1, 2. Muse reyi gedensaanni Iyyaasura mayi fonqoli iillinosi?

YIHOWA Iyyaasura togo yiino: “Soqqamaanchiˈya Muse reyino; xaate kunni kaˈa atinna Israeelete manni baalu qixxaabbe. Ani ragisiiseemmoˈne gobba martine eˈinanni gede Yordaanoosi Waa fulle.” (Iya. 1:1, 2) Muse soqqamaancho ikke 40 meddi yaanno diro soqqaminohura Iyyaasura hedinokkiri iillinosi!

² Muse Israeelete massagaancho ikke lowo diro soqqamino daafira, Iyyaasu Maganu manni iso macciishshannoronna teˈee huluullaminoha ikkara dandaanno. (Mar. 34:8, 10-12) Mitte Qullaawu Maxaafi daafira xawissanno borro Iyyaasu 1:1, 2te noo hedo daafira kultanni togo yitanno: “Hundano ikko yannankera mittu massagaanchi silxaane woleho sayisanno woyite, dagate mereero qarru kalaqamara dandaanno.”

3, 4. Iyyaasu Magano addaxxasi kiissinosi yineemmohu mayiraati? Ninkeneeto mayine xaˈmineemmoha ikkara dandaanno?

³ Hatte yannara Iyyaasu waajjinoti egennantinote; ikkirono isi shiimu barri giddo dhagge ikkanno coye assino. (Iya. 1:9-11) Isi Magano addaxxasi kiissinosi. Qullaawu Maxaafi xagge leellishshanno garinni, Yihowa Iyyaasuno ikko mannasi Israeele sokkaasinchu widoonni massaginonsa. Kuni sokkaasinchi Qaale yiniha  Maganunniha bayira Beetto ikkikki digatino.—Ful. 23:20-23; Yoh. 1:1.

⁴ Yihowa kaaˈlonni, Israeele Muse bayicho Iyyaasu massagaanchonsa ikkita isira sumuu yite hajajantino. Ninkeno heeˈnoommohu lowo coyi soorramanni noo yannarati; konnira ‘Maganu dirijjite alba higge qaaffanno woyite, Massagaanchonke Yesuusa addaxxineemmo gede assannonkeri maati?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. (Maatewoosi 23:10 (NW) nabbawi. *) Tenne xaˈmora dawaro afiˈrate, hanni hunda mitu coyi soorramanno yannara Yihowa mannasi massagano gara xiinxallino.

5. Iyyaarkote katami mule Iyyaasura mayi tuncu yiinosi? (Hanafote noo misile lai.)

⁵ Israeele Yordaanoosi Laga tayisse saˈuhunni shiima yanna gedensaanni Iyyaasura hedinokkiri iillinosi. Iyyaarkote katami mule, isi bise adhino manchinni xaadino. Iyyaasu manchu ayimma afinokki daafira, “Ati ninke manchootinso, diinnanke garooti?” yee xaˈmino. Hakku manchi ani “Kaaliiqi olanto hajajaanchooti,” yiino; isi Maganu manna agarate qixxaawe no; tenne yannara Iyyaasu dhagge assiˈrino. (Iyyaasu 5:13-15 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi wole basera Iyyaasu hasaawisinohu Yihowa ikkinota kulanno; ikkirono Yihowa duucha woyite assannonte gede hatte yannarano Iyyaasu sokkaasinchu widoonni hasaawisinoti egennantinote.—Ful. 3:2-4; Iya. 4:1, 15; 5:2, 9; Soq. 7:38; Gal. 3:19.

6-8. (a) Mannu illenni laˈniro Yihowa uyino biddishshi kaaˈlannoha lawannokkihu mayiraati? (b) Yihowa uyino biddishshi hayyonnihonna hatte yannara hasiisannoho yineemmohu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

⁶ Sokkaasinchu Iyyaasura Iyyaarkote katama qeelate maa assa hasiissannosiro kulinosi. Sokkaasinchu assi yiinosiri giddo mitu kaaˈlannore lawa hoogara dandaanno. Lawishshaho, olamaasine baala barcintanno gede kulinosi; hatto yaa qole insa boodu barri geeshsha ola olante umonsa gargadha didandiitanno yaate. Hatte yannara kuri olamaasine barcinshiisha garaho?—Kal. 34:24, 25; Iya. 5:2, 8.

⁷ Kuri olamaasine ‘Diinu gawajjankera dayiro maatenke hiitto ikkine gargadhineemmo?’ yite heddinoha ikkara dandaanno. Ikkollana Israeele mitte odoo macciishshitino; “Israeeloota waajjatenni kainohunni, Iyyaarkonnita huxxu waalchuwa” cunfoonni. (Iya. 6:1) Kuni duduwi Israeele albinni roore Yihowa biddishsha addaxxitanno gede assinonsaha dilawannohe?

⁸ Sokkaasinchu Iyyaasura, Isiraeele Iyyaarkote katama qassannokki gede hajajinonsa; hatteentenni barrunni mitte higge lee barranna lamalki barra qole lamala higge doyitanno gede kulinonsa. Mite olamaasine ‘Yannankenna wolqanke mulla mayira guxxinanni heeˈnoommo!’ yite heddinoha ikkara dandaanno. Ikkollana illete leellannokki Massagaanchinsa hatto yee hajajinonsahu afaare afeeti. Isi uyino biddishshi Israeelete ammana kaajjishino; hattono Iyyaarkote olamaasine ledo olantannokki gede gatisinonsa.—Iya. 6:2-5; Ibi. 11:30. *

9. Maganu dirijjite uyitannonke biddishsha harunsa hasiissannonkehu mayiraati? Lawishsha kuli.

⁹ Tenne xaggenni maa ronseemmo? Mito woyite Yihowa dirijjite haaro coye assitara dandiitanno; kuni coyi kayinni ninkera woˈmunni woˈma leella hoogankera  dandaanno. Lawishshaho, umi qara hojju xiinxallora, soqqanshotenna gambooshshunniwa elekitiroonikisete uduunnicho horoonsiˈra gara labbinonkekkiha ikkara dandaanno. Xa kayinni dandaamannonkeha ikkiro, konne uduunne horoonsiˈra afidhino kaaˈlo wodanchinoommoha ikkara dandaanno. Hatto assanke dancha guma abbitinota hendeemmo woyite ammanankenna roduuwinke ledo noonke mittimma kaajjitanno.

10. Aliidi bisi barcimate daafira Yerusaalamete assiˈrino gambooshshe massaginohu ayeti?

¹⁰ Barcintinokki gaˈre wido ikkinohu Qornelewoosi yinanni manchi Kiristaancho ikkihunni mitu 13 diri gedensaanni nafa, Yihudu manni giddo mitu barcima hasiissannote yaa diagurino. (Soq. 15:1, 2) Antsookiyu katamira roduuwu tenne hajo kayisse heewisantuta, Yerusaalame haˈre tenne hajo aliidi bisira hasaawanno gede Phaawuloosi sonkoonni. Ikkollana Phaawuloosi hatto assanno gede hajajinosihu ayeti? Phaawuloosi “Haˈroommohuno Maganu leellishinoe garinniiti” yiino. Aliidi bisi kalaqamino qarra tiranno gede massaginonsahu Kiristoosa ikkinoti dihuluullissannote.—Gal. 2:1-3.

11. (a) Barcima lainohunni Yihudu wido ikkino Kiristaani mereero mayi qarri kalaqamino? (b) Phaawuloosi umosi heeshshi asse Yerusaalamete heedhanno cimeeyye kaaˈlinohu hiittoonniiti? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

¹¹ Aliidi bisi Kiristoosi massageennansa Yihudu wido ikkinokki manni barcima hasiissannonsakkita xawisino. (Soq. 15:19, 20) Ikkollana lowo diri gedensaannino Yihudu wido ikkino Kiristaani oosonsa barcinshiisha diagurtino. Yerusaalamete heedhanno cimeeyye mannu Phaawuloosi Muse Seera diayirrisanno yee heˈmanni noota macciishshituti iso mitto hedinokkire assi yitinosi. * (Soq. 21:20-26) Cimeeyye mannu Phaawuloosi “Seera” ayirrisannota afanno gede isi shoole manna haaˈre qullaawu minira haˈrara kultinosi. Phaawuloosi togo yee hedara dandaanno: ‘Cimeeyye hatto yaansa gara diˈˈikkitino. Qarru noohu anewa ikkikki, barcimate daafira huwatinokkihu Yihudu Kiristaaniwaati.’ Ikkollana Phaawuloosi,  cimeeyye hatto assitinohu baalunku Kiristaani mitto ikkara hasidhe ikkinota afino daafira, umosi heeshshi asse uyinoonnisi biddishsha harunsino. ‘Yesuusi reyi yannara Muse Seeri shaaraminoha ikkina, isi barcimate hajo lowo diro qarra ikkitara fajjinohu mayiraati?’ yine hendeemmoha ikkara dandaanno.—Qol. 2:13, 14.

12. Kiristoosi barcimate daafira woˈmunni woˈma xawisikki lowo diro keeshshinohu mayira ikkara dandaanno?

¹² Mitu roduuwi, mito roso taashshinanni woyite hakko roso bayichonko ammane adha qarrissansara dandiitanno. Yihudu wido ikkino Kiristaani hedonsa biddi assiˈrate yanna hasiissinonsa. (Yoh. 16:12) Mitootaho barcima Maganu ledo muli jaalooma kalaqiˈnoonnita leellishannoha baxxino malaate diˈˈikkino yinanniti dirra gibbinonsa. (Kal. 17:9-12) Wolootu qolte wolu Yihudu manniwiinni baxxitinore ikkituro dartu iillannonke yite waajjitino. (Gal. 6:12) Yannate gedensaanni kayinni Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni borreessino sokka widoonni Kiristoosi biddishsha lede uyino.—Rom. 2:28, 29; Gal. 3:23-25.

13. Yannankera Kiristoosi aanno biddishsha addaxxineemmo gede mayi kaaˈlannonke?

¹³ Yihowa dirijjite giddo mito coye biddi assinannihu mayiraatiro woˈmunni woˈma leella hoogannonke yannara, Yesuusi hunda Maganu manna massagino gara hiincino. Iyyaasu warono ikko umi xibbi diro, Kiristoosi Maganu manna agaratenna ammanansanna mittimmansa kaajjishate woˈmante yannara hayyote biddishsha uyino.—Ibi. 13:8.

14-16. “Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” aannonke biddishshi Yesuusi ayyaanaamittenke daafira hedannota leellishannohu hiittoonniiti?

¹⁴ “Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” aannonke biddishshi Yesuusi ayyaanaamittenke kaajjitanno gede baxillunni kaaˈlannonketa leellishanno. (Mat. 24:45, NW) Shoole ooso noosihu Maarki yinanni rodii togo yiino: “Sheexaanu maate gawajje songuwa wolqa baˈanno gede assate woˈnaalanni no. Konnira lamalate kiiro maatete magansiˈra assiˈneemmo gede jawaachinshanninke; maatete umo ikkitinore ‘Maateˈne gawajjotenni agarre’ yinanni heeˈnoonni!”

¹⁵ Kiristoosi massaganni noonke gara wodanchineemmo woyite, isi ammananke kaajjite heedhara hasiˈrannota huwanteemmo. Patiriki yinannihu cimeessa ikke soqqamanno rodii togo yiino: “Umi qara mitootu Qidaamenna Sambata qanchu soqqansho gaamonsara fula qarra ikkitinonsa. Ikkollana tini qixxaawo Yesuusi gadadaammaho hedannota leellishshanno. Alba soqqansho ganyite fultannokkiri woy manna ille qase laˈˈa waajjitannori xa banxanninsata huwattino; tini qolte ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaˈlitinonsa.”

¹⁶ Qoleno Yesuusi alamete aana loonsanniha baalanka looso roorannohu sabbakate loosi aana illachinsheemmo gede kaaˈlannonke. (Maarqoosi 13:10 nabbawi.) Muli yannara cimeessa ikke shoomaminohu Andire yinanni rodii Maganu dirijjite fushshitanno biddishsha woˈmante yannara seekke harunsanno. Isi togo yiino: “Mitu roduuwi sinu biironni fulte qanchoho soqqantanno gede assa, yanna goffinotanna sabbakate loosi aana illachisha hasiissannonketa leellishshannote.”

17, 18. Muli yannara woyyeessinoonni coyi afiˈrino horo hiinca maaho kaaˈlitannonke?

¹⁷ Gashshe noohu Moote Yesuusi Kiristoosi aannonke biddishshi xaano ikko albillitte kaaˈlannonkeho. Konni daafira, muli yannara woyyeessinoonni coye hagiirrunni  harunsino. Lamalate gambooshshe woy soqqansho lainohunni woyyeessinoonni coyi kaaˈlinoˈne gara maatete magansiˈra yannara hasaawa dandiitinanni.

¹⁸ Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha harunsa kaaˈlitannonketa qaangummoro, konne biddishsha hagiirrunni harunsa shota ikkitannonke. Attammanni borro ajisha woxe qoxxowate kaaˈlitanno; qoleno haarote dayinoha tekinoolojete uduunnicho horoonsiˈra alame woˈmate Maganu Mangisteha dancha duduwo albinni roore duduwate kaaˈlitannonke. Konnira, dandaamannoha ikkiro elekitiroonikisete fultanno borronna viidiyubba horoonsiˈranke danchate. Hatto assineemmoha ikkiro, Maganu dirijjite woxe danchu garinni horoonsidhanno gede kaaˈlineemmo; Kiristoosino hatto assinammora hasiˈranno.

19. Kiristoosi biddishsha harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁹ Kiristoosi biddishsha seekkine harunsineemmoha ikkiro, wolootu ammananna mittimmanke kaajjitanno. Andire, alame woˈmate noote Beeteelete maatenni mitu roduuwi qanchoho soqqantanno gede assinoonnita qaage togo yino: “Kuri roduuwi biddi assinoonni coyi ledo sumuu yite heeˈransa, songo massaganni noohu Kiristoosa ikkinota addaxxeemmo gedenna insa ayirriseemmonsa gede assitinoe. Insa uyinanninsa loosi ikkiha ikkirono hagiirrunni loosse, Yihowa saragalli ledo taalo qaafanni no.”

20, 21. (a) Massagaanchonke Kiristoosi addaxxa dandiineemmohu mayiraati? (b) Aananno birxichira hiittenne xaˈmo xiinxallineemmo?

²⁰ Muli yannara Massagaanchinke Yesuusi Kiristoosi ‘qeelle adhanno,’ hattono ‘jawa looso loosanno.’ (Aju. 6:2; Far. 45:4) Hakka geeshsha kayinni isi Maganu manna haaro alamera qixxeessanni no; hatte yannara reyotenni kaˈinore rosiinseemmo, hattono uulla gannate assate loosiˈra kaaˈlineemmo.

²¹ Baxi coyi iillinkerono Mootenkenna Massagaanchonke Kiristoosa addaxxinummo geeshsha isi haaro alame eessannonke. (Faarso 46:1-3 nabbawi.) Yannankera hendoommokki coyi tuncu yaannonke woyite, tini qarra ikkitankera dandiitanno. Ikkina, giddiidi keerinke baˈˈannokkinna woˈmunni woˈma Yihowa addaxxineemmo gede mayi kaaˈlannonke? Aananno birxichira tenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo.