1, 2. Ayyaanaamittetenni lophinanni haꞌneemmo woyite maa ronseemmo? Lawishsha kuli.

 HANNI mittu manchi shiimu qaaqqira baraarsha uyino yine hendo. Hakkiinni qaaqqu anninna ama “Galateemmohe yii” yitannosi. Qaaqqu baraarsha uyisi mancho galatinoha ikkirono, hatto assinohu annisiranna amasira hajajamate geeshshira calla yeeti. Ikkollana isi caakko daranni haꞌranno woyite, annisinna amasi mannu danchare assannosi woyite galatanno gede kultinosihu mayiraatiro huwatanno. Kuni qaaqqi anje galatu daafira seekke rosinohura, yannate gedensaanni manna umisinni kae galatannoha ikkanno.

² Hatteente gede, ninkeno umo Yihowa daafira ronsummo woyite isira hajajama mageeshshi geeshsha hasiissannotero wodanchinoommo. Ayyaanaamittetenni lophinanni haꞌneemmo woyite kayinni, Yihowa daafira yaano isi maa baxannoro, maa giwannoro, hattono mitu coyira noosi lao huwanteemmo. Mitto doorsha doodhineemmo woyite Yihowa hedo harunsa roso assiꞌnummoro, Isi hedanno garinni hedate sharrammanni heeꞌnoommo.

3. Yihowa hedanno garinni heda rosa qarra ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

 ³ Yihowa hedanno garinni heda rosanke hagiirsiissannota ikkiturono, guuntete xeꞌne noonkere ikkinoommo daafira mito coye Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌa qarra ikkitankera dandiitanno. Lawishshaho Yihowa foorre, woxu baxille, sabbakate looso, mundee garimale horoonsiꞌranna wole coyibba ma garinni laꞌꞌannoro anfoommo. Ikkollana Yihowa kuri coyibba hakko garinni laꞌꞌannohu mayiraatiro leella hoogankera dandaanno. Tenne yannara maa assa dandiineemmo? Yihowa hedanno garinni hedate dandoonke woyyeessiꞌrate mayi kaaꞌlannonke? Hatto assanke albillitte doodhineemmo doorshira kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

4. Phaawuloosi “Wodaniꞌne haarooꞌmo” yaasi mayyaate?

⁴ Roomu Sokka 12:2 nabbawi. Soqqamaasinchu Phaawuloosi konni qummeeshshira Yihowa hedanno garinni heda rosate yaa mayyaatero xawisino. Sai birxichira ‘tenne alameta busha doogo haꞌneemmokki’ gede alamete hedo surrenke giddora eꞌannokki gede gargadha hasiissannonketa ronsoommo. Ikkollana Phaawuloosi ‘wodaninke haarooꞌmanni haꞌranno’ gedeno assiꞌra hasiissannonketa kulino. Hatto yaa, Maganu Qaale xiinxalla, hedosi huwatanna hiinca, hattono isi hedanno garinni heda rosate yaate.

5. Iimi adda nabbawatenna xiinxallote mereero noo badooshshe xawisi.

⁵ Xiinxallote yaa, mitto roso iimi adda nabbawa woy xaꞌmote dawaro ikkitanno hedo xuruura calla diꞌꞌikkitino. Xiinxallineemmo woyite, nabbambanni heeꞌnoommori Yihowa daafira, doogosirenna hedosi daafira maa rosiisannonkero huwatate woꞌnaalleemmo. Maganu mito coye asse yee wole coye kayinni hoolinohu mayiraatiro wodanchineemmo. Qoleno ronsoommore harunsine heeshshonkenna hedonke biddi assiꞌra hasiissannonke. Xiinxallinummo kiiro kuri coyibba hiinca dandiineemmokkiha ikkara dandaanno; ikkirono nabbamboommore seekkine hiinca hasiissannonke; xiinxallote yanna giddo darate ikkitannota hiincinanni sayisa hasiissannonkeha ikkara dandaanno.—Far. 119:97; 1 Xim. 4:15.

6. Yihowa hedo hiinca maaho kaaꞌlitannonke?

⁶ Maganu Qaale ganyine hiincineemmoha ikkiro, mitto kaajja coye huwanteemmo. Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa hedo guuta ikkitinota buunxeemmo. Mito coye isi laꞌꞌanno garinni laꞌꞌa hananfeemmo, hattono isi lao ledo sumuu yaannore assineemmo. Qoleno ‘haarooꞌminanni’ haꞌneemmo, hattono wolu garinni heda hananfeemmo. Galle honse Yihowa hedanno garinni heda ronseemmo.

7, 8. (a) Yihowa maalaamittete coye ma garinni laꞌꞌanno? (Hanafote noo misilla lai.) (b) Yihowa hedanno garinni hendeemmoha ikkiro, heeshshonke giddo maa balaxisiinseemmo?

⁷ Hedonkenna assootinke xaadooshshe afiꞌrino. (Maq. 7:21-23; Yai. 2:17) Hanni tenne huwatate mito lawishsha laꞌno. Yesuusi ilamino gara kultannoti Wongeeluwate xagge, Yihowa maalaamittete coye ma garinni laꞌꞌannoro xawissanno. Yooseefinna Maariyaami dureeyye ikka hoogirono, Yihowa insara Beettosi lossate qoosso uyinonsa. (Lew. 12:8; Luq. 2:24) Yesuusi ilami yannara Maariyaami iso “Wosinu galanno dargi nookki daafira, hoccunni xaaxxe hoowete saadate hayisso worranni badiri aana” goxissino. (Luq. 2:7) Yihowa hasiꞌroommero, Beettisi dancha basera ilamanno gede assa dandaanno. Ikkollana Yihowa, Yesuusa  ayyaanaamittete coye balaxisiissanno maate lossitara hasiꞌrino. Yihowa albaanni lowo waaga afidhinoti tenneeti.

⁸ Yesuusi ilamino gara kultannote tenne xaggenni, Yihowa maalaamittete coye ma garinni laꞌꞌannoro huwata dandiineemmo. Mitu annuwinna amuuwi oosonsa dureeyye ikkitara hasidhanno; tini qolte mitootaho Yihowa ledo noonsa jaaloomi baꞌꞌanno gede assitino. Yihowa qole baalunkurinni roorse laꞌꞌannohu Isi ledo noonke jaaloomaati. Ati tenne hajo lainohunni Yihowa hedanno garinni hedatto? Heeꞌratto heeshsho tenne leellishshanno?—Ibiraawoota 13:5 nabbawi.

9, 10. Yihowa gede wolootu gufidhara hasiꞌneemmokkita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Hanni Yihowa woloota gufidhanno gede assa ma garinni laꞌꞌannoro leellishanno lawishsha laꞌno. Yesuusi togo yiino: “Ane ammaꞌnitinori kuri shiimmaaddu giddonni mitto soꞌrisiisanno manchi, lowo daamma haxote usudhe baaru giddo bairo woyyannosi.” (Maq. 9:42) Tini shotinse laꞌnanni yaatto diꞌꞌikkitino! Yihowano, anfanni heeꞌne Yesuusi harunsaano giddo mittu nafa gufiꞌranno gede assinannita dibaxanno.—Yoh. 14:9.

¹⁰ Wolootu gufidhanno gede assa lainohunni Yihowaranna Yesuusira noonsa lao noonke? Assootinke tenne leellishanno? Lawishshaho, ninke baxissinonke uddanno woy seensanni gari songote giddo mitootu koffi yitanno gede assannoha woy wolootu amanyoote bainore heddanno gede assannota ikkiro maa assineemmo? Roduuwinkera noonke baxilli, uminke injo agurreemmo gede assannonke?—1 Xim. 2:9, 10.

11, 12. Yihowa giwannore giwanna meessaneeto qeeꞌlate akati bushare assineemmokki gede agarooshshe ikkannonkehu hiittoonniiti?

¹¹ Sayikki lawishshi Yihowa bunshe giwannota leellishannoho. (Isa. 61:8) Yihowa, ragiꞌnoommote guuntete xeꞌnenni kainohunni gara ikkinokkire assa rakkannonketa afinoha ikkirono, isinte gede bushare gimbeemmo gede jawaachishinonke. (Amootsi 5:15 nabbawi.) Yihowa bunshe giwannohu mayiraatiro hiincanke, isi giwannoha aye coyeno giwate murciꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke.

¹² Yihowa gede bunshe gimbeemmoha ikkiro, Maganu Qaali giddo xawinse kulloonnikkiha ikkiro nafa, mito assoote gimbeemmo. Lawishshaho, meentu labballu giwoodira ofolle sirbanno sirbi (Laappi daansingi) alamete aana rosaminoha ikkino. Mitootu togoo sirbi siimu xaadooshshi ledo mitto diꞌꞌikkino yite coyidhannoha ikkara dandaanno. a Ikkollana togoo assooti busha coye baala giwanno Magano Yihowa hagiirsiisannoni? Meessaneeto qeeꞌlate akata lossiꞌne, hattono Yihowa giwanno coye gimbe bushu coyiwiinni xeertiꞌno.—Rom. 12:9.

13. Albillitte dancha doorsha doodhate, balanxe Yihowa hedo afate woꞌnaala hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Xiinxallineemmo woyite, mitu coyira Yihowara noosi lao wodanchate woꞌnaala hasiissannonke; hatto assanke albillitte dancha doorsha doodhate kaaꞌlitannonke. Balanxe qixxaambummoro, hendoommokki coyi iillannonke woyite maa assa hasiissannonkero digurchaambeemmo. (Law. 22:3) Hanni mite Qullaawu Maxaafi lawishshuwa laꞌno.

14. Yooseefi Phoxifaari galtera qolino dawaronni maa ronseemmo?

 ¹⁴ Phoxifaari galte Yooseefi ledose foorano gede assite soꞌrisiisate woꞌnaaltu yannara isi hatto assa giwino; tini isi Yihowa adhanna adhamate noosi lao hiincinota leellishshanno. (Kalaqama 39:8, 9 nabbawi.) Qoleno isi Phoxifaari galtera, “Maganu albaanni tenne jawa bunshenna konne cubbo hiitto asse looseemmo?” yaasi Maganu hedanno garinni hedannota buuxissanno. Ninkena? Lawishshaho mittu ledoꞌne loosannohu garimale baxille leellisha hanafiro ma assitinanni? Woy mittu manchi mobayilekkira amanyoote baꞌino sokka woy misilella soyihe? b Konne coye Yihowa hiittoonni laꞌꞌannoro wodanchinummoronna isi hedanno garinni hendummoro hattono danchare assate murciꞌnummoro, isira ammanamme heeꞌra diqarrissannonke.

15. Sasu Ibiraawooti gede Yihowara ammanamme heeꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Hanni xa Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago yinanniri sasu Ibiraawooti lawishsha laꞌno. Insa Moote Nabukadanatsoori seekkinote culku misilera kumbuula gibbino; hattono mootete qoltino dawaro Yihowara ammaname heeꞌrate yaa mayyaatero hiincitinota leellishshanno. (Ful. 20:4, 5; Dan. 3:4-6, 12, 16-18) Loosiisaanchikki kaphu ammana ledo xaadooshshe afiꞌrino ayyaanira woxe fushshatto gede xaꞌmihero maa assatto? Togoo coyi tuncu yaahe geeshsha agadha agurte, Yihowa tenne hajo daafira mayi lao noosiro xaanni mayira dihiincatto? Konni daafira togoo coyi tuncu yaannohe woyite, sasu Ibiraawooti assitu gede danchare assanna coyiꞌra shota ikkitannohe.

16. Yihowa hedo seekkine wodancha hedeweelcho hikkiminnu hasiisannonke woyitira kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Yihowa hedo hiincakki hedeweelcho xagisira hasiissannohe woyite Yihowara ammanante heeꞌrate kaaꞌlitannohe. Woꞌma mundee woy shoolenta qara qara mundeete beehache adhineemmokkiti egennantinote. Ikkollana mite mundee horoonsiꞌne xaginsanni ogimma lainohunni mittu mittunku Kiristaanchi Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni umisi doorsha doodha  hasiissannosi. (Soq. 15:28, 29) Tennera maa assineemmoro doodha hasiissannonkehu xiwamme hospitaale eꞌne woy rakkote giddo heeꞌne diꞌꞌikkino. Tenne hajo daafira xiinxallanna maa assinankera hasiꞌneemmoro heda hasiissannonkehu xaati. c

17-19. Yihowara babbaxxino coyi daafira noosi lao xaanni xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati? Balanxe qixxaawa hasiissannonkeha mito coye kuli.

¹⁷ Pheexiroosi “Mooticha, horontanni diꞌikkanno! Kuni coyi atera iilloonkehe!” yee Yesuusira gara ikkitinokki amaale amaalisi woyite, Yesuusi bayichonko mayyee qolinosiro hanni hedi. Yesuusi, Maganu fajjo maatiro, hattono heeshshosinna reyosi daafira kultanno qummeeshshuwa balaxe seekke hiincikki digatino. Togo assasi Yihowara ammaname heeꞌrate murciꞌrannonna umisi horo aguranno gede assitinosi.—Maatewoosi 16:21-23 nabbawi.

¹⁸ Xaa yannara Maganu mannisi isi ledo noonsa jaalooma kaajjishiꞌraranna loososi woꞌmu wodaninni loosara hasiꞌranno. (Mat. 6:33; 28:19, 20; Yai. 4:8) Ikkollana Pheexiroosi Yesuusa assinte gede, mitu manni suwashshu wodaninni kae tenne assineemmokki gede assate woꞌnaalara dandaanno. Lawishshaho, loosiisaanchikki lowo saate loosittoro woxe ledeemmohe yaara dandaanno; ati kayinni hatto assittoro ayyaanaamittete coye assatto yanna hoogattota afootto. Woy rosu mine xeertowa hadhe roore roso rosatto gede koyinsanniheha ikkara dandaanno. Huuccatto assidhe xiinxallattohu, hattono tenne assate murciꞌrakkira albaanni maatekki woy songote cimeeyye amaale xaꞌmirattohu togoo coyi iillihehu gedensaanniiti? Yihowara tenne hajo daafira mayi lao noosiro afatenna isi hedanno garinni hedate xaanni mayira diwoꞌnaalatto? Woꞌmante yannara togo assattoha ikkiro, fonqolo baala qeela shota ikkitahera dandiitanno. Yihowara soqqantanni heeꞌrate murciꞌrootto daafira maa assattoro seekkite afootto.

¹⁹ Yihowara ammanama qarra ikkitannohe gede assanno coyi wolu garinnino hedeweelcho iillahera dandaanno. Tuncu yaannonke coye baalunkura balaxe qixxaawa dandiineemmokkiti egennantinote. Ikkirono hojju xiinxallo assiꞌneemmo woyite Yihowa hedo hiincineemmoha ikkiro, fonqolu iillannonke yannara ronsoommore roore qaangammoranna loosunni leellinshammora dandiineemmo. Konnira xiinxallineemmo woyite, babbaxxino coyi daafira Yihowara mayi lao noosiro, isi hedanno garinni hedatenna tini xaarano ikko albillittete kaaꞌlitannonkehu hiittoonniitiro wodanchate woꞌnaallo.

20, 21. (a) Haaro alamerano wolapho afiꞌneemmo yineemmohu mayiraati? (b) Xaa yannarano hagiirre afiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

²⁰ Haaro alame quqquxamme agadhine heeꞌnoommo. Ninke giddo rooriidi gannate ikkitanno uullara hegerera heeꞌrate hexxo noonke. Maganu Mangiste gashshitanno woyite mannu ooso xaa yannara iillannonsa qarrinni wolaphitanno. Haaro alamerano mitti mittinke uminke doorsha doodhate qoosso noonke.

²¹ Hatto yaa kayinni wolaphonkera gawalo dino yaa diꞌꞌikkino. Keeraano mitto doorsha doodhitanno woyite Yihowa hedonna higgenni massagantanno. Tini lowo geeshsha hagiirsiissannotenna keeru batiꞌranno gede assitannote. (Far. 37:11) Hakka geeshsha kayinni Yihowa hedanno garinni hedatenni hagiirre afiꞌra dandiineemmo.