Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

“Halaale Afiꞌri Ikkinnina Huꞌnitooti”

“Halaale Afiꞌri Ikkinnina Huꞌnitooti”

“Halaale afiꞌri ikkinnina huꞌnitooti; egenno, afanna wodanchano hooggooti.”—LAW. 23:23.

FAARSO: 94, 96

1, 2. (a) Baalunkurinni roorino jajjinke maati? (b) Shotinse laꞌneemmokki halaali hiikkonneeti? Mayira? (Hanafote noo misilla lai.)

 HEESHSHOKKI giddo baalunkunni roorsite laꞌꞌatto jajji maati? Hakkonne coye shiimurira soorrattoni? Yihowa soqqamaasine ikkinoommo daafira, heeshshonke giddo baalunkunni roorsine laꞌneemmohunna aye coyinnino soorrineemmokkihu isi ledo noonke jaaloomaati. Qullaawu Maxaafi halaaleno lowo geeshsha naandeemmo; korkaatuno kuni halaali Yihowa ledo jaalooma kalaqiꞌneemmo gede kaaꞌlinonke.—Qol. 1:9, 10.

2 Bayiru Rosiisaanchinke Qaalisi Qullaawu Maxaafinni rosiisannonkere hanni hedi! Isi suꞌmisi ayimmanna dhagge ikkitanno akkattasi daafira halaale rosiisinonke. Isi baxillunni kae Beettosi Yesuusa oye taalle nookkita wodote kakkalo qixxeessino gara kulinonke. Yihowa Mesihichu Gashshooti daafiranna buurantinorira iimi hexxo, hattono ‘wolu geꞌreewira’ gannate ikkitanno uulla aana heeꞌrate hexxo uyinonsata xawisinonke. (Yoh. 10:16) Isi ma garinni heeꞌra hasiissannonkero rosiisannonke. Kuni halaali Kalaqaanchinkewa roore shinqeemmo gede assannonke daafira lowo geeshsha naandeemmo. Kuni halaali hagiirru noo heeshsho heeꞌneemmo gede kaaꞌlinonke.

3. Yihowa halaale afiꞌrate yaa mayyaa diꞌꞌikkitino?

3 Yihowa shaqqado Maganooti. Isi halaale hasidhannorira dancha coye dihoꞌlanno. Yihowa wole agurina muxxe Beettisi heeshsho elto asse uyinonke. Maganu halaale rosate woxe baatte diyiinonke. Simiooni yinanni manchi soqqamaanchu Pheexiroosi mannu qullaawa ayyaana afiꞌranno gede assate silxaane aannosi gede woxe uyisita, Pheexiroosi iso, “Maganu elto woxunni afiꞌrate hedoottohura woxikki ate ledo bao!” yee rufinosi. (Soq. 8:18-20) Ikkina qullaawu ayyaaninni borreessinoonnihu “Halaale afiꞌri” woy hidhi yaanno qaali mayi tiro afiꞌrino?

HALAALE ‘AFIꞌRATE’ YAA MAYYAATE?

4. Konni birxichira halaalu daafira maa ronseemmo?

4 Lawishsha 23:23 nabbawi. Maganu Qaalinni halaale afiꞌrate sharrama hasiissannonke. Konne halaale afiꞌrate facci assine agura hasiissannonkere agurreemmo. Lawishshu maxaafa borreessino egennami coyiꞌrinonte gede mitte hinge hidhinoommo woy ‘afiꞌnoommo’ halaale hirreemmokki woy ‘huꞌnineemmokki’ gede qoropha hasiissannonke. Konninni aanchine halaale ‘afiꞌrate’ woy hidhate yaa mayyaateronna konne halaale afiꞌrate yine facci assine agurreemmo coyibba xiinxallineemmo. Hatto assanke, halaale shotinse laꞌneemmokki gedenna horonta huꞌna hoogate murciꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. Konninni aanchine laꞌneemmonte gede, halaale afiꞌrate yine mite coyibba agura gaabbissannota diꞌꞌikkitino.

5, 6. (a) Woxe baantummokki halaale afiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli. (b) Halaalu kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

5 Mitto coye mulla afiꞌnanni yaa hakko coyiꞌra mittoreno dibaantanni yaa diꞌꞌikkino. Lawishsha 23:23te “afiꞌra” yine tirroonnihu Ibiraawootu Afii qaali mitto coye “meessiha assiꞌrate.” Hatto yaa mitto shotinse laꞌnannikki coye afiꞌrate sharrama woy hakko coyiꞌra yine mito coye agurate. Hanni halaale afiꞌrate woy hidhate yaa mayyaatero lawishshunni laꞌno. Dikkote muuze mulla beenkanni heeꞌnoonni yine hendo. Hatto yaa muuze mininkera maalaletenni dagganno yaateni? Hatto yaa diꞌꞌikkino. Tenne muuze minira adhe daate dikko haꞌra hasiissanno. Muuze mulla uyinanniha ikkirono, dikkotenni mare abbate yanna hasiissannonketi egennantinote. Hatteente gede halaale rosate woxe dibaanteemmo. Ikkollana halaale afiꞌrate assa hasiissannonkeri no.

6 Isayaasi 55:1-3 nabbawi. Isayaasi maxaafira borreessinoonnihu Yihowa qaali halaale afiꞌrate yaa mayyaatero roore huwatate kaaꞌlannonke. Konni qummeeshshira Yihowa qaalesi wayi, adotenna woyinete ledo taashshino. Qiidadonna xalala waa aga gooro qoltannonte gede, Maganu qaali giddo noo halaalino jawaachishanno. Qoleno ado kaajjishshannonkenna qaaqquulle lossitannonte gede, dhaawannohu Yihowa qaalino kaajjishannonke, hattono ayyaanaamittetenni lophineemmo gede kaaꞌlannonke. Yihowa qaali woyinete gedeeti. Hiittoonni? Qullaawu Maxaafi woyine hagiirsiissannota kulanno. (Far. 104:15) Yihowa dagasi “woyine” hidhitanno gede kulinonsahu, qaalisi garinni heeꞌnummoro hagiirraamma ikkineemmota buuxisankeraati. (Far. 19:8) Kuni Maganu qaalinni halaale rosanna harunsa mageeshshi horo afidhinoro leellishannoho kaajja lawishshaati! Konne halaale afiꞌrate yine agurreemmore woxe baatate ledo taashsha dandiineemmo. Hanni halaale afiꞌrate yine agurrammora dandiineemmoha onte coye laꞌno.

HALAALE AFIꞌRATE YITE MAA AGUROOTTO?

7, 8. (a) Halaale afiꞌrate yanna hasiissanno yineemmohu mayiraati? (b) Mitte rosaancho halaale afiꞌrate ma assitino? Hatto assasenni afidhino gumi maati?

7 Yanna. Maganu Mangiste sokka macciishshate, Qullaawa Maxaafanna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro nabbawate, Yihowa Farciꞌraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallate, gambooshsheho qixxaawatenna haꞌrate yanna hasiissanno. Kuri coyibba assate hakkeeshshi geeshsha hasiisannokki coye agura hasiissannonke. (Efesooni Sokka 5:15, 16 nabbawi.) Xinta ikkitinota Qullaawu Maxaafita egenno afiꞌrate mageeshshi yanna hasiissannonke? Kuni mannu mannu garinni babbaxxara dandaanno. Yihowa hayyo, doogosinna loosisi daafira ronse guda didandiineemmo. (Rom. 11:33) Umiti Agarooshshu Shae ittime halaale “shiimu awawi” ledo heewisiissanni togo yitino: “Mitto awawa calla afidhine kassi yitinoonte. Mittunni calla kassi yitiniro wolu gate baꞌꞌannoꞌne. Roore gamba assiꞌrate hasiꞌra agurtinoonte.” Ninkeneeto togo yine xaꞌma dandiineemmo: ‘Rosoommo halaali mageeshshiho?’ Hegere geeshsha heeꞌnummoro nafa, Yihowa daafira rosa diagurreemmo. Xaa yannara dhukinke assi geeshsha roore hasiisanno coyiꞌra yaano halaale afiꞌrate yannanke hayyotenni horoonsiꞌneemmo. Hanni mitte mancho tenne assitinohu hiittoonniitiro leellishanno lawishsha laꞌno.

8 Mariiko a yinanniti Jaappaanete heedhanno wedellitte roso rosate Ameeriku katama Niwu Yoorke daggino. Mitte suwisaancho rodoo minunni mine soqqantanni minisera marte Maganu Mangisteha dancha duduwo kultuse. Mariikora umise ammaꞌno nooseha ikkirono, rodoote ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffu. Ise Qullaawu Maxaafi halaale lowo geeshsha baxxino daafira, rodoo lamalate giddo lame higge xiinxallissannose gede xaꞌmidhu. Mariiko rosaancho ikkitinohuranna barru giddo gama saate looso loossannohura yanna ajjannose; ikkirono ise bayichonko songote gambooshshe haꞌra hanaffino. Ise mite dagoomittete millimmora yannase guxxa agurtino daafira halaale rosate roore yanna afidhino. Tenne assase ayyaanaamittetenni rakke lophitanno gede kaaꞌlitinose. Ise mittu diri giddo cuuantino. Mariiko lewu agani gedensaanni yaano 2006nni suwisaancho ikkitino; xaano ise suwisaancho ikkite soqqantanni no.

9, 10. (a) Halaale afiꞌra maalaamittete coyiꞌra noonke lao biddi assiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? (b) Mitte beetto halaale afiꞌrate maa assitino? Togo assasenni mayi macciishshaminose?

9 Maalaamittete coye. Halaaleho yine lowo woxe afiꞌnanni looso agura hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Qulxuꞌme woshshaaddannore Pheexiroosinna Indiriyaasi Yesuusi ‘manna woshshaaddanno’ gede koyisinsa woyite “woshshaadonsa agurte” hadhino. (Mat. 4:18-20) Hatto yaa kayinni xaa yannara halaale rosannohu baalu loososi aguranno yaa diꞌꞌikkino. Insa maatensara hasiisannore shiqishate looso loosa hasiissannonsa. (1 Xim. 5:8) Ikkollana mittu manchi halaale rosi gedensaanni maalaamittete coyiꞌra noosi lao biddi assiꞌranna balaxisiisa hasiissannore balaxisiisa hasiissannosi. Yesuusi tenne daafira xawisanni togo yiino: “Tenne baattora jiro duuꞌnitinoonte . . . [Hatteentenni] gordoho duuꞌne.” (Mat. 6:19, 20) Hanni Maariya yinanni beetto lawishsha laꞌno.

10 Maariya anjesenni hanaffe qollee gaꞌnitanno gaamo giddo godoꞌlitanno. Ise layinki dirimi rosi mine noo yannara qollee gaꞌnate dandoose roore lexxitino, hattono yannate gedensaanni yuniversite eꞌe rosate tunceenya afidhino. Ise qolleete godoꞌle lubbora baxxanno, hattono mixose tenne godoꞌlenni maccata ikkite lowo woxe afiꞌrate. Hakkiinni Maariya Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffino, hattono rossino halaale baxxino. Halaalu heeshshose biddi assidhanno gede kaaꞌlinose daafira hagiidhitino. Ise togo yitino: “Qullaawu Maxaafi biddishshi garinni heeꞌrate heeshshoꞌya biddi assiꞌranni haꞌrumma kiiro, hagiirraame ikkoomma.” Maariya ayyaanaamittetenna maalaamittete coye mitteenni illachisha dandiinannikkita wodanchitino. (Mat. 6:24) Konnira qolleete godoꞌlenni maccatanna dureette ikkate noose mixo agurte woyyinore assate doodhitino. Xaa yannara Maariya suwisaancho ikkite soqqantanni no; hattono, “hagiirraamenna woyyaabbino heeshsho heeꞌranni noomma” yitino.

11. Halaale ronseemmo woyite, mitu manni ledo noonke jaaloomi ma ikkara dandaanno?

11 Wolootu ledo noonke aante. Qullaawu Maxaafinni ronsoommo garinni heeꞌrate doodhineemmo woyite, fiixinkenna jaallanke ledo noonke aante biddi assiꞌra hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Hatto yineemmohu mayiraati? Yesuusi harunsaanosi daafira huucci woyite, “Halaalikkinni qullaawoota assinsa; ate qaali halaaleho” yiino. (Yoh. 17:17) “Qullaawoota assinsa” yaa “baxxitinore assinsa” yaano ikkitara dandiitanno. Ronsoommo halaali ledo sumuu yine heeꞌra hananfeemmo woyite, alametewiinni baxxineemmo; korkaatuno harunsineemmo biddishshi alametewiinni baxxinoho. Akatinke albiwiinni soorramino daafira mannaho ninkera noonsa lao soorrantanno. Heeꞌneemmohu Qullaawu Maxaafi biddishshi garinniiti. Ninke babbadooshshe kalaqa hasiꞌneemmokkiha ikkirono, mite jaallankenna maatenke miilla xeertidhankeranna ammanankenni kainohunni gibbankera dandiitanno. Tini dhagge diꞌꞌikkitannonke. Yesuusi tenne afinohura, “Mannaho umisi mini manni diina ikkanno” yiino. (Mat. 10:36) Hattono Isi halaale afiꞌrate yine mite coyibba agurrummoro hakkiinni roorino baꞌraarsha afiꞌneemmota buuxisino.—Marqoosi 10:28-30 nabbawi.

12. Mittu Ayihudichi halaale afiꞌrate ma assino?

12 Aarooni yinannihu Ayihudichu daddalaanchi anjesinni kayise Maganu suꞌma woshsha soꞌrote yee ammananno. Ikkollana isi halaale gooꞌrinoho. Isi Yihowa Farciꞌraasine Maganu suꞌma amaddinote shoole Ibiraawootu Afii fidallara coyishiishaano lendiro “Yihowa” yaanno suꞌma ikkitannota leellishshusi woyite lowo geeshsha hagiidhino. Aarooni rosino coyi lowo geeshsha hagiirsiiseennasi Ayihudete mukuraabe mare rosiisaanote kulino. Maganu suꞌmi daafira halaale rosinota kulinsaro insa hagiidhitannoha lawinosi; ikkollana insa dihagiidhitino. Hatteentenni, insa Maganu suꞌma rosinotera hagiidha agurte qacifatte fushshite shorritinosi. Maatesino dihagiidhitino. Ikkollana isi Yihowa daafira roore afate rosasi diagurino. Aarooni Yihowa Farciꞌraasincho ikke heeshshosi diro woꞌma Yihowara ammaname soqqamino. Ninkeno halaale ronseemmo woyite dagoomu mereero noonke ayirrinye hoongammora woy wolootu ledo noonke aante agura hasiissannonkeha ikkara dandaanno.

13, 14. Halaale afiꞌrate hiittoo hedonkenna akattanke biddi assiꞌra hasiissannonke? Lawishsha kuli.

13 Magano hagiirsiissannokki hedonna akata. Halaale afiꞌratenna Qullaawu Maxaafi biddishshi ledo sumuu yine heeꞌrate hedonkenna akatanke biddi assiꞌra hasiissannonke. Pheexiroosi tenne daafira coyiꞌranni togo yiino: “Hajajantanno ooso ikkitine, alba affinikkinni heedhinita busha yorto haꞌrunsitinoonte. . . . Heeshshoꞌne baalantenni qullaawoota ikke.” (1 Phe. 1:14, 15) Hunda Qorontoosi katamira heeꞌrannohu batinyu manni amanyootu maaeelle assannoho; hakko heeꞌranno manni halaale rosate lowo coye biddi assiꞌra hasiissannonsa. Insa Yihowa albaanni qullaawa ikkate heeshshonsa gara soorridhino. (1 Qor. 6:9-11) Hatteente gede, yannankerano batinyu manni halaale afiꞌrate yee Maganu baxannokki amanyoote agurino. Pheexiroosi hakka waro noo Kiristaanira lede togo yiino: “Daga assitanno gede akkimala ikkitonni, busha hamaandenni, dimbatenni, sirbatenni, dimbatenninna battennita kaphu maganna magansiꞌratenni heedhinoonni diri ikkino.”—1 Phe. 4:3.

14 Deviininna Jaazimiini yinanniri lowo diro dimbaano ikkite keeshshitino. Deviini woxe amadate looso loosannoha ikkirono, agattote araadonni kainohunni loososi hoogino. Jaazimiini kayinni finqilanna hanqaaleette ikkatenni egennantinote. Mitto barra Jaazimiini dimbite doogote hadhanni heedhe lame Yihowa Farciꞌraasine misiyoonenni xaaddino. Misiyoone Qullaawa Maxaafa xiinxallissansara qixxaawo assite aantanno lamalara Deviini minira martanno woyite, Jaazimiinino Deviinino dimbe no. Insara kuri misiyoone mininsara martannoha dilawinonsa. Kuri roduuwu wole yannara mari woyite insa didimbino. Jaazimiininna Deviini xiinxallo hanafihunni kayise jawaata Qullaawu Maxaafi xiinxallaano ikkino, hattono insa rosinore harunsa hanafino. Sasu agani gedensaanni, insa ago agurate murciꞌrino, hattono adhamansa higge affinoha assiꞌrino. Insa heeshshonsa biddi assiꞌrinota afinohu qooxeessinsara heeꞌranno manni giddonni batinyu Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafino.

15. Halaale afiꞌrate yine agurreemmohu shota ikkinokki coyi maa ikkara dandaanno? Mayira?

15 Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokki budenna assoote. Halaale afiꞌrate yine Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokki budenna rosicho agura shota diꞌꞌikkitino. Mitootaho Qullaawu Maxaafi biddishshi garinni heeꞌrate konne bude agura qarrissannonsakkiha ikkara dandaanno; wolootu kayinni jaallansa, ledonsa loossannorinna maatensa togo assitannokki gede xixxiibbannonsa daafira togoo bude agurate badhera higgara dandiitanno. Hakko iso reyino fiixa ayirrisate yine assinanni bude ikkiro, konne bude agura qarra ikkitara dandiitanno. (Mar. 14:1) Jawaachishannohu wolootu lawishshi togoo rosicho agurreemmo gede kaaꞌlankera dandaanno. Hanni hunda Efesooni katamira heedhinori assitinoha worbimmate assoote laꞌno.

16. Efesooni katamira heeꞌrannohu mitu manni halaale afiꞌrate yee maa assino?

16 Hundihu Efesooni katamira, agaanintete loosi batiꞌrino. Alba agaanintete coye assanno manni Kiristaana ikki gedensaanni Qullaawa Borro ledo sumuu yaannokkiha konne rosicho agure halaale afiꞌrate maa assino? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Lowo kiilaano kiilunnita maxaaffansa gamba assite mannu baalu albaanni giirtu. Hatte maxaaffa hirroonni woxi shallangeenna 50,000 kinchu birra ikkino. Kunni garinni Mootichu qaali halaꞌlanninna qeelanni haꞌri.” (Soq. 19:19, 20) Kuri ammanantino Kiristaani halaale afiꞌrate yite, lowo waaginni hidhitino maxaaffa huntino; qoleno insa hatto assansanni lowo atoote afidhino.

17. (a) Halaale afiꞌrate maa maa agurroommoha ikkara dandaanno? (b) Aananno birxichira hiikkuri xaꞌmuwa xiinxallineemmo?

17 Ati halaale afiꞌrate yite maa assootto? Ninke baalunku halaalu awawa gamba assiꞌnanni keeshshinoommo. Mitootu halaale afiꞌrate maalaamittete injo agurtanno, hattono wolootu ledo noonsa aante biddi assidhanno. Wolootu kayinni Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yitannokki hedonna akatta hattono budenna rosicho agurtanno. Qullaawu Maxaafi halaale afiꞌrate yine agurreemmo coyinni afiꞌneemmo atooti roorannota dihuluullammeemmo. Togo assanke muxxe jajja yaano Yihowa ledo muli jaalooma kalaqiꞌneemmo gede assitannonke. Halaale rosankenni afiꞌnoommo atoote hendeemmo woyite, wolootu konne halaale huꞌnitannohu woy hirtannohu mayiraati yine hedanke digattanno. Insa hatto assitannohu mayiraati? Ninke togoo soꞌro loonseemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira kuri xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo.

a Konni birxichi giddo kulloonnita mite suꞌmuwa soorrinoonni.