Ilamoommohu 1948nni Neezerilaandeteeti. Layinki diro maatenke ledo Biraazilete Sao Pawulo yinanniwa haˈnummo. Anniˈyanna amaˈya ganye beetekiristaane haˈranno; hattono hashshi hurbaate intummohu gedensaanni ganyine Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo. Hakkiinni galagalle 1959 Yunayitidi Isteetise haˈne Masachuseeti yinanniwa heeˈra hananfummo.

Anniˈya sette ikkannohu mininke mannira hasiisannore wonshate diinaggaawe loosanno. Isi duuchawa loosino lawishshaho, addi addi uduunne bayichunni bayicho masse hiranno, doogo loossanno dirijjite giddo loosino hattono mittu horophillu xaawira loosino. Isi horophillu xaawira loosa hanafita, addi addi gobba haˈra dandiineemmo daafira maatenke lowo geeshsha hagiidhitino.

Layinki dirimi roso rosanni noommo yannara duucha woyite ‘Lophummoro maa asseemmo ikka?’ yee hedeemmo. Mite jaallaˈya yuniversite ea doodhitino; wolootu kayinni olanto ikkitino. Ani kayinni olama agurina gibbo nafa baxeemmokki daafira olanto ikka dihasiˈroommo. Olanto ikka hasiˈroommokki daafira yuniversite eate murciˈrummo. Hakkiinni hagiirraamo ikkeemmo gede kaaˈlitannoe yee hedoommo daafira wole manna kaaˈla hasiˈrummo.

Heeshshote kaima afate quqquxamoommo daafira yuniversite eummoti Antiropoolojete (mannu daafira xiinxallitanno sayinse) roso rosa baxoommo. Hakkiicho suutu soorro daafira ronsoommo hattono rosiisaano tini garaho yine ammannammora hasidhanno. Anera kayinni mitu rosi diadhaminoe, kuni rosi taje dinooho; tini qolte sayinsete ledo sumuu diyitannote.

Yuniversitete danchu amanyooti daafira dirosiinsoonninke. Hatteentenni rosunni dancha guma afiˈrate calla dandiinummore baala assineemmo gede rosiinsoonninke. Jaallaˈya ledo boohaaranna jingilli assitanno xagga adha hagiirsiissannoe; kayinni kuni hagiirri mulenni baˈˈannoho. “Hagiirru noo heeshsho tenneeti?” yee hedummo.

Hakkiinni Bosteni yinanni katama haˈre yuniversite eummo. Rosu minira baaxxeemmo woxe afiˈrate rosu cufamanno woyite looso looseemmo; Yihowa Farciˈraasine ledo mite yee xaadoommohu hakkiicho loosanni heeˈreeti. Ledoˈya loosanno manchi Daanieeli fooliishsho 4te noota “lamalu diri” daafira kultanno masaalo kulie; hattono heeˈnoommohu goofimarchu barri giddo ikkinota xawisinoe. (Dan. 4:13-17) Konne hasaawa agura hoogummoronna ammane adhummoro xa heeˈranni noommo gara agura hasiissannoeta huwatummo. Hakko daafira konni manchinni xaadeemmokki gede murciˈrummo.

Yuniversitete, Wodiidi Ameerika haˈre umiˈya fajjonni manna kaaˈleemmo gede assannoe roso rosoommo. Kaaˈlo hasiissannonsa manna kaaˈla hagiirru noo heeshsho heeˈreemmo gede assitannoe yee hedoommo. Ikkollana togo assano hagiirru noo heeshsho heeˈreemmo gede assitannoekkita huwatummo. Hexxo mudhoommo daafira yuniversitete roso rosa agurummo.

Onkoleessa 1970nni, alba anniˈya loosannowa horophillu xaawira loosate Neezerilaandete nooha Amisteridaami yinanni katama haˈrummo. Konni loosinni kainohunni addi addi gobbuwa lawishshaho Afirikaho, Ameerikaho, Awuroppahonna Iisiyaho noo gobbuwa haˈroommo. Haˈroommo gobbuwa ikkitutano ikkituro baalante gobbuwara lowo qarri nootanna konne qarra tira dandiinohu nookkita huwatummo. Mitto leellino looso loosa hasiissannoe yee heda aguroommokki daafira galagale Yunayitidi Isteetise hige wirro Bosteni noo yuniversite eˈˈe rosa hanafummo.

Galagale yuniversite eoommoha ikkirono, heeshshote daafira nooe xaˈmuwara dawaro afiˈroommokkita mulenni wodanchummo. Asseemmori leella giwinoe daafira mitto Antiropoolojete rosiisaancho amaaˈlummo. Isi, “Rosa mayira diagurattoyya? Yuniversitete roso agura hasiissannohe” yiieta dhagge assiˈrummo. Hakkiinni, hasiˈrummonti diˈˈiseeti yee yuniversitete roso agurummo.

Xaano hagiirru noo heeshsho heeˈra dandoommokki daafira, mitte dagoomu harunsanno bude gibbannotenna keerunna baxillu heeˈranno gede assineemmo yitanno gaamo wido ikkummo. Aninna mite jaallaˈya Yunayitidi Isteetise tayinse saˈne Meksikote noohu Akapulko yinanniwa haˈnummo. Hakkiicho mannu bude harunsannokkihunna mittu qarri nookkiha woy yaadikkinni heeˈrannoha lawanno manni ledo heeˈra hananfummo. Insa ledo heeˈrummohu gedensaanni mulenni insa heedhanno heeshsho geedanno hagiirre afiˈnanni gede assitannokkita ikkitinota huwatummo. Isinni insa giddo rooru manni ammanamannokkiho.

Hatte mereero, alba shiimu heeˈre asseemmo yee halcheemmore heda hanafummo. Yowolotenni  wolu laaqanna ikkikkinni umiˈya laaqiˈranni haˈra hasiˈroommo. Hatto assa dandeemmohu umiˈya yowolo heedhuero callaati. Jaaliˈya Toomirano anete gedee halcho noosi daafira isi ledo yowolotenni alame doyate murciˈnummo. Biifado giddichora haˈre dagoomu wodho harunsummokkinni heeˈra hasiˈroommo.

Aninna Toomi Ispeenete Barseloonu mule noohu Areyinsi dee Maari yinanniwa haˈnummo. Hakkiinni 9.4 m ikkitannota Leyigira yinanni yowolo hidhinummo. Tenne yowolo injiitannonke gede haaro assine biddi assiˈra hananfummo. Haˈneemmo bayichira iillate muddammoommokki daafira, motore tirre hoolle hakko bayicho angeemmo waa lende wodhinummo. Shiimaadda malkara yowolo hasiˈnoommo widira qolate 5 m ikkannoha lame laaqiˈraasincho hidhinoommo. Jeefote, Hindete Wuqiyanoose giddo noote Seeshaalsi yinanni giddicho haˈrate kaˈnummo. Haˈnammora hendoommohu galchimi Afiriki qooxeessa amande Wodiidi Afirikira noohu Kepi ovi Gudi Hoppi yinanni qooxeessi widoonni hingeeti. Haˈneemmo raga afate beeddahe, kaarta, maxaaffa hattono wolere addi addire horoonsiˈnoommo. Heeˈnoommo bayicho soˈnummokkinni anfeemmo gari dhagge ikkinoe.

Mulenni, tini haqqunni seekkinoonniti akkala yowolo wuqiyaanoosete aana haˈra dandiitannokkita wodanchinummo. Mitte saate giddo 22 litire ikkanno wayi giddora eanno! Hanafote kulummoˈnente gede, dambalu kaita waajjoommo daafira lowo diri gedensaanni mite yee huuccatto assiˈrummo; qoleno gantummoro Magano afate woˈnaaleemmo yee qaale eoommo. Dambaluno uurrino anino eoommo qaale agadhoommo.

Baaru aana heeˈrenni Qullaawa Maxaafa nabbawa hanafummo. Qaccenna qacce leeltannokkiwa Mediteraaniyu Baarira mereeroho ofolline kukkubbitannota addi addi qulxuˈme laˈˈa mageeshsha hagiirsiissannoro hedde. Hashsha hashsha lowo beeddahe laeemmo woyite lowo geeshsha dhagge assiˈreemmo; hattono mannu oosora hedanno Magani noota albinni roore ammanoommo.

Baaru aana boode lamala keeshshinummohu gedensaanni, Ispeenete noote Alikante yinanni malka iillinummo; hakkiicho woyyitino yowolo hidhinammora ninke yowolo hidhanno manna hasiˈra hananfummo. Ninke yowolo akkala, motore nookkitanna waa eessitannota ikkitino daafira hidhannoha afiˈra didandiinoommo. Ikkollana tini yanna anera Qullaawa Maxaafa nabbawate maltinote.

Qullaawa Maxaafa roore nabbawummo kiiro konni maxaafi giddo hagiirru noo heeshsho heeˈrate kaaˈlanno biddishshi noota huwatummo. Qullaawu Maxaafi amanyootunni xuru nookki heeshsho heeˈrate daafira xawise kulanno gara laummoti dhagge assiˈrummo; hakkiinni anino ikko wolu batinyu manni ninke Kiristaanaho yinanni heeˈnenni Qullaawu Maxaafi kulannore lashshi assine agurreemmohu mayiraatiyya yee hedummo.

Heeshshoˈya giddo lowore biddi assiˈrate murciˈrummo; hakko daafira jingilli assitanno xagga adha agurummo. Qullaawu Maxaafi biddishshi garinni heeˈranno manni nooti dihuluullissannote yee hedummo; hakko daafira konni manni ledo xaada hasiˈrummo. Hakkiinni layinkimeeshsho Magano huucciˈrummo; tenne yannara huucciˈroommohu kayinni konni manninni xaadeemmo gede kaaˈlaeraati.

Addu ammaˈno afiˈrate mitte mittenti ammano yitannore afa hasiissannoe yee hedoommo. Alikaante qooxeessi giddo haˈranni batinye beetekiristaanna laoommo. Kuri giddo batinyeho addi addi misilla noonsa daafira addu ammaˈno ikkitinokkita huwatummo.

 Mitto barra Sambatu hawarro, malka leeltannowa tullote ofolle Yaiqoobi fooliishsho 2:1-5 geeshsha noo hedo nabbawanni noommo; qummeeshshu, dureeyyete roorsiˈra gara ikkitinokkita kule qorowisiisanno. Hakkiinni dirre yowolonkewa haˈranni, ammaˈnote gambooshshe assiˈnanniha lawanno mine laummo; mineho eˈnanniwa “Yihowa Farciˈraasineta Gambooshshu Addaraashe” yitanno borro gannoonni.

‘Kuri mannoota fonqole laˈˈanna insa ane ma garinni haadhannoero afa hasiissannoe’ yee hedummo. Hakko daafira mulla lekkanni, ereeda lossiˈre heeˈre hattono tattaˈino bolaale qodhe Gambooshshu Addaraashe eummo. Hakkiinni soqqamaanchu mitte jawa mancho mule ofolleemmo gede assie; ise lallawo shiqishannohu kulanno qummeeshsha faˈna dandeemmo gede shaqqillunni kaaˈlitinoe. Gambooshshu gedensaanni baalunku dagge keere haadhinoe garinna shaqqillinsa dhagge ikkinoe. Mittu manchi minesi haˈne Qullaawu Maxaafi daafira hasaambeemmo gede koyisie; kayi ani hakka woyite Qullaawa Maxaafa nabbawe gudoommokki daafira, “Hasaawate qixxaawummoro kuleemmohena” yuummosi. Hakka geeshsha kayinni baalanka gambooshshe haˈra hanafummo.

Boode lamala gedensaanni hakko manchi minira haˈrummo; isino xaˈmuwaˈyara Qullaawu Maxaafi giddonni dawaro qolie. Isi mitte lamala gedensaanni mitto borsa woˈma dancha uduunne uyie. Isi konni uduunni anni, Qullaawu Maxaafi mimmito banxeemmo gedenna ola ronseemmokki gede kulanno biddishsha harunsino daafira usurreenna usuru mine noota kulie. (Isa. 2:4; Yoh. 13:34, 35) Xa hasiˈranni noommo manna yaano, Qullaawu Maxaafi amanyootunni xuru nookkire ikkine heeˈrate daafira kulanno biddishsha harunsanno manna afiˈroommota buuxummo! Xa mixoˈya biifado giddicho hasiˈra ikkitukkinni Qullaawa Maxaafa seekke xiinxallate. Hakko daafira agure Neezerilaande higummo.

Neezerilaandete nooha Giroongeni yinanni katama iillate shoole barra haˈroommo. Hakkiicho hasiisannoere afiˈrate looso hasiˈra hanafummo. Mitto hanaatsimmate looso loonsanni mine mare looso hasiˈreemmota kulummota forme wonsheemmo gede kullie; hatte formera ammaˈnoˈya maatirono xaˈminoonni. Tenne formera “Yihowa Farciˈraasinchooti” yee borreessummo. Konni loosi anni wonshoommo forme nabbawe alba xiphi yiinota wodanchummo. Hakkiinni isi, “dowwole kuleemmohena” yiinoeha ikkirono kayi horonta didowwolino.

Wole hanaatsimmate looso loonsanni mine mare, loosu anni loosanno manna hasiˈrannoronna teˈee xaˈmummo. Isi rosu deerranna loosu ogimma leellishshanno taje xaˈmie. Konni albaanni haqqunni loonsoonni yowolo seekke biddi assoommota kulummosi.  Isi togo yiieta dhagge assiˈrummo, “Techonni looso hanafa dandaatto kayinni mitto coye afa hasiissannohe. Ani Yihowa Faciˈraasinchonna Qullaawu Maxaafi biddishsha harunseemmoha ikkoommo daafira, loosu bayicho mittu qarri kalaqamanno gede assattora dihasiˈreemmo.” Dhagge assiˈre iso laˈˈanni, “Anino Yihowa Farciˈraasinchooti!” yuummo. Isi umoˈyanna ereedaˈya lae Yihowa Farciˈraasincho ikkoommokkita afe, “Qullaawa Maxaafa ani xiinxalliseemmohena!” yiie. Anino hagiidhe maahoyye yuummo. Umo looso hasiˈranni marummo manchi dowwolinoekkihu mayiraatiro xa leellinoe. Yihowa wodaniˈya hasatto wonshanni nooe. (Far. 37:4) Konni rodiiwa mitto diro loosoommo. Hatte yannara isi Qullaawa Maxaafa xiinxallisinoe; gedensoonni Arfaasa 1974nni cuuame Yihowa Farciˈraasincho ikkoommo.

Mittu agani gedensaanni suwisaancho ikke soqqama hanafummo; tini lowo hagiirre afiˈreemmo gede assitinoe. Layinki aganira Ispeenete afiinni massangannita haarote xintantino gaamo kaaˈlate Amisterdaami haˈrummo. Ispeenetenna Porchugaalete afiinni manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa lowo geeshsha hagiirsiissannoe! Onkoleessa 1975nni baxxino suwisaancho ikke soqqamate qoosso afiˈroommo.

Mitto barra Ineeke yinanniti baxxitino suwisaancho Ispeenete afiinni assiˈneemmo gambooshshe daggu; ise dagginohu mitte Boliiviyunni dagginota Qullaawu Maxaafi rosaanchose egensiissankeraati. Ineekenna ani mimmito seekkine egennate mimmitoho borrote sokka borreessa hananfummo; shiima yanna gedensaanni mittu gari mixo noonketa wodanchinummo. Hakkiinni 1976nni adhamme 1982nni Giiliyaadi Rosi Mine 73^ki kifilera koyinseennanke haˈnummo yanna geeshsha, baxxitino suwisaano ikkine soqqammoommo. Soojjaati Afirikira soqqammeemmo gede gaamminketa dhagge assiˈnoommo hattono hagiidhinoommo; hakkiicho Keeniyaho Mombaasa yinanni katamira onte diro soqqammoommo! Hakkiinni 1987nni Taanzaaniyaho soqqammeemmo gede sonkinke; hatte yannara, hatte gobbara hoolle keeshshinoonniha sabbakate loosonke fajjine heeˈnoonni. Galagalle Keeniya hingammora albaanni hatte gobbara 26 diro soqqammoommo.

Konni rosinore naadanno mannira Qullaawu Maxaafi halaale rosiisa lowo hagiirre afiˈneemmo gede assitinonke. Lawishshaho Mombaasu katamira Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafoommo manchi doogote farciˈranni xaadoommoho. Isira lame metseetta uummosita isi, “Kuri nabbawe gudummoro ma asso?” yee xaˈminoe. Aantanno lamalara “Uullate Aana Hegerera Heeˈra Dandaatto” yaanno maxaafa xiinxallisa hanafummo; kuni maxaafi hakkawoyite Siwahiili afiinni xaalla fule no. Isi mittu diri gedensaanni cuuamino hattono woˈma yanna suwisaancho ikkino. Hatte yannanni kayise isinna minaamasi xibbe meddi yaanno manni heeshshonsa Yihowara sayise oye cuuamanno gede kaaˈlino.

Hagiirru noo heeshsho heeˈnannihu hiittoonniitiro umo huwatummo yannara, mitte baxxitino inqu afiˈrihu gedensaanni baˈannosikki gede seekke cuˈmirino daddalaanchi gede ikkoommohu gede asse hedoommo. (Mat. 13:45, 46) Wolootu hagiirru noo heeshsho heedhanno gede kaaˈlanni heeˈra hasiˈroommo. Muxxe minaamaˈyanna ani Yihowa mannisi hagiirru noo heeshsho heeˈranno gede asse maassiˈranno gara uminke heeshshonni laˈnoommo.