1-2. (a) Mite gashshaasine Yihowa manna gibbino daafira maa assitino? Maganu manni ma assiyya? (b) Dartu hagiidhinanni gede assannohu hiittoonniiti? (Aaniidi qoolira noo misileno lai.)

 XAA YANNARA 30 saˈanno gobbuwara loosonke hoolloonni woy agamboonni. Kuri gobbuwa giddo mitete gashshaano ammanate roduuwanke usurtino. Insa mayi bunshe assitino? Insa Yihowa albaanni assitino bunshe dino. Insa Qullaawa Maxaafa nabbabbinonna xiinxallitino, ammanansa daafira wolootaho kultino, hattono ammanate roduuwinsa ledo gambooshshe assidhino. Qoleno insa poletiku hajora anga wodha gibbino. Kuri ammanantinori Maganu soqqamaano lowo geeshsha gimbinsarono Yihowara ammanamate murcidhe minshe noonsakkire * ikkite heedhino. Insa hatto assitino daafira hagiirraammaho!

² Kuri worbuullu Yihowa Farciˈraasine foto laoottohanna insa hisatu albire ikkitinota wodanchoottoha ikkara dandaanno. Insa minshe noonsakkire ikkite Yihowa hagiirsiissinota affino daafira hagiirraammaho. (1 Dud. 29:17) Yesuusi, “Keeraanchimmate daafira xiiwantannori baˈraadhinoreeti . . . lowo waaga afidhinanni daafira tashshi yooˈne; hagiidhe” yiino.—Mat. 5:10-12.

3. Soqqamaasinete Looso 4:19, 20 kultanno garinni umi xibbi diro heedhino soqqamaasine dartu iillinsata ma assitino? Insa hatto assitinohu mayiraati?

³ Xaa yannara ammanate roduuwinkera umi xibbi diro heedhino  soqqamaasinera iillino gedee fonqoli iillanni noonsa; kuri soqqamaasine Yesuusi daafira sabbakkinohura dartu iillinonsa. Yihudunnihu aliidi yoo mini daanyooti, insa “Yesuusi suˈma kayisse coyidhannokki gede” higge higge hajajjinonsa. (Soq. 4:18; 5:27, 28, 40) Soqqamaasine ma assituyya? (Soqqamaasinete Looso 4:19, 20 nabbawi.) Insa mannaho sabbakkanno gedenna Kiristoosi daafira seekkite farcidhanno gede hajajinonsahu roore silxaane noosiha ikkinota affino. (Soq. 10:42) Hakko daafira soqqamaasine riqibbe coyidhannori Pheexiroosinna Yohaannisi daanyootunkunni roore Maganoho hajajantannotanna Yesuusi daafira sabbaka horo agurtannokkita worbimmatenni kultino. Insa daanyoota, ‘Ninke hajajo Maganunnitenni roortanno yitine heddinanni?’ yitinohu gedeeti.

4. Soqqamaasinete Looso 5:27-29 kultanno garinni soqqamaasine addu Kiristaanira baalaho dancha lawishsha ikkitinohu hiittoonniiti? Ninke insa lawishsha harunsa dandiineemmohu ma garinniiti?

⁴ Soqqamaasine ‘mannaho hajajamantenni Maganoho hajajante’ addu Kiristaanira baalaho dancha lawishsha ikkitino. (Soqqamaasinete Looso 5:27-29 nabbawi.) Soqqamaasine minshe noonsakkire ikkansa leellishshino daafira ganninsahu gedensaanni, “Yesuusi suˈmira yite shollinye adha hasiissannonsata egentino daafira, tashshi yaannansa” Yihudunnihu aliidi yoo mininni fulte hadhino; hattono insa sabbaka diagurtino!—Soq. 5:40-42.

5. Hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈra hasiissannonke?

⁵ Soqqamaasine assitinori mite xaˈmuwa kayinsanni gede assanno. Lawishshaho insa mannaho hajajamantenni Maganoho hajajama doodhansa, ‘aleenni noo gashshaanora hajajammeemmo’ gede kultannote Qullaawa Borro hajajo ledo sumuu yitannohu ma garinniiti? (Rom. 13:1) Soqqamaasinchu Phaawuloosi yiinonte gede ‘gashshaanotenna roorrootaho owaante hajajammanni’ heeˈnenni wolu baalunkunni roorino Gashshaanchi Maganu albaanni minshe noonkekkire ikkine heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?—Tit. 3:1.

6. (a) Roomu Sokka 13:1 kulloonniri ‘aleenni noo gashshaano’ ayeooti? Insara maa assa hasiissannonke? (b) Baalante gashshaanora noonsa silxaane maa afidhinote?

⁶ Roomu Sokka 13:1 nabbawi. Konni qummeeshshira ‘aleenni noo gashshaano’ yinoonnihu wolootu aana silxaane noonsa gashshaano kulateeti. Kiristaanu kuri gashshaanora hajajama hasiissannonsa. Kuri gashshaano keeru heeˈranno gede assitanno, mannu seeraho hajajamanno gede assitanno hattono mito woyite isinni Yihowa mannira halantanno. (Aju. 12:16) Hakko daafira insara giwirenna qaraxo uyineemmo gede hattono waajjineemmonna ayirrinseemmonsa gede hajanjoonninke. (Rom. 13:7) Ikkirono insa silxaane afidhinohu Yihowa fajjinonsa daafira callaati. Yesuusi Roomu Gashshaanchi Philaaxoosiwa massinisi woyite coyiˈrinori tenne leellishanno. Philaaxoosi Yesuusi reyanno gede assate woy gatisate silxaane noosita coyiˈrita Yesuusi togo yiino: “Roorre gordunni aamama hooggoommehero ane aana wolqa diafiˈratto.” (Yoh. 19:11) Philaaxoosinte gede xaa yannara noo gashshaanora noonsa silxaane gawalo noote.

7. Gashshaanote hajajama hasiissannonkekkihu hiittoo woyiteeti? Insa afa hasiissannonsa coyi maati?

⁷ Kiristaanu Maganu seera diiganno gede assannonsaha ikka hoogi geeshsha gashshaano fushshitanno seerira hajajamanno. Kayinni mannu Maganu hajajinonkere assineemmokki gede hoolannonke woyite woy Maganu hoolinore assineemmo gede hajajannonke woyite dihajajammeemmo. Lawishshaho insa wedellootu olaho hadhanno gede xaˈmitara dandiitanno. * Woy Qullaawa Maxaafankenna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwanke agabbara hattono sabbankeemmotanna gamba yine magansiˈneemmota hooltankera dandiitanno. Gashshaano silxaane garimale horoonsidhanno woyite lawishshaho Kiristoosi rosaano darantanno gede assitanno woyite Maganu albaanni xaˈmantanno. Yihowa baalankare laˈˈanno!—Ros. 5:8.

8. Yihowanna gashshaanote mereero noo badooshshi maati?

⁸ “Aliidiho” yaa “woyyinoho” woy “roorinoho” yaate. Kayinni hatto hayya “baalunkunni woyyinoho” woy “baalunkunni roorinoho” yaa diˈˈikkitino. Gashshaano, “aliidi gashshaano” yinoonniha ikkirono insata roortino silxaane noosihu wolu no. Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa shoole hinge, ‘Woˈmunkura Aliidiho’ yinoonni.—Dan. 7:18, 22, 25, 27.

9. Masaalaanchu Daanieeli ajuujatenni lainori maati?

⁹ Daanieeli laino ajuuja Yihowara baalunkuta roortanno silxaane noosita leellishshanno. Daanieeli umo, konni albaanni gashshinoha wolqaataamo alamete gashshoote riqiwannoha shoole jajjabba moyicho laino; insano Baabiloonete, Meedo Faarsiiti, Giriikete, Roomaho hattono yannankera gashshe nooho Angilo-Ameeriku gashshooteeti. (Dan. 7:1-3, 17) Hakkiinni Daanieeli Yihowa iima zuufaanete yoote barcimira ofolle nooha laino. (Dan. 7:9, 10) Kuni ammanamino masaalaanchi hakkiinni aane lainori yannankera noo gashshaanora qorowishsha ikkanno.

10. Daanieeli 7:13, 14, 27 kultanno garinni Yihowa uullate gashshoote ayeoora aanno? Tini Isi daafira maa leellishshanno?

¹⁰ Daanieeli 7:13, 14, 27 nabbawi. Maganu gashshoote baala mannu ooso anganni haaˈre, roore hasiisannonsariranna roore wolqaataamma  ikkitinorira aanno. Insa ayeooti? ‘Mannu ila lawannoho’ Yesuusi Kiristoosaatinna ‘Woˈmunkura Aliidi Magani . . . qullaawoota ikkitinoreeti’ 144,000; insa hegerenni hegere geeshsha gashshitanno. (Dan. 7:18) Addanko Yihowa ‘Woˈmunkura Aliidiha’ ikkino daafira togoore assate silxaane noosihu iso callaati.

11. Daanieeli Yihowara gashshaasinete aana silxaane noosita leellishannore wolere maa borreessino?

¹¹ Daanieeli laino ajuujara ikkinori isi hakkuyi albaanni kulinori ledo sumuu yaannoreeti. Daanieeli ‘Gordu Magani mootoolla moohisanno qoleno mootimmate aaninni dirrisanno’ yiino. Qoleno isi togo yee borreessino: “Woˈmunkura Aliidi Magani, gashshootu baalu aana wolqa afiˈrino . . . Gashshooteno isi baxinohura aanno.” (Dan. 2:19-21; 4:17) Yihowa gashshaano moohisino woy mootimmatenni hoolino yanna no? Ee no!

12. Hundi waro Yihowa mootoolla zuufaanensanni hoolinota leellishanno lawishsha kuli. (Misile lai.)

¹² Yihowa ‘aleenni noo gashshaano’ roorannoha ikkinota leellishino. Hanni sase lawishsha laˈno. Gibitsete Moote Feriooni Yihowa manna borojje assiˈrino; hattono insa hadhara fajja giwino. Maganu kayinni insa borojjimmate giddonni fultanno gede assino; hattono Feriooni Duumu Baari giddo hunino. (Ful. 14:26-28; Far. 136:15) Baabiloonete Moote Belshaatsaari jila qixxeesse ‘gordu Mootichi aana booˈnatenni umosi gotti gotti assino’; qoleno Yihowa agure ‘culkunninna birrunni seekkinoonni maganna galaxxino.’ (Dan. 5:22, 23) Kayinni Maganu hakkonne kakkacha mancho shollishino. “Hakko hashshanni” Belshaatsaari shinoonni; hattono gashshootesi Meedoninna Faarsi mannira uyinoonni. (Dan. 5:28, 30, 31) Paalestiinu gobbahu Moote Agiripha Umihu soqqamaasincho Yaiqoobi shiishiishino; hattono shaate hede soqqamaasincho Pheexiroosi usuru minira eessino. Ikkollana Yihowa Heeroodisi assara hedinore hoolino. Isi Yihowa “sokkaasinchi ganeenna” reyino.—Soq. 12:1-5, 21-23.

13. Yihowa buusantino gashshaano baala qeelinota leellishanno lawishsha kuli.

¹³ Qoleno Yihowa buusantino gashshaano baalantera aliidiha ikkinota leellishino. Isi Israeelete olame insa buusantinota 31 Kanaˈˈaani mootoolla qeeltanno gede  assino; hattono rooriidita Hexxote Gobba horritanno gede assino. (Iya. 11:4-6, 20; 12:1, 7, 24) Qoleno Yihowa Israeele Moote Benihadaadinna wole 32 Sooriyu gashshaano qeeltanno gede kaaˈlinonsa.—1 Mot. 20:1, 26-29.

14-15. (a) Moote Nabukadanatsoorinna Moote Daariyoosi Yihowa aliidimma daafira mayitino? (b) Faarsaasinchu Yihowanna mannisi daafira mayino?

¹⁴ Yihowa duucha hige, Woˈmunkura Aliidiha ikkinota leellishino! Baabiloonete Moote Naabukadanatsoori umosi heeshshi asse ayirrinyu hasiisannohu Yihowa ikkinota ammane adha agure ‘jawaantesi, wolqasinna ayirrinyesi’ leellishita Yihowa isi wodana fayyannokki gede assino. Naabukadanatsoori surresi raga higguta Woˈmunkura Aliidi Magano galaxxino; hattono ‘[Yihowa] gashshooti hegereha’ ikkinota ammane adhino. Ise lede, ‘Hedinore assannokki gede hoolannosihu dino’ yiino. (Dan. 4:30, 33-35) Daanieeli Maganu albaanni minshe noosikkiha ikkinota leellishihu gedensaanninna Maganu doobbiyu afiinni gatisisihu gedensaanni, Moote Daariyoosi togo yaanno lallawa fushshino: “[Mannu] baalu, Daanieeli Magano waajjanno gedenna ayirrisanno gede lallawunni hajajoommo. Maganisi heeshshonnihonna hegerera heeˈrannoho; isi hegere hegerera mootete; gashshootisirano gawalo dino.”—Dan. 6:7-10, 19-22, 26, 27.

¹⁵ Faarsaanchu togo yiino: “Kaaliiqi dagate mala diiganno; hedonsano woˈmitannokki gede assanno.” Isi lede togo yiino: “Kaaliiqi Maganonsa ikkino manni baˈraaˈrinoho; isire assiˈre doodhinonsa gosa baˈraadhinote.” (Far. 33:10, 12) Ee, Yihowa albaanni minshe noonkekkire ikkine heeˈneemmo gede assannonkehu ikkadu korkaati noonke!

16. “Lowo qarri” yannara maa addaxxa dandiineemmo? Mayira? (Misile lai.)

¹⁶ Yihowa hundi waro assinore nabbamboommo. Isi muli yannara maa assannota addaxxa dandiineemmo? Yihowa daannohu “lowo qarri” yannara ammanantino soqqamaasinesi gatisannonsata addaxxa dandiineemmo.  (Mat. 24:21; Dan. 12:1) Isi Maagoogi Googi yaano buusantino daga alamete doyichora nooha ammanaminoha Yihowa manna siˈanno woyite mannasi gatisanno. Buusantino mangistubba miilla ikkitinori 193 gobbuwa baala dagate ledo kaaˈlante nafa Woˈmunkura Aliidihunna iimi olantosi ledo taalama didandiitanno! Yihowa togo yee qaale eino: “Ani jawanna Qullaawa ikkoommota daga baalate leellisheemmo. Hatte yannara, insa ani Kaaliiqa ikkoommota affanno.”—Hiz. 38:14-16, 23; Far. 46:10.

17. Qullaawu Maxaafi uullate mootoollanna Yihowa albaanni minshe noonsakkiri daafira maa kulanno?

¹⁷ Maagoogi Googi siˈˈi Yihowahu jeefote oli kaˈˈanno gede assanno; hatte yannara Yihowa Armagedooni olinni “gosa baalate mootoolla” gudanno. (Aju. 16:14, 16; 19:19-21) Uullate aana, ‘wodana subbinorinna ammanantinori’ calla gattanno.—Law. 2:21.

18. Batinyu addu Kiristaani maa assate murciˈrino? Mayira? (Daanieeli 3:28)

¹⁸ Lowo diro, batinyu addu Kiristaani Woˈmunkura Aliidi gashshaanchonsa Yihowa baxino daafira uminsa horo agurino wole agurina heeshshonsa nafa qarru giddo tugino. Woˈmunkura Aliidihura ammanante heeˈrate murcidhino daafira giirate giddo tungeennansa gatte fulturi sasu Ibiraawooti gede insano Yihowara ammanante heeˈrate murcidhino.—Daanieeli 3:28 nabbawi.

19. Yihowa mannisira yoo yaannohu maa laeeti? Xaa yannara ninke maa assa hasiissannonke?

¹⁹ Faarsaasinchu Daawiti Maganu albaanni minshe nookkire ikkine heeˈra hasiissannohu mayiraatiro kulanni togo yiino: “Kaaliiqi daga baalate yoo yaanno; Kaaliiqa ballo, keeraanchimmaˈyanna ammanamaˈya garinni yiie.” (Far. 7:8) Qoleno isi, “ammanamanna halaalaanchimma agartannoe” yee borreessino. (Far. 25:21) Baalantenni woyitino heeshsho dayirino dayiro woˈmanka woyite Yihowara ammaname heeˈrate. Hatto ikkiro, ninkeno faarsaanchu yiinota yaa dandiineemmo; isi “Suwashsho doogo hadhannorinna, [“minshe noonsakkirinna,” NW] Kaaliiqi seeri garinni heedhannori baraadhinoreeti” yee borreessino.—Far. 119:1.