1. Xaa yannara batinyu manni Qullaawu Maxaafi kulanno amaale daafira mayyaanno? (Lawishsha 1:20, 21)

 BATINYE gobbuwara hagiirraammu Maganu Mangiste halashshaano lowo manni saˈˈanno doogora mannaho borro uyitanna laˈˈa rosantinote. Atino konni gari soqqansho soqqante egennootto? Hatto ikkiro lawishshu maxaafi giddo nooha hayyo mannu amaalese macciishshanno gede woshshitannota kulanno lawishsha qaagoottoti dihuluullissannote. (Lawishsha 1:20, 21 nabbawi.) Qullaawu Maxaafinna borruwanke giddo “addu hayyo” yaano Yihowa hayyo no. Mannu heeshshote doogora haˈra hanafate balaxe tenne hayyo afiˈra hasiissannonsa. Mannu borronke adhanno woyite tashshi yaannonke. Kayinni adhannohu baalanka manna diˈˈikkino. Mitu manni Qullaawu Maxaafi rosiisannore afa dihasiˈranno. Wolootu kayi osoˈlitannonke. Insa Qullaawu Maxaafi yannankera dikaaˈlannoho yite heddanno. Wolootu kayinni Qullaawu Maxaafi roso harunsanno manni kaajjadohonna woloota mishannoho yite hedde, Qullaawu Maxaafi amanyootu daafira rosiisannore mishshanno. Ikkirono Yihowa shaqqillunni xaa geeshsha baalunku manni addu hagiirre afiˈranno faro fane no. Hiitte doogganni?

2. Xaa yannara addu hayyo afiˈra dandiineemmohu hiikkiinniiti? Rooru manni kayi maa assa doodhino?

² Yihowa mannu addu hayyo yitannore macciishshanno gede assanno doogga giddo mitte Qaalesi Qullaawa Maxaafaati. Konne maxaafa baalunku manni afiˈranno yaa dandiinanni. Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwankena? Yihowa maassiˈrinonke daafira borruwanke 1,000 saˈˈanno afiinni qixxeessinoonni. Macciishshe adhannohu yaano borruwanke nabbawannohunna  rosinore loosu aana hosiisanno manni lowo horo afiˈranno. Ikkirono rooru manni addu hayyo yitannore macciishsha dibaxanno. Insa mitto coye assate kaˈanno woyite umonsa addaxxitanno woy jaallansa yitannore macciishshitanno. Insa ninke Qullaawu Maxaafi rosiisannore harunsa doodhinoommo daafira woffi assite nafa laˈankera dandiitanno. Konni birxichira mannu togoore assannohu mayiraatiro ronseemmo. Hanni balanxe Yihowa aanno hayyo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.

3. Addu hayyo afiˈrate maa assa hasiissannonke?

³ Hayyote yaa anfoommo coye horoonsiˈne dancha doorsha doodhate dandooti. Ikkirono addu hayyo hakkiinni saˈinote. Qullaawu Maxaafi, “Kaaliiqa waajja egennote [“hayyote” NW] umoho. Qullaawa Magano egennittoro wodancha afiˈratto” yaanno. (Law. 9:10) Hakko daafira mitto shota ikkinokki coye assate kaˈneemmo woyite, assiˈneemmo coyi Yihowa hedo ledo sumuu yaannoha yaano ‘Qullaawu Magani daafira noonke egenno’ aana xintaminoha ikka hasiissannosi. Qullaawa Maxaafanna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwanke seekkine xiinxalline tenne assa dandiineemmo. Hatto assineemmoha ikkiro addu hayyo noonketa leellinshanni heeˈnoommo.—Law. 2:5-7.

4. Addu hayyo aannohu Yihowa callaati yineemmohu mayiraati?

⁴ Addu hayyo aannohu Yihowa callaati. (Rom. 16:27) Hayyote Buicho Yihowaati yineemmohu mayiraati? Umihunni, isi Kalaqaancho ikkino daafira kalaqamisi daafira baalankare seekke afino. (Far. 104:24) Layinkihunni, Yihowa assannohu baalunku coyi hayyosi leellishanno. (Rom. 11:33) Sayikkihunni, Yihowata hayyo noo amaale harunsanke woˈmanka woyite kaaˈlitannonke. (Law. 2:10-12) Addu hayyo afiˈra hasiˈnummoro konne sasenka qara halaale ammane adhanna mitto coye assinammora albaanni konne halaale balanxe heda hasiissannonke.

5. Mannu Yihowa addu hayyo Buicho ikkinota ammane adha hoogansa mayi guma abbitino?

⁵ Soqqanshonniwa xaandeemmohu batinyu manni kalaqamu dhagge ikkanno garinni kalaqaminota ammananno; kayinni kuni manni Kalaqaanchu noota kaadanno. Wolootu kayinni Maganu noota ammanneemmo yitannoha ikkirono Qullaawu Maxaafi yannankera kaaˈlannokkiha lawannonsa daafira, uminsa doogo haˈra doodhitino. Tini mayi guma abbitino? Mannu Maganu aanno hayyo agure uminsa doogo haˈrino daafira alame woyyaabbino? Insa addu hagiirre woy huluullissannokki hexxo afidhino? Qooxeessinkera ikkanni noo coyi aante noo hedo halaale ikkase leellishanno: “Mannu egenno, wodanchanna hedo, Kaaliiqi yiinore ittissara didandiitanno.” (Law. 21:30) Addanko addu hayyo afiˈrate alba Yihowawa higa lowo geeshsha hasiissannote! Rooru manni kayi hatto diassanno. Mayira?

6. Lawishsha 1:22-25 kultanno garinni addu hayyo woshshitanno woyite macciishsha gibbannori ayeooti?

⁶ Batinyu manni addu hayyo “gudumaaleho qoonqose naggi assite woshshitanno” woyite dimacciishshanno. Qullaawu Maxaafi kulanno garinni hayyo giwannohu sasu gari manni no; insano, ‘egenno xeˈinonsareeti, egenno mishshannoreetinna gowwootaho.’ (Lawishsha 1:22-25 nabbawi. *) Hanni kuni manni Maganu aanno hayyo giwannohu mayiraatironna ninkeno insa gedeere ikkineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.

7. Mitootu ‘egenno xeˈinonsare’ ikkite heeˈra doodhitinohu mayiraati?

 ⁷ ‘Egenno xeˈinonsari’ baalanka coye ammantanno hattono dogantanno. (Law. 14:15) Soqqammeemmo woyite togoo manna duucha hinge xaandeemmo. Hanni ammaˈnote massagaano woy poletiku massagaano dogginonsahu lowo miliyoone ikkanno manni daafira hedi. Mitootu togoo massagaano lowo diro dogginonsata affanno woyite lowo geeshsha giirantanno. Kayinni Lawishsha 1:22 kulloonni manni uminsanni baxe egenno noonsakkire ikka doodhino. (Erm. 5:31) Insa wodaninsa yiinore assa baxxanno; hattono Qullaawu Maxaafi rosiisannore rosa woy Qullaawu Maxaafi biddishshira hajajama dibaxxanno. Batinyu manni Kanaadaho Kiwubeeki yinanniwa heedhannoti ammaˈnosera laalaattannoti mitte mancho coyidhino hedo ledo sumuu yaanno; ise mittu Yihowa Farciˈraasinchi hasaawisise woyite, “Qeesichinke doginkero tini isi soˈrooti ikkinnina ninketa diˈˈikkitino!” yitino. Afanni heeˈrenni egenno xeˈinonsare ikkino manni gedeere ikka hasiˈneemmokkiti egennantinote!—Law. 1:32; 27:12.

8. Hayyo afiˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

⁸ Qullaawu Maxaafi egenno xeˈinonkere ikkikkinni ‘hedonkenni [“wodanchate dandoonkenni,” NW] jajjabbu gedeere ikkineemmo gede’ jawaachishannonkehu dimullaati. (1 Qor. 14:20) Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsineemmoha ikkiro hayyo afiˈra dandiineemmo. Hatto assineemmoha ikkiro, kuni xintu seeri qarrunni ganteemmo gedenna dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlannonketa huwanteemmo. Tenne daafira woyyeessiˈnoommore layiˈranke hasiissannote. Qullaawa Maxaafa xiinxallanna gambooshshe haˈra hanafittonku boode yanna saˈinoha ikkirono heeshshokki Yihowara sayisse uyite cuuamoottokkiha ikkiro, ‘Tenne mixo wonshiˈroommokkihu mayiraati?’ yite ateneeto xaˈma dandaatto. Cuuammoommore ikkinummoro kayinni, dancha duduwo sabbakatenna rosiisate dandoonke woyyeessiˈnanni heeˈnoommo? Doodhineemmo doorshi Qullaawu Maxaafihu xintu seerinni massagammeemmota leellishanno? Wolootu ledo noonke aante lainohunni Maganu baxanno akatta noonketa leellinshanni heeˈnoommo? Woyyeessiˈra hasiissannonkeri noota huwantummoro, ‘hawanya mancho egennaamo assannoha’ Yihowa seera seekkine illachinsho.—Far. 19:7.

9. ‘Egennote aana haariintannori’ hayyo gibbannota leellishshinohu hiittoonniiti?

⁹ Maganu aanno hayyo giwannohu layinki manni ‘egennote aana haariimannoho.’ Mito woyite sabbankanni togoo manninni xaandeemmo. Insa manna qacifata baxxanno. (Far. 123:4) Qullaawu Maxaafi goofimarchu barra qacifatanno manni heeˈrannota kule qorowisiisanno. (2 Phe. 3:3, 4) Keeraanchu manchi Looxi seenne huuccidhinori gede, yannankera noohu mitu manni Maganu aanno qorowishsha diˈˈillachishanno. (Kal. 19:14) Batinyu manni Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsitannore osoˈlanno. Insa tenne assitannohu, “uminsa yorto maganiweelote hoode” haˈra hasidhanno daafiraati. (Yih. 7, 17, 18) Qullaawu Maxaafi egennote aana haarintannori daafira kulannori kaadaasinetenna Yihowa giwannohu wolu manni akata seekke xawisanno!

10. Faarso 1:1 kultanno garinni egennote aana haariintannori gedeere ikkineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ ‘Egennote aana haarimanno manni’ gedeere ikkineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa dandiineemmoti mitte doogo qacifatanno manniwa aana hoogate. (Faarso 1:1 nabbawi.) Hatto yaa kaadaasine yitannore dimacciishshineemmo woy insa borreessitinore mittoreno dinabbambeemmo yaate. Ninkeno qoropha hoongummoro  minsheemmore ikkinammora hattono Yihowanna isi dirijjitesi widoonni aannonke biddishsha huluullama hananfammora dandiineemmo. Hakko daafira ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Haaro biddishsha woy xawishsha uyinanninke woyite gara ikkinokkire coyiˈra rakkannoe? Albisa ikkite soqqantannori soˈro xinqisiisiˈreemmo?’ Bayichonkonni togoo hedo hooˈlineemmoha ikkiro Yihowa hagiidhanno.—Law. 3:34, 35.

11. ‘Gowwootu’ Yihowaha amanyootu biddishsha ma garinni laˈanno?

¹¹ Egenno giwannohu sayikki manni ‘gowwootaho.’ Insa Maganunniha amanyootu seera gibbanno daafira gowwootaho. Insa uminsara gara lawinonsa coye assitanno. (Law. 12:15) Togoo manni hayyote Buicho ikkinoha Yihowa giwanno. (Far. 53:1) Insa soqqanshonniwa xaandeemmo woyite, Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsineemmo daafira duucha woyite mishshannonke. Kayinni insa woyyitino amaale uyitankera didandiitanno. Qullaawu Maxaafi, “Gowwaho egenno xeertidhe no; danchare hasaambanni woyiteno yee afannori dino” yaanno. (Law. 24:7) Gowwootu danchare coyidhe diaffanno. Yihowa ‘gowwu manniwiinni xoonqeemmo’ gede qorowisiisannonkehu iseraati.—Law. 14:7.

12. Gowwootu gede ikka qorophineemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

¹² Maganu aanno amaale gibbannori gede ikkikkinni ninke Maganu doogo hattono isiha amanyootu seera lowo geeshsha banxeemmo. Hajajama abbitanno guma hajajama hooga abbitanno gumi ledo heewisiisanke kuni baxilli lexxanno gede assiˈrate kaaˈlitannonke. Mannu gowwimmatenni Maganu amaale harunsa giwanno daafira uminsara abbiˈranno qara hedate woˈnaalle. Hakkiinni Maganoho hajajamootto daafira heeshshokki woyyaabbino gara hedi.—Far. 32:8, 10.

13. Yihowa amaalesi macciishshineemmo gede giddeessannonke?

¹³ Yihowa baalunku manni hayyo yitannore macciishshanno faro fanino; ikkollana isi hayyo yitannore macciishshanno gede aye manchono digiddeessanno. Ikkirono isi hayyo yitannore macciishsha gibbannori ma ikkitannoro kulino. (Law. 1:29-32) Yihowara hajajama gibbannori assootinsara ‘malino qoricha adhitanno.’ Konni garinni heeˈransa yaaddonna qarra hattono galte hosse bao abbitannonsa. Yihowa amaale macciishshitannoriranna harunsitannorira kayinni togo yine qaale eˈnoonninsa: “Ani yeemmare macciishshannohu kayinni, keere afiˈranno. Yaaddo nookkiha harshammi yee heeˈranno.”—Law. 1:33.

14-15. Lawishsha 4:23tenni maa ronseemmo?

¹⁴ Maganu aanno hayyo harunsanke woˈmanka woyite kaaˈlitannonke. Xaa geeshsha ronsummonte gede Yihowa mannu baalunku hayyo afiˈranno faro fanino. Lawishshu gedera, lawishshu maxaafi giddo woˈmanka woyite kaaˈlitannonke amaale uyinonke; tenne amaale  loosu aana hosiinsummoro heeshshonke woyyaabbanno. Hanni hayyo noote tenne amaale giddo shoole laˈno.

¹⁵ Wodanakki agadhi. Qullaawu Maxaafi, “Wodanu heeshshote buichootina, woˈmunkurinni roorsite iso agadhi” yaanno. (Law. 4:23) Hanni wodananke agadhate maa assa hasiissannonkero hedi. Fayyimmankera kaaˈlitanno sagale ita, ganyine ispoorte loosa hattono busha gade qoropha hasiissannonke. Lawishshu wodananke agadhateno hatto assa hasiissannonke. Maganu Qaale barru baala nabbambeemmo, gambooshsheho qixxaambeemmo hattono gambooshshe haˈne dawaro qolleemmo. Hakkiinni saeno ganyine soqqansho fulleemmo. Qoleno amanyoote baino boohaarshiwiinni, busha hoshshawiinninna hedonke daafara dandaannohu wolu aye coyiwiinni xoonqe busha gade qorophineemmo.

16. Lawishsha 23:4, 5 noo amaale yannankera lowo geeshsha kaaˈlitannote yineemmohu mayiraati?

¹⁶ Nooherinni kassi yite heeˈri. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Jirote yite atenee orbaassooti . . . Jiro iima hige buuwanno allamurchi gede, ati laˈanna hedeweelcho qoola assidhe buubbe baˈanno.” (Law. 23:4, 5) Maalaamittete jiro geeddannota diˈˈikkitino. Ikkirono xaa yannara dureeyyeno buxaneno jiro afiˈrate lowo geeshsha yaaddanno. Tini duucha woyite, suˈnaado suˈmansa, wolootu ledo noonsa aante wole agurina fayyimmansa nafa gawajjannore assitanno gede assitannonsa. (Law. 28:20; 1 Xim. 6:9, 10) Hayyo kayinni woxeho gara ikkitino lao heedhaanke gede kaaˈlitannonke. Togoo lao hafuuraamma ikkineemmokki gedenna noonkerinni kassi yine heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke.—Ros. 7:12.

17. Lawishsha 12:18 kulloonnihu “egennaamu arrawi” heeˈrannokki gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Coyiˈrattora albaanni balaxxe hedi. Qoropha hoongummoro coyiˈneemmo coyi lowore gawajjara dandaanno. Qullaawu Maxaafi, “Dayi gede coyiˈnanni coyi manna urdete gede qasanno; egennaamu arrawi kayinni hursanno” yaanno. (Law. 12:18) Wolootu soˈro kulle heˈma qorophineemmoha ikkiro keeru heeˈranno gede assineemmo. (Law. 20:19) Coyiˈneemmo coyi gawajjannoha ikkikkinni hursannoha ikkara hasiˈnummoro,  wodaninkera Maganu Qaali giddo noo halaali woˈmanno gede assiˈra hasiissannonke. (Luq. 6:45) Qullaawu Maxaafinni nabbamboommore hiincineemmoha ikkiro, coyiˈneemmo coyi woloota dhaawannoha “egennote buicho” ikkanno.—Law. 18:4.

18. Lawishsha 24:6 noo amaale harunsanke soqqanshonkera kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Biddishsha harunsi. Qullaawu Maxaafi aante noota kaaˈlitanno amaale amaalannonke: “Olaho fulate albaanni amaalama hasiisanno; lowo mali heeˈriro qeelle afiˈnanni.” (Law. 24:6) Hanni tenne amaale harunsanke sabbakatenna rosiisate loosira kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro hedi. Uminkera leellinonke garinni sabbakantenni uyinanninke biddishsha harunsate sharrammeemmo. Gambooshshunniwa kaajja amaale afiˈneemmo; hakkiicho woˈnaalshu noonsa roduuwi Qullaawu Maxaafi aana xintantino lallawo widoonninna wolu garinni qajeelsitannonke. Qoleno Yihowa dirijjite mannu Qullaawu Maxaafi rosiisannore huwatanno gede kaaˈlitanno borruwanna viidiyubba qixxeessitanno. Ati konne uduunne danchu garinni horoonsiˈnanni gara rossanni nootto?

19. Yihowa aanno hayyo daafira mayi macciishshamannohe? (Lawishsha 3:13-18)

¹⁹ Lawishsha 3:13-18 nabbawi. Yihowa Qullaawu Maxaafi giddo kaajja amaale borreessiisinonke daafira galaxxineemmosi. Togoo amaale hooggoommenkero hiikkineemmo? Konni birxichira lawishshu maxaafi giddo kulloonnita mite kaajja amaale ronsoommo. Hige woˈmu Qullaawu Maxaafi giddo Yihowawiinni afiˈnanniti kaajja amaale no. Woˈmanka woyite heeshshonke baalatenni tenne amaale harunsate murciˈno. Duuchu manni hayyo dinaadanno; ninke kayinni ‘hayyo seekke cuˈmiˈrannohu baˈraaˈrinoha’ ikkinota anfoommo.