ILAMOOMMOHU 1934nniiti. Anniˈyanna amaˈya Fireedinna Ediina Molohaani Kiristaanaho. Insa Yihowa baxeemmo gede asse lossinoe daafira tashshi yiinoe. Ani ilamummo yannara insa Qullaawu Maxaafi Rosaano (Yihowa Farciˈraasine) ikkinku 20 diro ikkinonsa. Maatenke heedhannohu Kansaasira wodiidi-soojjaatoonni noohu Parsenzi yinannihu shiimu katamiraati. Ninke songora rooru roduuwi buurantinoreeti. Maatenke songote gambooshshe haˈranna Maganu Qaali halaale sabbaka baxxanno. Qidaamete soodo barri widoonni doogote soqqammeemmo; hatte yannara tenne gudumaalu soqqansho yinanni. Mito woyite daafursannonkeha ikkirono, Anninke soqqanshote gedensaanni ayisikireeme hire hagiirsiisannonke.

Songonke shiima ikkiturono, soqqanshote qoqqowinke halaˈladoho; qoleno batinye shiimmaadda katammanna batinye irshu qacha afiˈrino. Irshu giddo soqqammeemmo woyite borronke akkaakiltetenni, quuphunninna lukkuwunni soorriˈneemmo. Anniˈya tenne borrora balaxe fushsho fushshanno daafira, tenne sagale mine inteemmo.

Anniˈyaranna amaˈyara sabbakate horoonsiˈranno fonogiraafe noonsa. Hatte yannara fonogiraafe fana gari geeshsha dandeemmokkiha ikkirono, anniˈyanna amaˈya manna galagale mare hasaawisannonna Qullaawa Maxaafa xiinxallisanno yannara qaddaˈnoonnita Roduu Raazerfoordi lallawo fananno woyite kaaˈleemmonsa.

Anniˈya hatte yannara makeeninke aana lowo mayikirafoone qasino. Kuni makeeni Maganu Mangiste sokka duduwate baasa kaaˈlinonke. Duucha woyite qaddaˈnoonnita Qullaawu Maxaafi lallawo fannammora albaanni mannu hasatto kakkayisate qaddaˈnoonni muuziiqa fanneemmo. Lallawo gooffanno woyite, hasatto noosi manchira borro elleemmo.

Anniˈya Sambatu barra mayikirafoone  qansoonni makeena Kaansaasi noohu Cheeri yinannihu shiimu katamira mannu boohaaranno paarke haaˈre haˈri; hakkiinni polise anniˈyara katamu giddo mannu boohaaranno paarke maayikiraafone qansoonni makeena eessinara fajjitannokkita kultinosi. Konnira anniˈya insa ledo heewisama agure mannu sokka macciishsha dandaanno gede makeena wole widoonni noo doogo masse paarkete alba qole uurrisi. Tenne yannara anniˈyanna bayiru rodiiˈya Jeeri ledo soqqama hagiirsiissannote.

Hakkiinni 1930 balla sokkanke giwanno manni noo qoqqowira baxxino zamachinni sabbankummo. Hanafote kulummoˈnente gede duuˈmo saaqqukkinni kaˈne mannu mini xullora woroonni qolle tiraakte ranke worre haˈneemmo. Hakkiinni polise amaddinohu nooronna teˈee buuxate baalunku katamu gobbaanni xaandeemmo.

Hatte yannara hagiirsiissanno soqqansho giddo mitte, Maganu Mangiste egensiisate badheenna albaa borro suxxine katamu giddo salfetenni haˈnanni hayyooti. Mitte hige roduuwu woluwiinni katamanke dagge “Ammaˈno Woshshaadotenna Doogaanchote” yitanno borro suxxite katamu giddo doyitino. Insa katamu giddo 1.6 km ikkitanno doogo doyitu gedensaanni ninketa daggino. Insara doogote iillinonsa qarri dino; isinni hasatto noonsaha lowo manna afidhino.

Maatenke jajjabba gambooshshe assiˈrate duucha woyite Kansaasinni Tekisaasi yinanniwa hadhanno. Anniˈya baaburu dirijjitera loosanno daafira, woxe baantummokkinni baaburunni jajjabba gambooshshenna fiixinkewa haˈra dandiineemmo. Fireedi Wismaari yinannihu amaˈya rodiinna minaamasi Yuleeli, heedhannohu Tekisaasete Tempili yinanniwaati. Abbiˈya Fireedi 1900 balla wedellichu heeˈre halaale rose cuuamino; hattono rosinore amaˈyaranna wolu roduuwisira kulino. Isi mereerimu Tekisaasira zoonete soqqamaancho (xa woradu aliidi laˈˈaancho yinanni) ikke soqqamino daafira hakko heeˈrannohu batinyu roduuwi egenninosi. Isi shaqqadohonna hagiirraamoho. Isi halaaleho laalaatannoha ikkino daafira dancha lawishsha ikkinoe.

Maatenke 1941nni jawa gambooshshe assiˈrate St. Luwisi, Mizuuri yinanniwa hadhu. Hatte yannara qaaqquullu baalu Roduu Raazerfoordi shiqishannota “Mootete Ooso” yitanno lallawo seekkite macciishshitara yine madirakete mule ofoltanno gede assinoonni. Tenne lallawo jeefora, 15,000 ikkanno qaaqquullira baxxino aamamooshshe uyininsa. Roduu Raazerfoordinna kaaˈlaannosi mittu mittunkura Ooso yaannoha haaro maxaafa uyitunke.

Dotteessa 1943nni “Loosoho Halloˈne Qodhe” yaannoha jawa gambooshshe Kooffiivaali, Kansaasi yinanniwa assini. Hakkiicho Tiokiraasenniha Soqqanshote Rosi Mine yinannihu songuwa baalate assinanni gambooshshi hanafannota egensiinsi; hakkiinni 52 roso afidhinota konni rosi minira horoonsiˈnanni buukileete uyininke. Layinki diro mite yee rosaanote kifile shiqishummo. Hakkonni  gambooshshiwa wolu boodu manni ledo qiidado buera cuuamoommo daafira hakku gambooshshi anera baxxinoho.

Layinki dirimi roso 1951nni gudummo yannara, albillittete daafira doodha hasiissinoe. Rodiiˈya Jeeri alba Beeteelete soqqamino. Anino Beeteele ea hasiˈroommo daafira, forme wonshe Birukiliini biiro soyummo. Shiima yanna gedensaanni Badheessa 10, 1952nni Beeteelete soqqameemmo gede koyinsie. Hatto assaˈya woˈmu wodaniˈyanni Maganoho soqqameemmo gede kaaˈlitinoe daafira, hakkonne doorsha doodhaˈyanni tashshi yiinoe.

Metseettanna wole borruwa qixxeessate loosiˈra kaaˈla hasiˈroommo daafira, borro attammanni kifilera looseemmo gede assinannie yee hedoommo. Ikkollana sagale shiqisheemmoha ikkeemmo gedenna yannate gedensaanni qole sagale qisheemmo gede assinie; hatte yannara lowore rosoommo. Konnira borro attamate looso horo diloosoommo. Ikkollana sagale qinshanni kifilera loonseemmohu bado badotenni ikkino daafira, barru giddo boode tirfe yanna heedhannoe; hatte yanna giddo Beeteelennihu maxaaffate minira haˈre xiinxalleemmo. Tini ayyaanaamittetenni lopheemmonna ammanaˈya kaajjitanno gede kaaˈlitinoe. Qoleno danduummo geeshsha Yihowara Beeteelete soqqamate murciˈreemmo gede assitinoe. Rodiiˈya Jeeri 1949nni Beeteeletenni fule Patirishiya yinanni rodoo adhino; ikkollana insa heeˈrannohu Birukiliini muleeti. Insa Beeteele eummo balla baasa kaaˈlinoe, hattono jawaachishinoe.

Beeteele eummohunni shiima yanna gedensaanni Beeteeletenni hadhe lallawo shiqishshanno roduuwa ledate fonqolo qixxeessinoonni. Tenne qoosso afidhino roduuwi, Birukiliininni 322 km xeertidhe noo songuwa geeshsha hadhe lallawo shiqishshanno, hattono songuwate ledo qanchu soqqansho soqqantanno. Anino tenne qoosso afiˈroommo. Hatte yannara manna baalaho shiqqanno lallawo mitte saate ikkitanno. Duucha woyite kuri songuwa haˈreemmohu baaburunniiti. Mitte hige 1954nni Sambatu barra qorre qiide heeˈreenna ikkinore qaageemmo. Niyu Yorke hige baabura gidde Beeteele hashshikkinni iillate haˈranni doogote heeˈreenna wolqaataame bubbenna kaade afidhino hombobolatte kaˈu. Konnira korreentetenni loossannoti baaburu motore loosa agurtino daafira, Niyu Yorke iilloommohu layinki barra Sanyo soodo tonaa mite saatenniiti. Niyu Yorketenni baabura gidde Birukiliini haˈrummo; maranni heeˈre sagale qinshanniwa haˈre looso hanafummo; hakko barra looso barrisiˈre eoommo, qoleno baaburu giddo ofolle geleelo galoommo daafira daafursinoe. Ikkollana kuni tunceenyi roduuwiˈyara soqqamate qoosso afiˈreemmonna batinye haaro jaalla afiˈreemmo faro faninoe daafira tashshi yiinoe.

Beeteele eummo balla, WBBR yinannihu raadoonete xaawira looseemmo gede koyinsoonnie. Raadoonete xaawi noohu 124 Kolombiya Heyitisi yinanniwa layinki hintsi aanaati. Hatte yannara raadoonetenni lamalate kiiro qullaawu maxaafi hasaawa gaamotenni hasaabbanni shiqishshannori giddo mittu aneeti. Beeteelete lowo diro soqqaminohu Roduu Makimiilaani tenne raadoonete pirogiraamera ganye shiqishanno. Iso Maaki yine woshshineemmosi. Isi lowo fonqolo qeele sae Yihowara ammaname soqqaminoha ikkino daafira, wedellu roduuwira dancha lawishsha ikkinonke.

Hakkiinni Giliyaadi Rosi Mini ledo xaadooshshe afiˈrino looso looseemmo gede 1958nni koyinsie. Ane loosi rosu mininni maassantino roduuwi viiza afidhannonna soqqantanno gobba hadhanno gara biddi assate. Hatte yannara horophillu waagi giira kaxxino daafira, horophillunni hadhannori shiima roduuwa callaho. Afirikanna Iisiya sonkoonniri hadhannohu uduunne hogobbanno yowolonniiti. Yannate gedensaanni jettetenni haˈra hananfita horophillu waagi dirrino; hakkiinni misiyoone soqqantanno gobba horophillunni soya hananfoonni.

Hakkiinni 1961nni assinannite baxxitino gambooshshuwara Ameerikunni Awuroppa  hadhannota kiru horophilla qixxeesseemmo gede kullie. Ani kiru horophillinni Niyu Yorketenni Jarmanete Hambergi yinanniwa assinanniha baxxino gambooshshe haˈrummo. Gambooshshu gedensaanni aninna wolu sasu Beeteelete soqqantanno roduuwi makeena karaayyaˈne Jarmanetenni Roomaho noota sinu biiro towaatate Ixaaliya haˈnummo. Hakkiinni Pireniizi yinanni ilaalla widoo hinge Faransaye, hattono sabbakate loosonke agamboonniwa Ispeene haˈnummo. Hakkiicho Barseloona heedhanno roduuwinkera mite borro afanshu gede assine uyinoommonsa. Insa ledo xaadankenni tashshi yiinonke! Hakkiinni Amesterdaami dange horophillunni Niyu Yorke haˈnummo.

Mittu diri gedensaanni, alamete doyichora assinannita baxxitino gambooshshuwa hadhanno roduuwira mito coye biddi asseemmo gede kulloonnie. Hakkiinni 1963nni “Hegeriha Dancha Duduwo” yaannoha baxxino gambooshshe assiˈrate 583 ikkitanno roduuwi Awuroppa, Iisiya, Wodiidi Paasifike, hakkiinni qole Kaalifoorniyaho Honolulu, Hawayiinna Pasadeena yinanniwa hadhanno. Qoleno insa Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnita Libaanoosinna Yordaanosi yinanni gobbuwa daaˈˈatate hadhanno. Beeteelete nooti ninke gaamo kuri roduuwi hodhishsha, hoteelenna martanno gobba viiza afidhanno gede assitanno.

Ella 29, 1963nni Laayila Rojersi yinannita Mizuurinni daggino rodoo adhummo; ise Beeteele eˈinohu 1960nniiti. Hakku diri anera baxxinoho. Sarge assiˈnummohunni mitte lamala gedensaanni, Layilanna ani Giriike, Gibitsenna Libaanoosi haˈnoommo. Beeruutinni Yordaanoosi noohu shiimu horophillu xaawa haˈnoommo. Hatte yannara Yordaanoosi gobbara loosonke agamboonnihuranna Yihowa Farciˈraasinera viiza uyinannikkita kulloonninke daafira, hakkira iillineemmo woyite mayi ikkakka yine yaandoommo. Ikkollana marreemmo woyite batinyu roduuwi horophillu xaawira “Yihowa Farciˈraasine, hawalle keere daggini!” yitanno borro amade agare noonke; hatte yannara hagiidhine ikkineemmota hamboommo. Qoleno Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni gobba laˈˈankenni tashshi yiinonke! Hattono Abirihaami, Yisihaaqinna Yaaiqoobi heedhino gobbanna Yesuusinna soqqamaasinesi farcidhinowa, hattono Kiristinnu ammaˈno halaˈlitino gobba daaˈˈantoommo.—Soq. 13:47.

Saihu 55 diri giddo Laayila ammanante kaaˈlitanni keeshshitinoe. Ispeenetenna Porchugaalete sabbakate loosonke agambe heeˈnoonni yannara tenne gobbuwa duucha hinge daaˈˈantoommo. Roduuwanke jawaachishanna insara borronna wole hasiisannonsa coye massa dandiinoommo. Wole agurina Ispeenete Kadiizi yinanniwa usurantino roduuwanke marre laˈnoommo. Qullaawa Borro lallawo shiqishe insa jawaachishate qoosso afiˈraˈyanni baasa hagiidhoommo.

Hakkiinni 1963nni kayise Afirikaho, Awustiraaliyaho, Mereerimunna Wodiidi Ameerikira, Awuroppaho, Iisiyaho, Hawayi, Niwuzilaandetenna  Puwertoriko assinannita baxxitino gambooshshuwa hadhannorira mito coye biddi asseemmonsa gede kulloonnie. Laayilanna ani jajjabba gambooshshuwa assiˈrate haammata gobbuwa haˈnoommowa hambannikki yanna sayinsoommo; kuri giddo mittu 1989nni Poolaandete Waarsowu yinanniwa assinoonni gambooshsheeti. Hakko gambooshshe batinyu Ruusiyu roduuwi daggino. Insa hakkuyira albaanni mittono jawa gambooshshe hadhe diegentino. Hakko xaandoommo roduuwi giddo batinyu ammanansanni kainohunni Sooviyeti Yuneenete usurantinoreeti.

Beeteelete maatenna misiyoone ikkite soqqantanno roduuwa jawaachishate alamete doyichora noota sinu biiro towaatate qoosso afiˈraˈyanni tashshi yiinoe. Jeefote Wodiidi Koriyita sinu biiro towaantummmo woyite, Suweeni yinanniwa usurantinori 50 roduuwi ledo xaandoommo. Kuri roduuwi hexxo dimudhitino, hattono wolapho afidhe Yihowara wirro soqqammeemmo yite hexxitino. Insa ledo xaadankenni hagiidhinoommo gari addiiti!—Rom. 1:11, 12.

Lowo diro Yihowa mannasi maassiˈrino gara laoommo; 1943nni cuuamummo woyite noo halashshanno 100,000 calla ikkitanno; xa kayinni 240 gobbuwara 8,000,000 saˈanno halashshaano Yihowara soqqantanni no. Giliyaadi Rosi Mininni maassantino roduuwi kaajja looso loossino. Lowo diro kuri roduuwi ledo loosatenna insa sonkanninsa gobba iillitanno gede kaaˈlate qoosso afiˈraˈyanni tashshi yiinoe!

Anjeˈyanni kayise Yihowara soqqamatenni Beeteele eate murciˈraˈyanni baasa hagiidhoommo. Yihowa tenne dirra giddo maassiˈrinoe. Beeteelete soqqanshonni afiˈnoommo hagiirreno agurranna Laayilanna ani Birukiliini noo songuwara soqqamate qoosso afiˈnoommo; kuri songuwa giddo lubbote jaalla kalaqiˈnoommo.

Barru bala Laayila kaaˈlitannoe daafira, Beeteelete soqqamaˈya diaguroommo. Xa 84 diro sainoeha ikkirono, sinu biiro sokkanno sokka haaˈratenna insara dawaro qolate looso looseemmo.

Yihowate dhagge ikkitanno dirijjite miila ikkaˈyanninna Yihowara soqqantannorinna soqqantannokkiri mereero noo badooshshe laˈˈaˈyanni tashshi yaannoe. Milkiyaasi 3:18te noo qummeeshshi halaale ikkinoti xabbe leeltinonke; qummeeshshu togo yaanno: “Anera soqqamannoehura danchu manchira assinannisi danchummanna soqqamannoekkihu bushu manchira iillannosi qarra manniˈya laˈˈanno.” Barru baala Sheexaanu alame umo lekkicho baˈanni hadhanni noota laˈnanni heeˈnoommo; qoleno alamete aana noo manni hexxonna hagiirre hoogino. Yihowa baxxannorinna isira soqqantannori kayinni tenne qarru yannara nafa hagiirru noo heeshsho heedhanni no; qoleno addaxxinanni hexxo noonsa. Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwa kaajja qoossooti! (Mat. 24:14) Muli yannara Maganu Mangiste tenne akkaltino alame hunte uulla Gannate assitanno; hatte yannara uullate aana heeˈrannohu baalu keeraanchimma afiˈre hegerera heeˈranno. Tenne yanna quqquxamme agadhineemmo!