, uminke hedo ikkikkinni Yihowa addaxxa dandiineemmota qaango. Isi wodo ammantannore keeraanote gede asse laˈˈanno hattono maassiˈrannonsata kule qaale eino. (Faarso 5:12 nabbawi; Rom. 3:26) Wodote daafira hiinca Viiki yinanni rodoo kaaˈlitinose. Ise mitto barra wodote daafira seekkite hiincituhu gedensaanni togo yitino: “Yihowa lowo diro cince keeshshinoetanna isi ane baxannoeta duucha doogganni leellishinota hedumma. Ani iso ‘Baxillikki lowoha ikkirono ane kayinni dibaxatto; Beettikki reyo ane cubbo dibbe diaffanno’ yoommahu gedeeti.” Ise wodote daafira hiincituhu gedensaanni Yihowa baxannoseta huwattino. Ninkeno wodote kakkalo daafira hiincineemmoha ikkiro, Yihowa baxannonketanna ninkenni hagiidhannota huwanteemmo.

18. Woˈmanka woyite iimi Annanke banxeemmoha ikkiro maa addaxxa dandiineemmo?

¹⁸ Aleenni kulloonni hedo loosu aana hosiinsoommoha ikkirono, mito woyite hexxo mudhineemmohanna Yihowa ninkenni hagiidhannoronna teˈee huluullammeemmoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro Maganu iso woˈmanka woyite ‘baxxannorinni’ hagiidhannota qaagge. (Yai. 1:12) Hakko daafira woˈmanka woyite albinni roore Yihowawa shiqqe hattono isi kiˈnenni hagiidhannota leellishanno doogga huwatate woˈnaalle. Yihowa ninke mittu mittunkuwiinni ‘xeertiˈrinokkiha’ ikkinota woˈmanka woyite qaagge.—Soq. 17:27.