Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Madirakenna madirakete umoonni noo egensiishshi leellanno gede assine kayinsoonni foto

1922—Xibbu Diri Albaanni

1922—Xibbu Diri Albaanni

MAGANU “Mootichinke Yesuusi Kiristoosi widoonni qeelle uyinonke.” (1 Qor. 15:57) Tini 1922nniha diru qummeeshsha ikkitara doorroonni hedo Qullaawu Maxaafi Rosaano Yihowa ammanamansara kiisannonsata buuxissinonsa. Hakko diro Yihowa kuri diinaggaabbe sabbakkannore maassiˈrinonsa. Hakko dironni 1922nni xaano Yihowa mannasi maassiˈranni nooti xabbe leeltino. Qullaawu Maxaafi Rosaano Yunayitidi Isteetisete Seedaari Poyint Ohayo yinanniwa hambannikki gambooshshe assidhino. Hakko gambooshshiwa assinoonniri Yihowa dirijjite giddo xaa geeshsha loonsanni heeˈnoonni loosira lowo geeshsha kaaˈlino.

“DHAGGE IKKITANNO HEDO”

Sabbakate loosinke halaˈlita borronkeno roore hasiissino. Birukiliini Beeteelera heedhanno roduuwi metseetta attantannoha ikkirono maxaaffa attansiissannohu kayinni daddalu dirijjittawaati. Mitu agani geeshsha maxaaffate anje sabbakate loosira guficho ikkituta, Roduu Raazerfordi borro attammanni kifilera aliidi laˈˈaancho ikkinoha rodoo Rooberti Maartiini maxaaffa uminkenni attama dandiineemmoronna teˈee xaˈmino.

Niwu Yoorkete Birukiliini Konkordi yinanni doogowa noo faabirika

Roduu Maartiini “tini dhagge ikkitanno hedooti; korkaatuno hatto ikkiro maxaaffa attammanninna xarranzanni faabirika faˈninammoraati” yiino. Roduuwu Birukiliini 18 Konkordi yinanni doogowa hintsa karaayyaˈino hattono hasiisanno uduunne wonshitino.

Ikkirono roduuwu maxaaffa uminsanni attama hanafate kaˈinotera hagiidhinohu baalanka manna diˈˈikkino. Alba maxaaffa attansiinseemmo dirijjite pirezidaantichi daye haaro faabirikanke daaˈˈatino. Isi togo yiino: “Maxaaffa attamate hasiisannoˈnehu kaajju uduunnichi nooˈne; kayinni kiˈne giddo kuni uduunni ma garinni loosannoro afinohu dino. Lewu agani giddo konne uduunne loosannokki gede assitine umo-lekkicho hunaˈne digattanno.”

Roduu Maartiini togo yiino: “Kuni manchi coyiˈrinori gara lawannoreeti, kayi isi Mootichu ledonke noota diwodanchino; ninke kayinni Yihowa ledonke noota anfoommo.” Roduu Maartiini yiinori garaho. Mulenni haaru faabirikinkenni mittu barri giddo 2000 maxaaffa attama hananfoonni.

Faabirikaho loossanno roduuwi loossannote layino Tayipi yinanni maashine mule uurrite no

LOWO KUME IKKANNO MANNIRA RAADOONETENNI SABBAKA

Yihowa manni mite maxaaffa uminsanni attamano agurranna dancha duduwo halashshate haaro hayyo yaano raadoone horoonsiˈra hanafino. Sambata barri widoonni Ammajje 26, 1922nni Roduu Raazerfordi mite yee raadoonete widoonni coyiˈra hanafi. Isi Yunayitidi Isteetisete Loosi Anjelsi Kaalforniyaho noohu mittu raadoonete xaawira “Xaa Yannara Noohu Lowo Miliyoone Ikkanno Manni Horo Direyanno” yitanno lallawo shiqishino.

Tenne pirogiraame 25,000 kume ikkanno manni macciishshino yine hendanni. Konni manni giddo mitu borrote sokka soye galatino. Borrote sokka soyino manni giddo mittu Kaalfoorniyaho Saanta Ana heeˈrannoho Wiiliyaardi Ashifordiiti. Isi “baxissannotanna jawaachishshanno” lallawo shiqishino daafira Rodoo Raazerfordi galatino. Isi togo yiino: “Minenke sasu dhiwamino manni no; hakko daafira raadoonete widoonni ikka hoogoommero tenne pirogiraame qachinke geeshsha dagge shiqishsheenna nafa macciishsha didandiineemmo.”

Hakkiinni aante noo yannarano wole lallawo raadoonete widoonni shiqisha diagurroonni. Mitte Agarooshshu Shaera 1922 jeefo geeshsha “ajayi ajeenna 300,000 ikkanno manni tenne sokka raadoonete widoonni macciishshinota kulloonni.”

Qullaawu Maxaafi Rosaano tennenni lowo geeshsha jawaattino daafira Isteeteni Giddichora raadoonete xaawa minate kaˈino; kuni bayichi Birukiliini Beeteelenni hakkeya dixeertiˈranno. Hakkiinni aante noo dirrara Qullaawu Maxaafi Rosaano WBBR yinanniha raadoonete xaawa Maganu Mangiste sokka halashshate horoonsidhino.

“ADV”

Ella 15, 1922te Agarooshshu Shaera 1922nni Seedaari Poyint Ohayo yinanniwa Wocawaaro 5nni 13 geeshsha jawa gambooshshe assinannita kulloonni. Qullaawu Maxaafi Rosaano Seedaari Poyint Ohayo iillituti gambooshshu pirogiraame macciishshate lowo geya quqquxantino.

Roduu Raazerfordi hanafote lallawora togo yiino: “Mootichu konne gambooshshe maassiˈrannotanna farciˈrate looso uullate aana konni albaanni loonse egenninoonnikki garinni loonsanni gede assannota horo dihuluullameemmo.” Hakko gambooshshiwa lallawo shiqishshinori wolootu roduuwino, roduuwu sabbakate looso loossanno gede higge higge jawaachishshino.

Seedaari Poyint Ohayo 1922nni assinoonni gambooshshira dayino manna

Hakkiinni Arbe Wocawaaro 8nni gambooshshe dayinohu mito 8,000 ikkanno manni, Roduu Raazerfordi shiqishanno lallawo macciishshate quqquxame agadhe no. Insa Roduu Raazerfordi koyishshu woraqati aana noota “ADV” yitanno fidalla tiro xawisanno yite hexxitino. Mannu bayicho bayinchonsa ofollita mitu manni madirakete umoonni xaanxe worroonniha jawa woraqata lainoha ikkara dandaanno. Mittu Yunayitidi Isteetisete Oklahooma Tulsa yinanniwiinni dayinohu Arteri Kilesi yinanni rodii pirogiraame dancha gede macciishshate injaannowa ofollino; hatte yannara gambooshshunniwa huuro luphi asse macciishiishannori woy mayikirafoone dino.

“Mitto mittonka qaale seekkine macciishshinanni heeˈnoommo”

Gambooshshu liqambartichi rabbashannori heeˈrannokki gede, Roduu Raazerfordi lallawo shiqishanno woyite gambooshshu basewa barrisire daannoha eara fajjinannikkita egensiisino. Roduu Raazerfordi sase saatenna daratunni, Yesuusi Maatewoosi 4:17te ‘Gordu Gashshooti gambisino’ yee coyiˈrino hedo qummi asse lallawo shiqisha hanafi. Roduu Raazerfordi mannu konni gashshooti daafira macciishsha dandaannohu hiittoonniitiro xawisanni togo yiino: “Yesuusi umisi leellanno yannara midote looso loosannotanna halaalaanchonna ammanamino manna isiwa gamba assannota coyiˈrino.”

Qara Addaraashera ofolle noohu Roduu Arteri, “Isi coyiˈrannoha mitto mittonka qaale seekkine macciishshinanni heeˈnoommo” yiino. Kayinni roduu Arteri hedeweelcho dhiwamino daafira Addaraashetenni agure fulino. Isi galagale gambooshshunniwa eannota fajjinannisikkita afino daafira yaadanni fulino.

Shiimu daqiiqi gedensaanni isira woyyisi. Isi gambooshshunniwa higi woyite mannu anga shooshshe gananna macciishshinota coyiˈrino. Arteri tenne afate lowo geya quqquxamino! Isi tenne dhagge ikkitanno lallawo macciishshate mine gidde iimaanni fulate murciˈrino. Hatte yannara Roduu Arteri 23 diri wedellichaati; isi hintsaho iimira fula dandiinanni bayicho afiˈrino. Hakka woyite iimaanni xawaabba eessitanno maskoote faˈnante no; isi hakkira shiqqi yiiti hakko “lallawo dancha gede macciishshantannota” wodanchino.

Kayinni hakko noohu Arteri calla diˈˈikkino. Jaallasi giddo mitu hakkiicho mineho iimaanni no. Insa giddo mittu Firanki Joonseniiti; isi Arteriwa mare “Seenxe noohe?” yiisi.

Arteri “ee nooe” yii.

Hakkiinni Firanki “ati huuccattonke dawarooti” yiisi. “Konne xaanxoonniha jawa woraqata laootto? Konne woraqata shoole misimaarenni gannoonni. Daanyu coyiˈrannore seekkite macciishshi. * Isi ‘egensiisse, egensiisse’ yaanno woyite tenne shoolenta siiwo muri.”

Hakko daafira Arteri seenxesi adhe wolootu ledo Raazerfordi hatto yaa geeshsha agara hanafi. Hakkiinni Roduu Raazerfordi iibbado giddonni huurosi gotti asse togo yiino: “Mootichaho ammanantinoonnirenna addu farciˈraasine ikke. Kaphu ammaˈno woˈmunni woˈma baˈa geeshsha alba higgine qaaffe. Tenne sokka baalankawa sabbakke. Yihowa Magano ikkinotanna Yesuusi Kiristoosi mootoollate Moote ikkinota alamete aana noo manni afa hasiissannonsa. Kuni lowo geeshsha baxxino barraati. Kuneeti, Moote gashshanni no! Kiˈne isi sokka dudubbinannireeti. Hakko daafira Mootenna Gashshootesi egensiisse, egensiisse, egensiisse!”

Arterinna ledosi noori siiwo murtuta woraqatu diriiri. Woraqatu aana Mootenna Gashshootesi egensiisse yaanno egensiishshi no; “ADV” yitannoti Ingilizete Afii fidalla ‘egensiisse’ yitanno tiro afidhinote.

LOWO GEESHSHA HASIISANNO LOOSO

Seedaari Poyint Ohayo assinoonnihu jawu gambooshshi roduuwu sabbakate looso illachishshanno gedenna uminsa fajjonni sabbakkannori hagiirrunni sabbakkanno gede kaaˈlinonsa. Yunayitidi Isteetisete Oklahaama yinanniwa sabbakanno kolporterichi (xaa yannara suwisaanchoho yinanni) togo yee borreessino: “Ninke soqqammeemmohu kasalete shiilo ummanni qooxeessiraati; hakkiicho heeˈranno manni lowo geya buxanete. Isi mannu duucha woyite Goldeni Eeji yinanni metseetera noo sokka macciishshanno woyite, wiˈlannota coyiˈrino.” Qoleno isi “insa sheshifachisha dandiinoommo daafira lowo geeshsha hagiidhinoommo” yiino.

Kuri Qullaawu Maxaafi Rosaano, Yesuusi Luqaasi 10:2te “Gamba assinanni gidi lowoho; gamba assanno manni kayinni shiimaho” yee coyiˈrino hedo lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota wodanchitino. Hakko diri jeefora insa Maganu Mangiste sokka baalankawa egensiisate albinni roore murcidhino.

^ Roduu Raazerfordi Yunayitidi Isteetisete Mizuuri yinanniwa sae sae daanya ikke loosino daafira mito woyite “Daanya” yine woshshinannisi.