1, 2. (a) Pheexiroosi Yesuusi isiniitira roorsiꞌranno gede jawaachishisi yannara Yesuusi mayyee qolino? (Hanafote noo misile lai.) (b) Yesuusi hatto yee qolinohu mayiraati?

 YESUUSI rosaanora isi kulinonsari masisinonsa. Insa Yesuusi Israeelete gashshoote qolanno yite heddanni heedheenna, isi kayinni shiima yanna gedensaanni qarrame reyannota kulinonsa. Hatte yannara balaxe coyiꞌrinohu Pheexiroosiiti. Is togo yiino: “Mooticha, horontanni diꞌikkanno! Kuni coyi atera iilloonkehe!” Hakkiinni Yesuusi togo yee qolinosi: “Ati Sheexaanu muliꞌyanni hoꞌli! Ati mannunnita ikkinnina Maganunnita hedattokki daafira ati anera gufichoho.”—Mat. 16:21-23; Soq. 1:6.

² Yesuusi hatto yee coyiꞌrasi, Maganu hedonna Sheexaanu alamera heeꞌranno manni hedo mereero badooshshu noota leellishshanno. (1 Yoh. 5:19) Pheexiroosi Yesuusi batinyu alamete manni gede umisira roorsiꞌranno gede jawaachishino. Yesuusi kayinni Annisi hedo Pheexiroosi hedowiinni baxxitinota afino. Yesuusi, Maganu isi albillitte iillannosi qarriranna reyora qixxaawanno gede hasiꞌrannota afino. Yesuusi Pheexiroosira qolino dawaro, isi alamete hedo giwannotanna Yihowa hedo harunsannota leellishshanno.

3. Alamete hedo agurre Yihowa hedanno garinni heda shota ikkitinokkihu mayiraati?

 ³ Ninkena? Hendeemmohu Yihowa hedanno garinniitinso, alamete manni hedanno garinniiti? Kiristaana ikkinoommo daafira, Magano hagiirsiisannore assa hasiꞌneemmo. Yihowa hedanno garinni hedate woy mitto coye isi laꞌꞌanno garinni laꞌꞌate sharrammeemmo? Heeꞌnoommohu busha alamera ikkino daafira, hatto assa shota diꞌꞌikkitino. (Efe. 2:2) Qoleno duucha woyite alamete heeꞌranno manni ninkeneeto banxeemmo gede jawaachishannonke daafira, insa yaannore macciishsha giwa fonqolo ikkitankera dandiitanno. Yihowa hedanno garinni heda shota diꞌꞌikkitino; alamete manni hedanno garinni heda kayinni diqarrissanno.

4. (a) Alamete hedo harunsineemmoha ikkiro, hiittoore ikkineemmo? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Alamete hedo harunsineemmoha ikkiro, ninkeneeto banxeemmore ikkinammoranna danchanna busha ani afiꞌreemmo yine hendammora dandiineemmo. (Maq. 7:21, 22) Konni daafira “mannunnita” ikkikkinni Maganu hedo heedhannonke gede sharrama hasiissannonke. Kuni birxichi tennera kaaꞌlannonke. Konni birxichira Yihowa hedo heedhannonke gede assiꞌra qarrissannota ikkitukkinni kaaꞌlitannote yineemmohu mayiraatiro ronseemmo. Qoleno alame daaffannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniitiro xiinxallineemmo. Aananno birxichira qole mitto coye Yihowa ma garinni laꞌꞌannoro afa dandiineemmohu hiittoonnitironna isira noosi lao heedhannonke gede assiꞌra dandiineemmo gara laꞌneemmo.

5. Mitu manni ayino massagansara hasiꞌrannokkihu mayiraati?

⁵ Mitu manni “Maa heda hasiissannoero ayino dikulannoe. Hedeemmore ani afoommo” yaanno. Insa hatto yitannohu, hasidhinore uminsa doodha baxxannohuranna hatto assate qoosso noonke yite heddannohura ikkara dandaanno. Qoleno wolu manni illaallisansaranna wolootu lawishsha harunsitanno gede xixxiimbansara dihasidhanno. a

6. (a) Yihowa mayi wolapho uyinonke? (b) Tini wolapho dannu nookkita ikkitinoni?

⁶ Ikkollana hedonke Yihowa hedo ledo sumuu yitanno gede assiꞌneemmo yaa, uminke hedo dihendeemmo yaa diꞌꞌikkino. Layinki Qorontoosi 3:17 kultanno garinni “Mootichu Ayyaani noowa wolapho no.” Yihowa uminke ayimma heedhannonke gede wolapho uyinonke. Mittu mittunkura banxeemmori heeꞌrankera dandaanno. Yihowa kalaqinonkehuno konni garinniiti. Ikkollana wolaphonke dannu noote. (1 Pheexiroosi 2:16 nabbawi.) Yihowa kuni bushaho woy kuni danchaho yine murreemmo woyite dancha doorsha doodhate Qaalesi horoonsiꞌnammora hasiꞌranno. Tini wolapho furro fuqqo hooltannotenso, kaaꞌlitannote?

7, 8. Yihowa hedo harunsa furro fuuqqo hoꞌlitannota diꞌꞌikkitino yineemmohu mayiraati? Lawishsha kuli.

⁷ Hanni konne lawishsha laꞌno. Annunna ama oosonsara danchare rosiisa hasidhanno. Insa oosonsa ammanantinore, qarooyyenna wolootaho heddannore ikkitanno gede rosiissara dandiitanno. Hatto assansa oosonsara furro fuuqqo hoꞌlitannota diꞌꞌikkitino. Hatteentenni annunna ama hatto assansa, oosonsa albillitte hagiirru noo  heeshsho heedhanno gede kaaꞌlitannonsa. Oosonsa lophite insawiinni baxxitanno woyite, uminsa doorsha doodha dandiitanno. Anninsanna amansa rosiisinonsa garinni heeꞌra doodhituro, gedensoonni gaabbote tugannonsakki doorsha doodha dandiitanno. Tini qolte lowo gaabbonna yaaddonni gatissannonsa.

⁸ Danchu anninna ama gede, Yihowano oososi hagiirru noo heeshsho heedhara hasiꞌranno. (Isa. 48:17, 18) Konnira isi amanyootunna mannu ledo heedhannonke aante daafira biddishsha aannonke. Isi mito coye Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌneemmo gedenna hakko garinni heeꞌnammora hasiꞌranno. Tini qolte furro fuuqqo hoꞌlitannota diꞌꞌikkitino. Hatteentenni, mitto coye heeshshi gotti asse hedate dandoonke woyyeessiꞌrate kaaꞌlitannonke. (Far. 92:5; Law. 2:1-5; Isa. 55:9) Yihowa biddishsha harunsinummoro, hagiirraamma ikkineemmo gede kaaꞌlannonkeha uminke doorsha doodha dandiineemmo. (Far. 1:2, 3) Ee, Yihowa hedo harunsanke duucha doogonni kaaꞌlitannonke!

9, 10. Yihowa hedo alamete hedonni roortannota mayinni anfeemmo?

⁹ Yihowa soqqamaasine Isi hedo harunsa hasiissannonsahu wolu korkaati, isi hedo alamete hedonni lowo geeshsha roortanno daafiraati. Alame amanyootu daafira, maate hagiirru noota assiꞌrate daaafira, dancha looso afiꞌnanni garanna wole hajo daafira amaale uyitanno. Alame uyitanno amaale giddo roore, Yihowa hedo ledo sumuu yitannota diꞌꞌikkitino. Lawishshaho alame mannu hasiꞌrinore assanno gede jawaachishshanno. Qoleno foorre bunshe diafidhino yine hendanni gede assitanno. Hattono adhantinori gari korkaati nookkiha baxisinsaro babbaxxite heeꞌranna adhamansa diiga dandiitanno yite amaaltanno. Togoo amaale Qullaawu Maxaafi ledo sumuu diyitanno. Ikkina alame uyitanno amaale Qullaawu Maxaafi amaalenni roortannoni?

¹⁰ Yesuusi “Egennote [woy, hayyote] halaalaanchimma gumisenni leeltanno” yiino. (Mat. 11:19) Alame tekinoolojetenni baasa lophitinoha ikkirono, hagiirrenke huntanno coyibba lawishshaho ola, mitto sircho bade giwanna jaddo huna didandiitino. Qoleno alamete aana batinyu manni foorre qarra afiꞌrinokkiri gede asse laꞌꞌanno. Batinyu manni togoo assooti, maate billaallitanno gede assannotanna dhibbanna wole shetto abbannota huwatino. Maganu hedo harunsanno Kiristaanira kayinni, hagiirru noo maate, fayyimmanna alamete doyichora noo roduuwinsa ledo dancha aante noonsa. (Isa. 2:4; Soq. 10:34, 35; 1 Qor. 6:9-11) Tini Yihowa hedo alamete hedonni roortannota dileellishshanno?

11. Muse ayi hedo harunsino? Tini mayi guma abbitino?

¹¹ Hunda heedhinoti Yihowa soqqamaano Yihowa hedo taalle nookkita ikkitinota wodanchitino. Lawishshaho Muse “Gibitsete gobba egenno baala” rosinoha ikkirono, addu hayyo afiꞌnannihu Yihowawiinni ikkinota wodanchino. (Soq. 7:22; Far. 90:12) Isi Yihowa, “hedoottori maatiro kulie” yee huucciꞌrino. (Ful. 33:13) Muse Yihowa hedo harunsino daafira, Yihowa hedinore wonshate horoonsiꞌrinosi; hattono kaajjado ammana noosi mancho ikkinota xawisino.—Ibi. 11:24-27.

12. Phaawuloosi doorsha doodhate maa horoonsiꞌrino?

¹² Soqqamaasinchu Phaawuloosi worbaho, roso rosinoho, hattono Giriiketenna Ibiraawootu Afoo coyiꞌra dandaannoho. (Soq. 5:34; 21:37, 39; 22:2, 3) Ikkollana  isi alamete hedo diharunsino. Hatteentenni isi Maganu Qaale horoonsiꞌrino. (Soqqamaasinete Looso 17:2; 1 Qorontoosi 2:6, 7, 13 nabbawi.) Phaawuloosi hatto assasinni, soqqanshosinni dancha guma afiꞌrino, hattono hegeri baraarsha agadhino.—2 Xim. 4:8.

13. Hedonke Yihowa hedo ledo sumuu yitanno gede assate qeechu noosihu ayeti?

¹³ Ee, alamete hedo Maganu hedora tana nafa didagganno. Barru baala Maganu hedo harunsa, hagiirraamma ikkineemmonna heeshshonke seekkanno gede assitanno. Ikkollana Yihowa isi hedo harunsineemmo gede digiddeessannonke. “Ammanaminohunna wodanaamu” borojjichino ikko songote cimeeyye mannu hedo diꞌꞌillaallissanno. (Mat. 24:45, NW; 2 Qor. 1:24) Hatteentenni mittu mittunku Kiristaanchi hedosi Maganu hedo ledo sumuu yitanno gede assiꞌrate qeechi noosi. Hatto assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

14, 15. (a) Yihowa hedo heedhannonke gede maa hiinca hasiissannonke? (b) Roomu Sokka 12:2te garinni, alamete hedo surrenke giddora eꞌannokki gede gargadha hasiissannonkehu mayiraati? Lawishsha kuli.

¹⁴ Roomu Sokka 12:2 togo yite amaaltannonke: “Maganu hedo dancha, hagiirsiissannotanna guuta ikkitinota affinanni gede, wodaniꞌne haarooꞌmo ikkinnina tenne gobba [woy, alame] mannita busha doogo hadhinoonte.” Kuni qullaawu ayyaaninni borreessinoonni qummeeshshi, halaale ronsammora albaanni harunsineemmo hedo ikkitutano ikkituro xa kayinni hedonke Maganu hedo ledo sumuu yitanno gede assiꞌra dandiineemmota leellishanno. Sirchunni ragiꞌnoommorinna konni albaanni heeshshonke giddo iillinonkeri mito geeshshano ikkiro hedonke quxara dandaanno. Ikkollana surrenke haaro coye rosanna yannate kiiro soorrama diagurtanno. Roore anga surrenke giddora eanno gede assiꞌneemmori surrenke soorranno. Konnira Yihowa hedo hiincineemmoha ikkiro, isi hedo gara ikkitinota buuxa dandiineemmo. Hakkiinni mito coye isi laꞌꞌanno garinni laꞌꞌate rosichi heeꞌrannonke.

¹⁵ Ikkollana hedonke Yihowa hedo ledo sumuu yitanno gede assiꞌrate, ‘tenne alame mannita busha doogo haꞌneemmokki’ gede qoropha hasiissannonke. Maganu hedo ledo sumuu yitannokki hedo surrenke giddora eꞌara wodha dihasiissannonke. Tenne daafira seekke huwatate hanni mitto lawishsha laꞌino. Mittu manchi una ikkitanno sagale ite fayyimmasi woyyeessiꞌra hasiꞌranno. Ikkollana kuni manchi amadooshshe baꞌino sagale afiꞌri gede itannoha ikkiro, una ikkitano sagale itasi tirtannori dino! Hatteente gede, alamete hedo wodaninke giddora eꞌanno gede assiꞌneemmoha ikkiro, Yihowa hedo daafira rosanke tirtannori dino.

16. Hiittoo coyiwiinni xeertiꞌra hasiissannonke?

¹⁶ Alamete hedowiinni woꞌmunni woꞌma xeertiꞌra dandiineemmoni? Alametenni baxxine heeꞌra didandiineemmo. Mite alamete hedo xoonqe gata dandiineemmokkite. (1 Qor. 5:9, 10) Sabbankeemmo woyite nafa kaphu rosonna ammana macciishshineemmo. Gara ikkitinokki hedowiinni woꞌmunni woma xeertiꞌra dandiineemmokkiha ikkirono, togoo hedo hiincineemmokki woy ammanne adhineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Yesuusi gede, ninkeno Sheexaanu hedo ranke giwa hasiissannonke. Qoleno dandiinummo deerrinni alamete hedowiinni xeertiꞌra hasiissannonke.—Lawishsha 4:23 nabbawi.

17. Alamete hedo daaffannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Lawishshaho, jaalla doodhineemmo woyite qoropha hasiissannonke. Qullaawu  Maxaafi Magano magansiꞌrannokki manniwa aana agura hoongummoro, insa heddanno garinni heda hananfammora dandiineemmota kule qorowisiisannonke. (Law. 13:20; 1 Qor. 15:12, 32, 33) Boohaarshano qorophine doodha hasiissannonke. Suutu soorro, finqille woy maaeelle jawaachishanno boohaarshiwiinni xeertiꞌneemmoha ikkiro, “Maganu egenno” ledo sumuu yitannokki hedo daaffannonkekki gede qorophineemmo.—2 Qor. 10:5.

18, 19. (a) Goꞌlino garinni shiqqannota alamete hedo qoropha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Ninkeneeto mayine xaꞌma hasiissannonke? Mayira?

¹⁸ Goꞌlino garinni daggannota alamete hedono wodanchanna togoo hedowiinni xeertiꞌra hasiissannonke. Lawishshaho mite odoo, mite poletiku gaamo dancha ikkitinohu gede assite shiqishshara dandiitanno. Mite odoo qolte alamete mixonna hasatto harunsinanni gede jawaachishshannota ikkitara dandiitanno. Mite filmenna maxaaffa, meessiꞌranna maatete roorsiꞌra hasiissannotanna gara ikkitinohu gede assite xawissanno. Ikkollana togoo hedo Qullaawu Maxaafi ledo sumuu diyitanno. Qullaawu Maxaafi, ninkeno ikko maatenke hagiirru noota ikkitannohu baalunkunni roorsine Yihowa banxeemmoha ikkiro ikkinota kulanno. (Mat. 22:36-39) Mite qaaqquulleho qixxeessinanni borro, woy filme qaaqquullu maaeela coye giwannokki gede assitannote.

¹⁹ Hatto yaa kayinni dancha boohaarsha boohaara dihasiissannonke yaa diꞌꞌikkino. Ikkollana ninkeneeto togo yine xaꞌma hasiissannonke: ‘Alamete hedo goꞌlino garinni rosiinsanni woyite wodancheemmo? Anino ikko qaaqquulliꞌya mite televizhiineete pirogiraame woy borro qorophineemmo? Oosoꞌya laꞌannohu alamete coyi hunannonsakki gede, hattono Yihowa hedo heedhannonsa gede kaaꞌlanni noommonsa?’ Maganu hedonna alamete hedo mereero noo badooshshe wodanchinummoro ‘tini alame huntannonkekki’ gede qoropha dandiineemmo.

20. Yihowata woy alamete hedo harunsineemmo gede assannonkeri maati?

²⁰ Mashalaqqe afiꞌneemmoti lame doogga calla noota qaaga hasiissannonke. Insano: Yihowaatinna Sheexaanu alameti. Ninke quxxanni noonketi hiittenneeti? Alamete mashalaqqe, hedonke daaffaranna rooru manni ikkannota ikkineemmo gede assitankera dandiitanno. Surrenke giddora eanno coye qoropha hasiissannonkehu iseraati.

21. Aananno birxichira maa ronseemmo?

²¹ Konni birxichira, Yihowa hedanno garinni hedate busha hedowiinni xeertiꞌra calla guddannokkita ronsoommo. Albinni roore Maganu hedanno garinni hedate, isi hedo hiinca hasiissannonke. Aananno birxichira tenne assa dandiineemmo doogga ronseemmo.