1. Hajajama qarra ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

 HAJAJAMA qarra ikkite egentinohe? Moote Daawitira hajajama qarra ikkitinosi woyiti no; hakko daafira isi “Maahoyyete ayyaaninni irkisie” yee Magano huucciˈrino. (Far. 51:12) Daawiti Yihowa baxanno. Ikkirono mito woyite Daawitira hajajama qarra ikkitinosi; ninkerano hajajama qarra ikkitannonke woyiti no. Mayira? Umihunni, hajajama qarra ikkitannonke gede assanno cubbo ragiˈnoommo. Layinkihunni, Sheexaanu woˈmanka woyite isinte gede finqilleemmo gede assankera woˈnaalanno. (2 Qor. 11:3) Sayikkihunni, heeˈnoommohu finqilanno manni batiˈrino alameraati; kuni akati ‘xa Maganoho hajajantannokkire gashshe noo ayyaanaati.’ (Efe. 2:2) Cubbo loonseemmo gede assitannonke dooˈˈo calla ikkikkinni Daawuloosinna tini alame hajajammeemmokki gede assate xixxiibbannonketano gargadhate sharrama hasiissannonke. Yihowaranna isi silxaane uyinonsarira hajajamate sharrama hasiissannonke.

2. ‘Hajajamate qixxaawate’ yaa mayyaate? (Yaiqoobi 3:17)

² Yaiqoobi 3:17 (NW) nabbawi. b Yaiqoobi Qullaawu ayyaani massageennasi hayyo afiˈrino manni ‘hajajamate qixxaawinoha’ ikkinota borreessino. Hanni hatto yaa mayyaatero hedi. Yihowa silxaane uyinonsarira hajajamate quqquxamanna maahoyye yaa hasiissannonke. Hige Yihowa, mittu manchi Isi hajajo diingeemmo gede kulinkero hajajammammora hasiˈrannokkiti egennantinote.—Soq. 4:18-20.

3. Yihowa, silxaane uyinonsarira hajajammeemmota lowori gede asse laˈˈannohu mayiraati?

³ Mannaho hajajamantenni Yihowara hajajama shota ikkitannonke yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Qoleno Yihowa aannonke biddishshi woˈmanka woyite guutaho. (Far. 19:7) Yihowa silxaane uyinonsari mannu ooso kayinni guuta diˈˈikkitinoreeti.  Ikkirono iimi Anninke annuwahonna amuuwaho, gashshaanote hattono songote cimeeyyera mito geeshshi silxaane uyinonsa. (Law. 6:20; 1 Tes. 5:12; 1 Phe. 2:13, 14) Insara hajajammummoro Yihowara hajajammanni heeˈnoommo. Hanni Yihowa silxaane uyinonsari uyitannonke biddishshi mito woyite hajajamatenna harunsate qarrisannoha ikkiro nafa hajajama dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.

4. Batinye ooso annuwinsaranna amuuwinsara hajajantannokkihu mayiraati?

⁴ Wedellootu noohu “iltinonsarira hajajamannokki” manni batiˈrino alameraati. (2 Xim. 3:1, 2) Batinyu manni iltinonsarira hajajamannokkihu mayiraati? Mitu annuwinna amuuwi oosonsa assitanno gede hajajjannore insa uminsa diassitanno. Qoleno oosonsa ‘tini digaraho’ yite heddanno. Mitootu qolte annuwinsanna amuuwinsa amaaltannonsa amaale yanna saˈinote gede, kaaˈlitannori nookkihu woy furro fuuqqo hoˈlitannohu gede assite heddanno. Ati wedellichahoro hatto yite hedde egennootto? Batinyu wedellootira Yihowa ‘Mootichunnire ikkitinoonnihura, anniˈneranna amaˈnera hajajamme’ yee kulino hajajo wonsha qarra ikkitannonsa. (Efe. 6:1) Ati tenne hajajo wonshatto gede kaaˈlannoheri maati?

5. Luqaasi 2:46-52 kultanno garinni Yesuusi annisiranna amasira hajajame kaajja lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

⁵ Hajajamate kaajja lawishsha ikkannonkehu Yesuusaati; atino isi lawishshinni rosa dandaatto. (1 Phe. 2:21-24) Isi guuta manchooti; annisinna amasi kayinni guuta diˈˈikkitino. Ikkollana Yesuusi annisinna amasi sodhu woyitenna iso busha assitu woyite nafa ayirrisinonsa. (Ful. 20:12) Hanni Yesuusi 12 dirihu heeˈreenna ikkinore laˈno. (Luqaasi 2:46-52 nabbawi.) Annisinna amasi ayyaana ayirrise qae higi woyite isi Yerusaalamete gatino; insa kayinni tenne diaffino. Yooseefinna Maariyaami ayyaana ayirrise qae higanno manni giddo baalanti oosonsa nooronna teˈee buuxa hasiissannonsa. Yooseefinna Maariyaami gedensoonni Yesuusa affuta Maariyaami isi qarrantanno gede assinonsata kulte iso busha assitino! Yesuusi hakka woyite, “Ane busha assa digaraho” yee coyiˈra dandaanno. Ikkirono isi annasinna amasi ayirrisannota leellishanno garinni dawaro haranse qolino. Yooseefinna Maariyaami kayinni “yiinonsa coye dihuwattino.” Ikkirono Yesuusi ‘insara hajajamanni heeˈrino.’

6-7. Ooso anninsaranna amansara hajajantanno gede kaaˈlansara dandaannori maati?

⁶ Wedella, anniˈnenna amaˈne sodhanno woyite woy assitinoonniri digaraho yitannoˈne woyite insara hajajama qarra ikkitannoˈne? Togoo woyite kaaˈlannoˈneri maati? Umihunni Yihowara mayi macciishshamannosiro hedde. Qullaawu Maxaafi anniˈneranna amaˈnera hajajama ‘Mooticha hagiirsiissannota’ kulanno. (Qol. 3:20) Yihowa anniˈnenna amaˈne mito woyite assitinannire digaraho yitannoˈnetanna hajajamate qarrisannoˈne seera fushshitannota afino. Insara hajajantinanni woyite kayinni isi hagiidhanno.

⁷ Layinkihunni, anniˈneranna amaˈnera mayi macciishshamannonsaro hedde. Anniˈneranna amaˈnera hajajantinanni woyite insa hagiidhitanno; hattono ammantannoˈne. (Law. 23:22-25) Qoleno albinni roore insawa shiqqinanni. Beljeemete heeˈrannohu Aleksaanderi yinanni rodii togo yiino: “Anniˈyanna amaˈya assi yitannoere albinni roore assummo kiiro mereeronke noo mittimma kaajjitanno; hattono hagiirraamma ikkineemmo.” c Sayikkihunni, annuwiˈneranna amuuwiˈnera hajajamaˈne albillittete heeshshoˈne seekkitanno gara hedde.  Biraazilete heeˈrannohu Pawulo yinanni rodii togo yiino: “Anniˈyaranna amaˈyara hajajama rosaˈya Yihowaranna silxaane noonsarira wolootaho hajajameemmo gede kaaˈlitinoe.” Maganu Qaali anniˈneranna amaˈnera hajajantinanni gede assannoˈneha ikkado korkaata kulanno. Togo yaanno: “Baalunku coyi seyannohe; baattote aana dirikkino seedanno.”—Efe. 6:2, 3.

8. Batinyu wedelli anninsaranna amansara hajajama doodhinohu mayiraati?

⁸ Batinyu wedellooti anninsaranna amansara hajajantanno woyite coyi qinaannonsata huwattino. Luwiza yinannite Biraazilete heedhanno rodoora annisenna amase silke horoonsidhannota hoolinosehu mayiraatiro wodancha umi qara qarra ikkitinose. Qoleno ise darawose ikkinohu rooru wedellira silke noonsata heddino. Kayinni annisenna amase hatto assinohu ise agarate yee ikkinota wodanchitino. Xa ise annisenna amase uyitannose amaale isera hasiissannota ikkitinota affino daafira insara hajajantanno woyite furro fuuqqo hoolloonnisehu gede assite diheddanno. Yunayitidi Isteetisete heedhannote Elzaabeeti yinannite wedellitte rodoora xaa geeshsha anniseranna amasera hajajama qarra ikkitannose woyiti no. Ise togo yitino: “Anniˈyanna amaˈya mito biddishsha fushshitannohu mayiraatiro woˈmunni woˈma leella giwannoe woyite, konni albaanni insa fushshitinoe biddishshi agarooshshe ikkinoe gara hedeemma.” Armeeniyaho heedhannoti Moniika yinanni rodoono anniseranna amasera hajajama giwantenni insara hajajama woˈmanka woyite hagiirraame ikkitanno gede assitannoseta coyidhino.

9. Batinyu mannira gashshaanote hajajamate daafira mayi macciishshamannonsa?

⁹ Batinyu manni, gashshaano hasiissannonketanna ‘gashshootu aana noori’ fushshitannohu mitu seerira hajajama hasiissannonketa ammananno. (Rom. 13:1) Kayinni kuni manni baxannokkihu woy gara diˈˈikkino yee hedanno seerira dihajajamanno. Hanni lawishshaho giwire baatate daafira laˈno. Awuroppaho noote mitte gobbara assinoonni xiinxallo garinni rooru manni, “Giwire baata gara lawa hooggunkero tini qoossonkeeti” yee ammananno. Hakko daafira hatte gobbara heeˈranno manni baata hasiissannonsa giwiri giddo 65 anga ikkannoha calla baatanno.

10. Uyinoonninke biddishshi banxeemmokkiha ikkiro nafa hajajammeemmohu mayiraati?

¹⁰ Qullaawu Maxaafi Sheexaanu alame giddo noohu mannu gashshooti mannaho qarra abbannoha ikkinotanna muli yanna giddo baˈˈannota kulanno. (Far. 110:5, 6; Ros. 8:9; Luq. 4:5, 6) Qoleno ‘gashshaanote haxawarrannohu baalu Maganu yiinore qoxxisannoha’ ikkinota kulanno. Gashshooteho hajajamanke Maganu yannate geeshshi keeri heeˈranno gede assino qixxaawora hajajammeemmota leellishshanno. Hakko daafira “baalunkura aate hasiisannore” aa lawishshaho ‘giwire baata, ayirrisa hasiissannoha ayirrisanna hajajama hasiissannohura  hajajama’ hasiissannonke. (Rom. 13:1-7) Gashshaano fushshitanno seeri injaannokkiha, gara ikkinokkiha woy hajajamate qarrisannoha lawankera dandaanno. Kayinni Yihowa hajajo diingeemmo gede kula hooggunke geeshsha isi hajajammeemmo gede kulinonke gashshaanora hajajammeemmo.—Soq. 5:29.

11-12. Luqaasi 2:1-6 kulloonni garinni Yooseefinna Maariyaami injiinonsakkiha ikkirono gashshaanote hajajamate maa assino? Tini mayi guma abbituyya? (Misillano lai.)

¹¹ Yooseefinna Maariyaami lawishshinni rosa dandiineemmo; insa gashshaano fushshitino seeri hajajamate qarrisannoha ikkirono hajajamate qixxaabbinoreeti. (Luqaasi 2:1-6 nabbawi.) Maariyaami godobbunku honse agana ikke noo yannara gashshootu iseranna Yooseefira hajajamate shota ikkinokki biddishsha fushshino. Roomu gashshaanchi Awugisxoosi baalunku borreessamate ilamino gobba haˈranno gede hajajino. Yooseefinna Maariyaami 150 kiilomeetire ikkitannota ilaalaame doogga tayisse Beeteliheeme haˈra hasiissinonsa. Tini doogo roorenkanni Maariyaamira injiitannota diˈˈikkitino. Insa, Maariyaaminna godowisera noo qaaqqi fayyimma daafira yaaddinoha ikkara dandaanno. Insa doogote heeˈreenna ise gamella amadduse? Godowisera noo qaaqqi albillitte Buuramino Moote ikkannoho. Kuri coyibba insa gashshooteho hajajantannokki gede assitinonsani?

¹² Yooseefinna Maariyaami kuri coyibba daafira yaadansa gashshooteho hajajantannokki gede assitansara diwodhitino. Insa hajajantino daafira Yihowa maassiˈrinonsa. Maariyaami Beeteliheeme keerunni iillitino, hattono fayyo qaaqqo iltino; isinni tini Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitanno gede kaaˈlitino!—Mik. 5:2.

13. Hajajamanke ammanate roduuwanke kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

¹³ Gashshaanote hajajamanke ninkeno wolootano kaaˈlitanno. Hiittoonni? Umihunni gashshaanote hajajantannokkirira iillanno qorichinni ganteemmo. (Rom. 13:4) Gashshaanote hajajamanke gashshaano Yihowa Farciˈraasinera noonsa lao soorrantanno gede assitara dandiitanno. Lawishshaho lowo diri albaanni Nayijeeriyaho olanto giwire baata giwino manna amadate roduuwu gambooshshe assidhanni  heedheenna Gambooshshu Addaraashe daggino. Kayinni hajajaanchinsa, “Yihowa Farciˈraasine woˈmanka woyite giwire baattannoreeti” yee insa hakkiinni agurte fultanno gede hajajino. Woˈmanka woyite gashshaanote hajajamakki Yihowa mannira danchu suˈmi heeˈranno gede assitanno; tini qolte barrunni mitto barra ammanate roduuwikkira agarooshshe ikkitara dandiitanno.—Mat. 5:16.

14. Mitte rodoo gashshootu aana noorira ‘hajajamate qixxaabbanno’ gede kaaˈlinoseri maati?

¹⁴ Ikkirono gashshaanote hajajama woˈmanka woyite shota ikka hooggankera dandiitanno. Yunayitidi Isteetisete heedhannoti Joaana yinanni rodoo togo yitino: “Gashshaano mite maateˈya miilla beebba assidhino daafira insara hajajama lowo geeshsha qarra ikkitinoe.” Kayinni Joaana hedose biddi assiˈrate murcidhino daafira aane noore assitino. Umihunni ise, gashshooteho gara ikkitinokki lao heedhannose gede assannoha dagoomittete webisayite aana fushshinanni coye nabbawa agurtino. (Law. 20:3) Layinkihunni, mannu gashshoote addaxxantenni Yihowa iso addaxxitanno gede kaaˈlasera huuccidhino. (Far. 9:9, 10) Sayikkihunni, borruwankera fultinota poletikaho anga wodhinikkinni heeˈrate daafira kultannota mite birxichuwa nabbabbino. (Yoh. 17:16) Joaana gashshaano ayirrissinonna insara hajajantino daafira xa keerenna harshammo afidhinota coyidhino.

15. Yihowa dirijjite uyitannonke biddishshira hajajama qarra ikkitannonke gede assara dandaannori maati?

¹⁵ Yihowa songote giddo albisa ikkite soqqantannorira ‘hajajammeemmo’ gede kulinonke. (Ibi. 13:17) Massagaanchinke Yesuusi guuta ikkirono, isi massaggannonke gede shoomino roduuwi kayinni guuta diˈˈikkitino. Roorenkanni insa assa hasiˈneemmokkire asse yitunkero hajajama qarra ikkitankera dandiitanno. Mitte yannara soqqamaasinchu Pheexiroosira assa hasiˈrannokkire assanno gede kulloonnisi. Sokkaasinchu, Muse Seeri garinni battaabbino saada maala itanno gede hajajisita Pheexiroosi mitte hige calla ikkikkinni sase hige maahoyye yaa giwino. (Soq. 10:9-16) Mayira? Kuni haaru biddishshi isira diadhaminosi. Isi hakkuyira albaanni assanni keeshshinori togoore diˈˈikkino. Guuta ikkino sokkaasinchi kulinosi biddishshira hajajama Pheexiroosira qarra ikkitinosiha ikkiro, guuntete xeˈne noonsari uyitannonke biddishshira hajajama ninkera roore qarra ikkitankera dandiitannoti dihuluullissannote!

16. Soqqamaasinchu Phaawuloosi uyinoonnisi biddishshi digaraho yee hedinoha ikkirono maa assino? (Soqqamaasinete Looso 21:23, 24, 26)

¹⁶ Soqqamaasinchu Phaawuloosi uyinoonnisi biddishshi hasiisannokkiha lawisiro nafa ‘hajajamate qixxaawino.’ Yihudu wido ikkino Kiristaani, Phaawuloosi ‘Muse Seera agadhitinoonte yee rosiisanno’ hattono konne seera diayirrisanno yinanna macciishshitino. (Soq. 21:21) Kiristaana ikkitinori Yerusaalamete heedhanno cimeeyye, Phaawuloosi Muse Seera ayirrisannota leellishate shoole manna adhe qullaawa mine haˈre isonooto keereensanno gede hajajjinosi. Ikkirono Phaawuloosi Kiristaanu Muse Seerinni galannokkita afino. Qoleno isi loosino soˈro dino. Ikkirono Phaawuloosi bayichonkonni hajajamino. “Layinki soodo Phaawuloosi isonoo mannu ledo [keereensiˈrino].” (Soqqamaasinete Looso 21:23, 24, 26 nabbawi.) Phaawuloosi hajajamasi roduuwu mereero mittimma heedhanno gede assitino.—Rom. 14:19, 21.

17. Istefaani woˈnaalshinni maa rosootto?

¹⁷ Istefaani yinanni rodoora ise heedhanno gobbara noori albisa ikkite soqqantanno roduuwi fushshitino biddishshira hajajama qarra ikkitinose. Isenna minaannise wole gobba afiinni massanganni gaamo giddo hagiirrunni soqqamanno. Hakkiinni sinu biiro tini gaamo  diigantanno gede assitino; hattono insa uminsa afiinni massanganni songora soqqantanno gede gaantino. Istefaani noore maaxxukkinni coyidhanni togo yitino: “Tini lowo geeshsha dadillissinoe. Ninke afiinni massanganni songora sabbakkannori roore hasiissannoha dilawannoe.” Ikkirono ise kulloonnisehu haaru biddishshira hajajamate murcidhino. Ise ledde togo yitino: “Gedensoonni roduuwu fushshitino biddishshi hayyo nooha ikkinota huwatoomma. Maatensa halaalu mine nookkiri songonke giddo noori batinyu roduuwira ayyaanaamittete annanna ama ikkinoommo. Xa ayyaanaamittetenni qiidde higginota mitte rodoo xiinxallisanni noomma. Qoleno xa hojju xiinxallo assiˈreemmata roore yanna afiˈroomma. Hajajamate danduummare baala assoommata afoomma daafira keeraanchu tiiˈˈi nooe.”

18. Hajajammeemmore ikka kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Hajajama rosa dandiineemmo. Yesuusi hajajama rosinohu coyi injeennasi ikkikkinni ‘iillinosi qarri widoonni higeeti.’ (Ibi. 5:8) Ninkeno Yesuusi gede iillannonke qarrinni hajajama ronseemmo. Lawishshaho Koroonu fayya ubbu yannara gambooshshe Gambooshshu Addaraashera assiˈneemmotanna minunni mine haˈne sabbankeemmota hoollita hajajama qarra ikkitinohe? Ikkirono hajajamakki agarooshshe ikkitinohe, roduuwu mereero mittimma heedhanno gede assitino hattono Yihowa hagiirsiissino. Xa ninke baalunku albillitte bayiru qarri yannara uyinanninke biddishshi baalaho hajajamate albinni roore qixxaamboommo. Uyinanninke biddishshira hajajama heeshshonke gatissanno!—Iyo. 36:11.

19. Hajajamattoha ikka hasiˈrattohu mayiraati?

¹⁹ Hajajama kiirre tunqannikki atoote abbitannota ronsoommo. Kayinni roore Yihowara hajajammeemmohu iso banxeemmonna hagiirsiisa hasiˈneemmo daafiraati. (1 Yoh. 5:3) Yihowa assinonkerira baalaho galata qoˈla didandiineemmo. (Far. 116:12) Kayinni isiranna isi silxaane uyinonsarira hajajama dandiineemmo. Hajajammeemmoha ikkiro hayyoota ikkinoommota leellinsheemmo. Hayyoota ikkinummoro qole Yihowa wodana tashshi assineemmo.—Law. 27:11.