1. Yihowa ma assineemmo gede jawaachishinonke?

YIHOWA bagamannokki baxille lowo geeshsha naadanno. (Hos. 6:6, NW) Soqqamaanosino hatto assitanno gede jawaachishinonsa. Maganinke bagamannokki baxille naandeemmo gede jawaachishinonke. Kayinni hatto assinammora albaanni bagamannokki baxilli maatiro afa hasiissannonke.

2. Bagamannokki baxilli noosi manchi maa assanno?

² Bagamannokki baxilli maati? “Bagamannokki baxille” yitanno yaatto Qullaawa Borrote Haaro Alame Tiro giddo mite 230 basera no. Kuni baxilli maati? Mittu manchi bagamannokki baxilli noosiha ikkiro wole mancho lowo geeshsha baxanno hattono iso baxa diaguranno. Yihowa bagamannokki baxille leellishate taalle nookki lawishshankeeti. Konni birxichira Yihowa mannaho bagamannokki baxille leellishinohu hiittoonniitiro ronseemmo. Aananno birxichira, ninkeno mimmitoho bagamannokki baxille leellinshe Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmo gara ronseemmo.

3. Yihowa Musera ayimmasi xawisinohu hiittoonniiti?

³ Israeele Gibitsetenni fultuhunni shiima yanna gedensaanni, Yihowa Musera suˈmasinna akattasi kule ayimmasi xawisinosi. Togo yiinosi: “Ani Kaaliiqi [Yihowa, NW] maareemmohonna hanqoho muddameemmokkiho; mararaancho Maganooti; ammanamaˈyanna bagamannokkihu baxilliˈya batiˈraho.” (Ful. 34:6, 7) Yihowa tenne jawaachishshanno hedo coyiˈre, Musera bagamannokki baxillisi baxxinoha ikkinota kulinosi. Kuni baxilli maati?

4-5. (a) Yihowa ayimmasi xawisinohu hiittoonniiti? (b) Hiikkuri xaˈmuwa laˈneemmo?

 ⁴ Yihowa bagamannokki baxilli noosita calla ikkikkinni, ‘bagamannokki baxillisi batiˈra’ ikkinota xawisino. Tenne yaatto Qullaawu Maxaafi giddo wolewa lee bayichono qummi assinoonni. (Kir. 14:18; Neh. 9:17; Far. 86:15; 103:8; Iyu. 2:13; Yon. 4:2) Baalante basera tenne yaatto horoonsiˈnoonnihu Yihowara callaati; mannaho tenne yaatto horo dihoroonsiˈnoonni. Yihowa bagamannokki baxillesi konni garinni luphi asse kulasi dhagge diˈˈikkitanno? Isi bagamannokki baxille lowo geeshsha naadannoti dihuluullissannote. * Moote Daawiti aane noore coyiˈrinohu iseraati: Isi togo yiino: “Kaaliiqa! Bagamannokkihu baxillikki gordoho qasiˈrino.  . . Kaaliiqaˈya, bagamannokkihu baxillikki maalaˈlinanniho; mannu baalunku qoolikki caalira fooliishshiˈranno.” (Far. 36:5, 7) Daawiti gede Yihowaha bagamannokki baxille lowo geeshsha naandeemmo?

⁵ Hanni bagamannokki baxilli maatiro albinni roore huwatate lame xaˈmo laˈno: Yihowa bagamannokki baxille leellishannohu ayeooraati? Yihowahu bagamannokki baxillinni horo afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

6. Yihowa bagamannokki baxille leellishannohu ayeooraati?

⁶ Yihowa bagamannokki baxille leellishannohu ayeooraati? Qullaawu Maxaafi banxeemmohu lowo coyi noota lawishshaho, “baatto loosiˈra,” “woyinenna buuro,” “seejjo” hattono “egenno” banxeemmota kulanno. (2 Dud. 26:10; Law. 12:1; 21:17; 29:3) Ikkirono bagamannokki baxille leellinshannihu wole coyibbara ikkikkinni mannaho callaati. Yihowa bagamannokki baxille leellishannohu kayinni baalunku mannira diˈˈikkino. Isi konne baxille leellishannohu isi ledo muli jaaloomi noonsariraati. Maganinke jaallasira ammanaminoho. Isi insara dhagge ikkitanno hexxo uyinonsa hattono baxa diagurannonsa.

7. Yihowa baalanka manna baxannota leellishinohu hiittoonniiti?

⁷ Yihowa baalanka manna baxannota leellishino. Yesuusi Niqoodimoosi yinanni manchira togo yiino: “Maganu baattote aana noo manna baala baxino daafira, iso ammaˈninohu baalu hegere heeshsho afiˈranno gede ikkinnina baˈˈannokki gede, Maganu mitto Beettosi uyino.”—Yoh. 3:1, 16; Mat. 5:44, 45.

8-9. (a) Yihowa soqqamaanosira bagamannokki baxille leellishannohu mayiraati? (b) Kawiinni aanchine maa ronseemmo?

⁸ Aleenni kullinte gede, Yihowa bagamannokki  baxille leellishannohu isi ledo muli jaaloomi noonsa soqqamaanosira callaati. Moote Daawitinna masaalaanchu Daanieeli coyidhinori tenne leellishanno. Lawishshaho Daawiti togo yiino: “Bagamannokkiha baxillekki egentinoherira, . . . dirrisinsa. Kaaliiqi . . . waajjitannosirira baalaho, hegere geeshsha bagamannokkiha baxillesi leellishannonsa.” Daanieelino togo yiino: “Halaalaancho Magano Yihowa, ati baxxannoheriranna hajajokki agadhitannorira bagamannokki baxillekki leellishattonsa.” (Far. 36:10; 103:17; Dan. 9:4, NW) Tini qummeeshshuwa leellishshannonte gede, Yihowa soqqamaanosi iso egentinosinna waajjitannosi daafira hattono baxxannosinna hajajosi agadhitanno daafira bagamannokki baxillesi leellishannonsa. Yihowa bagamannokki baxillesi leellishannohu iso halaalunni magansidhannosirira callaati.

⁹ Yihowa isira soqqama hananfammora albaanni baalunku mannira leellishanno baxille ninkerano leellishinonke. (Far. 104:14) Ikkirono iso magansiˈneemmore ikkinoommo daafira bagamannokki baxillesino leellishannonke. Yihowa soqqamaanosi togo yee jawaachishinonsa: “Ani ate baxoommo baxilli kayinni hegerera kaajje heeˈranno.” (Isa. 54:10) Daawiti umisi heeshshonni lainonte gede, “Yihowa isira ammanantinore baxxino garinni towaatanno.” (Far. 4:3, NW) Yihowa baxxino garinni towaatannonketa afanke ma assineemmo gede assitannonke? Faarsaanchu togo yiino: “Egennaammu baalu konne coye huwatto; bagamannokkiha Kaaliiqi baxille wodanchito.” (Far. 107:43) Hanni tenne wodanaho wodhine ammanantinori Yihowa soqqamaano isi leellishannonsahu bagamannokki baxillinni horo afidhannota sase doogga laˈno.

10. Yihowahu bagamannokki baxilli hegereha ikkinota afanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? (Faarso 31:7)

¹⁰ Maganunnihu bagamannokki baxilli hegereho. Maganunnihu bagamannokki baxilli hegereha ikkinota Faarso 136te 26 hinge qummi assinoonni. Hanafote kiiro togo yitanno: “Shaqqado ikkinohura Kaaliiqa galattesi; bagamannokkihu baxillisino hegerehona.” (Far. 136:1) Kiiro 2 kayisse 26te geeshsha “bagamannokkihu baxillisino hegerehona” yitanno.  Wole gattino kiiro nabbambeemmo woyite, Yihowa agurikkinni batinye doogganni bagamannokki baxille leellishanno gari dhagge ikkannonke. Duucha hinge yinoonniti “bagamannokkihu baxillisino hegerehona” yitanno yaatto, Yihowahu mannisira noosi baxilli soorramannokkiha ikkinota buuxissannonke. Yihowa soqqamaanosi cincannonsata afanke lowo geeshsha jawaachishshannonke! Isi ammanante soqqantannosire baxa diaguranno; roorenkanni qarru iillannonsa woyite ledonsa ikkanno. Horo afiˈneemmo gara: Yihowa ledonke ikkannota afanke hagiidhineemmo gede assitannonke; qoleno qarru iillannonke woyite dandiine saˈˈate hasiissannonke jawaante afiˈneemmo gedenna heeshshote doogonni fulleemmokki gede kaaˈlitannonke.—Faarso 31:7 nabbawi.

11. Faarso 86:5 kultanno garinni, Yihowa gatona yaanno gede kakkayisannosiri maati?

¹¹ Maganunnihu bagamannokki baxillisi gatona yaanno gede kakkayisannosi. Yihowa cubbo loosino manchi maaro einotanna busha assootesi agurinota laˈˈanno woyite, bagamannokki baxillisi hakkonne mancho gatona yaanno gede kakkayisannosi. Faarsaanchu Daawiti Yihowa daafira togo yee borreessino: “Cubbinke deerrinni diqorichishannonke; saonke garinni dihanqannonke.” (Far. 103:8-11) Daawiti iillinosihu buutote qarrinni, tiiu bushiishiro mageeshshi geeshsha waadannoro afino. Ikkirono isi Yihowa ‘cubbonke agurate’ qixxaawinoha ikkinota wodanchino. Yihowa cubbo gatona yaanno gede kakkayisannosiri maati? Tenne xaˈmora dawaro Faarso 86:5 aana no. (Qummeeshsha nabbawi.) Daawiti huuccatto assiˈranni yiinonte gede, Yihowa gatona yaannonsahu woshshidhannosirira baalaho bagamannokki baxillesi leellishannonsa daafiraati.

12-13. Alba loonsoommo soˈrora tiiˈˈinke bushiishanni noonkeha ikkiro mayi kaaˈlannonke?

¹² Cubbo loonsummoro gaabba danchate ikkinnina bunshe diafidhino. Tini maaro eˈneemmo gedenna soˈronke biddi assiˈneemmo gede assitankera dandiitanno. Mite Maganu soqqamaano tiiˈˈinsa alba loossino soˈrora bushiishanni waadinonsa. Insa maaro eˈinohanna busha assootensa agurtinoha ikkiro nafa Yihowa gatona yaannonsakkihu gede assite heddanno. Aterano togoori macciishshamannoheha ikkiro, Yihowa soqqamaanosira bagamannokki  baxillesi leellishannonsata afakki kaaˈlitannohe.

¹³ Horo afiˈneemmo gara: Guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono Yihowara hagiirrunninna xalalu tiiˈˈinni soqqama dandiineemmo. Kuni ikkara dandaannohu “Beettisi Yesuusi mundee cubbu baalunni keereensitannonke” daafiraati. (1 Yoh. 1:7) Guuntete xeˈne hexxo mudhatto gede assitannohe woyite, Yihowa cubbo loosse maaro eˈannore gatona yaannotanna tenne assate quqquxamannota qaagi. Daawiti bagamannokki baxillinna gatona yaate mereero noo xaadooshshe xawisino gara wodanchi. Isi togo yiino: “Gordu baattotewiinni xeertiˈrinohu geeshsha, Kaaliiqi waajjitannosirira bagamannokkiha baxillesi hatto asse halashshi. Soojjaati galchimiwiinni fafinohu geeshsha, Kaaliiqi ninkewiinni cubbonke fafisanno.” (Far. 103:11, 12) Addanko Yihowa ‘maaro batiˈrate.’—Isa. 55:7.

14. Daawiti Maganunnihu bagamannokki baxilli agarooshshe ikkannonke gara xawisinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Maganunnihu bagamannokki baxilli ayyaanaamittete agarooshshe ikkannonke. Daawiti Yihowa huucciˈranni togo yiino: “Ati anera maaxameemmo dargaati; qarrunni agarattoe; gatisaanchimmakkinni gaangeessoottoe daafira, qoonqoˈya naggi asse faarsiˈreemmohe. . . . Kaaliiqa addaxxitannore kayinni maaro doyissitannonsa.” (Far. 32:7, 10) Biˈre hunda katama doyissine huxxinanni huxxi katamu giddo noo mannira agarooshshe ikkannonte gede, Yihowahu bagamannokki baxillino Yihowa ledo noonke jaalooma hunanno coyinni agarannonke. Hakkiino sae Yihowa bagamannokki baxillisinni isiwa shinqeemmo gede assannonke.—Erm. 31:3.

15. Yihowahu bagamannokki baxillinna golo ikkate mereero mayi xaadooshshi no?

¹⁵ Daawiti Maganu manni afiˈranno agarooshshe kulate wole lawishshano horoonsiˈrino. Isi togo yee borreessino: “Gargaraanchoˈya! Ati anera goloˈyaati; baxattoe [“bagamannokki baxille leellishattoe,” NW] Maganooti.” Daawiti lede togo yiino: “Kaaliiqi haleˈyaatinna goloˈyaati; mineˈyaatinna gatisaanchoˈyaati; iso addaxxe keere heeˈreemmo.” (Far. 59:17; 144:2) Daawiti Yihowaha bagamannokki baxille golu ledo heewisiisinohu mayiraati? Heeˈneemmo bayichi ikkihano ikkiro isi soqqamaano ikkinummo geeshsha, Yihowa isi ledo noonkeha muxxe jaalooma hunara dandaanno coye gargadhate hasiisannonkere baalare qixxeessannonke. Faarso 91te, tini adda ikkase buuxissanno hedo no. Tenne faarso borreessaanchi togo yiino: ‘Kaaliiqa, Ati qiishoˈyaatinna goloˈyaati.’ (Far. 91:1-3, 9, 14) Museno Yihowa golo ikkinota xawissanno hedo coyiˈrino. (Far. 90:1) Muse reyara shiima yannara albaanni lowo geeshsha jawaachishshanno hedo lede coyiˈrino. Togo yiino: “Hegere Magani godankeeti; hegereti cigilesino irkissannonke.” (Mar. 33:27) “Hegereti cigilesino irkissannonke” yitanno yaatto Yihowa daafira maa kultannonke?

16. Yihowa hiittenne lame doogganni kaaˈlannonke? (Faarso 136:23)

¹⁶ Yihowa golonke ikkiro beˈe diyineemmo. Mito woyite kayi hexxo mudhinammoranna shesho hoongammora dandiineemmo. Togoo woyite Yihowa kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? (Faarso 136:23 nabbawi.) Isi cigilesinni irkise kaaˈlannonke hattono sheshifachishannonke. (Far. 28:9; 94:18) Horo afiˈneemmo gara: Yihowa woˈmanka woyite irkisannonketa afanke isi lame doogganni kaaˈlannonketa qaangeemmo gede assitannonke. Umihunni, isi heeˈnummowano heeˈnummoro golo ikkannonke. Layinkihunni, baxillaanchu iimi Anninke ninke daafira lowo geeshsha hedanno.

17. Maganu bagamannokki baxillesi leellishannonke daafira maa addaxxa dandiineemmo? (Faarso 33:18-22)

¹⁷ Aleenni ronsummonte gede, qarru iillannonke woyite Yihowa isi ledo noonke jaaloomi baˈˈannonkekki gede kaaˈlannonketa addaxxa dandiineemmo. (2 Qor. 4:7-9) Masaalaanchu Ermiyaasi togo yiino: “Baˈnummokkinni gantoommohu, bagamannokkihu Kaaliiqi baxilli hegereha ikkino daafiraati; maarosino gooffannokkite.” (Erq. 3:22) Yihowa woˈmanka woyite bagamannokki baxillesi leellishannonketa addaxxa dandiineemmo. Korkaatuno Qullaawu Maxaafi, “Kaaliiqi ille waajjitannosirenna, bagamannokkiha baxillesi addaxxitannore laˈanno” yaanno.—Faarso 33:18-22 nabbawi.

18-19. (a) Dea hasiissannonkekki coyi maati? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁸ Dea hasiissannonkekki coyi maati? Yihowara soqqama hananfammora albaanni isi baalunku mannira leellishanno baxille leellishinonke. Ikkirono iso magansiˈneemmore ikkinoommo daafira bagamannokki baxillesino leellishinonke. Kuni baxilli Yihowa hegere cigilesinni irkisannonke gede assinosi. Yihowa woˈmanka woyite isiwa gamba yine heeˈneemmo gede assannonke hattono uyinonke hexxo wonshannonke. Isi hegerera jaallasi ikkine heeˈnammora hasiˈranno! (Far. 46:1, 2, 7) Hakko daafira, Yihowa iillannonke qarri ikkihano ikkiro isira ammanamme heeˈneemmo gede hasiissannonke jawaante aannonke.

¹⁹ Yihowa soqqamaanosira bagamannokki baxille leellishannohu hiittoonniitiro ronsoommo. Isi ninkeno mimmitoho bagamannokki baxille leellinshammora hasiˈranno. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne lowo geeshsha hasiissanno hajo ronseemmo.