1-2. Songote cimeeyye loossannohu ‘ayirradu loosi’ hiikkonneeti?

 SONGOTE soqqamaancho ikkite soqqantanni noottoha ikkiro, songote cimeessa ikkate hasiissanno guunte wonshate sharrantanni noottoha ikkara dandaanno. Konne “ayirrado” looso loosate mixo fushshiꞌra dandaatto?—1 Xim. 3:1.

² Songote cimeeyye loossanno loosi hiikkonneeti? Qanchoho albisa ikkite soqqantanno, roduuwa towaatatenna rosiisate diinaggaabbe loossanno, hattono coyidhannorinninna assitannorinni songo dhaabbanno. Qullaawu Maxaafi diinaggaabbe loossanno cimeeyye ‘elto ikkino mannaati’ yaannohu iseraati.—Efe. 4:8.

3. Mittu rodii songote cimeessa ikkate ikkado ikka dandaannohu hiittoonniiti? (1 Ximootewoosi 3:1-7; Tiito 1:5-9)

³ Songote cimeessa ikkate ikkado ikka dandaattohu hiittoonniiti? Songote cimeessa ikkate hasiissanno dandoonna loosoho qaxaramate hasiissanno dandoo mitte diꞌꞌikkitino. Loosoho qaxaramate, loosiisaanchikki hasiꞌranno dandoo heedhuhe geeshsha looso afiꞌra dandaatto. Songote cimeessa ikka hasiꞌrittoro kayinni sabbakatenna rosiisate dandoo calla diꞌꞌikkitanno. Umi Ximootewoosi 3:1-7 nna Tiito 1:5-9 kulloonnita Qullaawa Borro guunte wonsha hasiissannohe. (Qummeeshsha nabbawi.) Konni birxichira songote cimeeyye ikka hasidhannori assa hasiissannonsaha sase qara coye ronseemmo: insano, songote giddonna songote gobbaanni danchu suꞌmire ikkate, dancha lawishsha ikkitannore  maatete umo ikkate hattono uminsa fajjonni songote soqqamate.

DANCHU SUꞌMIRE IKKE

4. “Minshanniri nookkiha” ikkate yaa mayyaate?

⁴ Songote cimeessa ikkate “minshanniri nookkiha” ikka hasiissannohe; hatto ikkiro aye manchino bushu amanyooti noosi yee kassasannohekki daafira songote giddo danchu suꞌmi heeꞌrannohe. Qoleno ‘ammaninokki manni mereero danchu suꞌmi’ heeꞌrannohe gede assiꞌra hasiissannohe. Ammantinokkiri, ammanakki mishshara dandiitanno; kayinni ammanamoottoha ikkakki woy amanyootekki mishshanno gede assiꞌra dihasiissannohe. (Dan. 6:4, 5) Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Songote giddono ikko songote gobbaanni danchu suꞌmi nooe?’

5. ‘Dancha coye baxattota’ leellisha dandaattohu hiittoonniiti?

⁵ ‘Dancha coye baxattoha’ ikkiro wolootunnita dancha akatta illachishatto hattono togoo akatta noonsa daafira galatattonsa. Wolootaho dancha coye assa hagiirsiissannohe; wole agurina assa hasiissannohehunni saꞌe assatto. (1 Tes. 2:8) Kuni akati songote cimeeyyera lowo geeshsha hasiisannohu mayiraati? Korkaatuno insa songo towaattanninna uyinoonninsa looso loossanni lowo yanna sayissanno. (1 Phe. 5:1-3) Ikkirono wolootaho soqqante afidhanno hagiirri, agurtanno coye baala koꞌo hune rooranno.—Soq. 20:35.

6. ‘Wosina adhineemmore’ ikkate maa maa assa hasiissannonke? (Ibiraawoota 13:2, 16; misileno lai.)

⁶ Wolootaho, jaallakki ikkitinokkirira nafa dancha coye assatto woyite, ‘wosina adhattoha’ ikkakki leellishatto. (1 Phe. 4:9) Mitte borro wosina adhanno manchi daafira kultanni togo yitanno: “Wosinaho minisino wodanisino faꞌnama hasiissanno.” Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Wosina adheemmoha ikkoommota leellisheemmo?’ (Ibiraawoota 13:2, 16 nabbawi.) Wosina adhanno manchi baalunku mannira danchare assanno; konni manni giddo gamu angate anje noonsareeti, hattono diinaggaabbe loossannoreeti lawishshaho woradu aliidi laꞌꞌaanootinna lallawo shiqishate dagganno roduuwaati.—Kal. 18:2-8; Law. 3:27; Luq. 14:13, 14; Soq. 16:15; Rom. 12:13.

7. Songote cimeessi “woxeho hagaagannokkiha” ikkasi leellishannohu hiittoonniiti?

⁷ “Woxeho hagaagannokkiha.” Togo yaa maalaamittete coye calla illachisha dihasiissannohe  yaate. Dureessa woy buxichono ikkittoro, baalunku coyinni roore Maganu Gashshoote balaxisiisatto. (Mat. 6:33) Yannakki, woxekkinna wolqakki horoonsidhe Yihowa magansiꞌratto, maatekki towaatatto hattono songo kaaꞌlatto. (Mat. 6:24; 1 Yoh. 2:15-17) Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Woxe ma garinni laeemmo? Nooe coyinni kassi yeemmonso woxe afiꞌratenna jiro duuꞌnate sharrameemmo?’—1 Xim. 6:6, 17-19.

8. ‘Jilba saꞌꞌattokkihanna umokki qeeꞌlattoha’ ikkoottota leellishattoti mite doogga hiittenneeti?

⁸ ‘Jilba saꞌꞌattokkihanna umokki qeeꞌlattoha’ ikkiro, heeshshokki baalantenni bikkunniha ikkatto. Lawishshaho ita, aga, uddiꞌranna seesa hattono boohaarsha lainohunni quwa disaꞌꞌatto. Yihowa magansidhannokkiri heedhanno heeshsho diheeꞌratto. (Luq. 21:34; Yai. 4:4) Caacceessinannihe woyite nafa wodanaaꞌmite heeꞌratto. ‘Didimbatto’; ago quwa sae agannoho yinannihe gedeno diꞌꞌikkatto. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Heeꞌreemmo heeshsho jilba saeemmokkihanna umoꞌya qeeꞌleemmoha ikkoommota leellishshanno?’

9. Hayyicha ikkatenna ‘amanyoote agadhate’ ma assa hasiissanno?

⁹ ‘Hayyicha’ ikkittoro heeshshokki giddo assattohu mittu mittunku coyi daafira Qullaawu Maxaafiha xintu seera seekkite hedatto. Qullaawu Maxaafiha xintu seera seekkite hedakki wodancha afiꞌratto gedenna dancha doorsha doodhatto gede kaaꞌlitannohe. Mitto coye assate dimuddamatto. Hatteentenni, hasiissanno taje nooheronna teꞌee buuxatto. (Law. 18:13) Hatto assittoro Yihowa hedo ledo sumuu yaannoha dancha doorsha doodhatto. ‘Amanyoote agadhattoha’ ikkiro qinaawoottohanna saate ayirrisattoha ikkatto. Ammannannihanna biddishsha harunsattoha ikkoottota leellishatto. Kuri akatta danchu suꞌmi heeꞌrannohe gede kaaꞌlitannohe. Hanni xa dancha lawishsha ikkattoha maatete umo ikkatto gede kaaꞌlitannoheta mite Qullaawa Borro guunte laꞌno.

DANCHA LAWISHSHA IKKATTOHA MAATETE UMO IKKATE SHARRAMI

10. Mittu manchi ‘minisi manna seekke gashsha dandaannohu’ hiittoonniiti?

¹⁰ Mine kalaqiꞌroottohanna songote cimeessa ikka hasiꞌrattoha ikkiro, maatekki wolootaho dancha lawishsha ikkitannore ikka hasiissannonsa. Hakko daafira ‘minikki manna seekkite gashsha dandaattoha’ ikka hasiissannohe. Maatekki baxillunni towaatanna insara kaaꞌlannore assa hasiissannohe yaate. Tenne assate albisa ikkite maatekki ayyaanaamittete coye assitanno gede kaaꞌla hasiissannohe. Hatto assa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati? Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yiino: “Manchu minisi manna gashsha dandaannokkiha ikkiro, Maganu mine gashsha hiitto dandaanno?”—1 Xim. 3:5.

11-12. Mittu Kiristaanchi songote cimeessa ikka hasiꞌriro maatesi amanyooti dancha ikka hasiissannohu mayiraati? (Misileno lai.)

¹¹ Ooso iloottoha ikkiro, ‘oosokki kawajjaamma ikkitanno’ gede assiꞌra hasiissannohe. Insa baxillunni rosiisanna qajeelsa hasiissannohe. Wole oosonte gede insano hagiirraamma ikkanna godoꞌla baxxannoti egennantinote. Kayinni dancha gede qajeelsittonsaro insa hajajantannore, manna ayirrissannorenna danchu amanyooti noonsare ikka dandiitanno. Qoleno oosokki Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqidhanno gede, Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni heedhanno gedenna ayyaanaamittetenni lophite cuuantanno gede kaaꞌlate dandiittore baala assa hasiissannohe.

¹² “Afimala gede ikkatenninna hajajama giwatenni hemantannokkiti ammantino ooso noosiha ikka hasiissanno.” Mittu Yihowa Farciꞌraasincho ikkino qaaqqi jawa cubbo loosiro, tini annasi gawajjitannohu hiittoonniiti? Annu qaaqqosi qajeelsanna seejja huninoha ikkiro, isi songote cimeessa ikke soqqamate ikkado ikka hoogara  dandaanno.—Birra 15, 1996 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 21 gufo 6-7 lai.

SONGOTE SOQQAMA

13. Anja ‘egemmoottohanna naaxxattokkiha’ ikkoottota leellisha dandaattohu hiittoonniiti?

¹³ Dancha akatta noonsari labballu roduuwi songote atooteho. “Anja egemmino” manchi keeru baꞌꞌannokki gede assanno. Qoleno togoo manchi wolootu coyidhanno woyite macciishshanno hattono giddonsata afate woꞌnaalanno. Qullaawu Maxaafihu xintu seeri diigama hoogi geeshsha roore songote cimeeyye yitino hedora sumuu yaatto? ‘Naaxxattokkiha’ ikkiro wolootu mitto coye ati hasiꞌrootto garinni assitara diokkatto. Malu seyiro hendoonniri qinaannota afootto. (Kal. 13:8, 9; Law. 15:22) ‘Gibbo giwatto’ hattono ‘hanqoho dimuddamatto.’ Kaajjishshe dicoyiꞌratto woy sumuu yaa digiwatto; hatteentenni wodanaaꞌmatto hattono hayyotenni qolatto. Keere baxattoha ikkootto daafira coyi shota ikkannokki woyite nafa keere kalaqate dandiittore baala assatto. (Yai. 3:17, 18) Shaqqillunni coyiꞌrakki wolootu akati lawishshaho gibbannonkeri akati nafa soorramanno gede assitara dandiitanno.—Eje. 8:1-3; Law. 20:3; 25:15; Mat. 5:23, 24.

14. “Haaro ammanaancho” ikka hooganna “halaalaancho” ikkate yaa mayyaate?

¹⁴ Songote cimeessa ikkate shoomamanno rodii, “haaro ammanaancho” ikka dihasiissanno. Cuuamittonkunni lowo diro ikka hasiissanno yaa ikka hoogirono, gikki yootto Kiristaancho ikkate kayinni yanna hasiissanno. Songote cimeessa ikkattora albaanni, Yesuusi gede umokki heeshshi assattohanna wole looso uyinahe geeshsha Yihowa agadhattoha ikkoottota leellisha hasiissannohe. (Mat. 20:23; Fil. 2:5-8) Yihowawa gamba yite heedhenna isiha keeraancho biddishsha harunsite hattono isi dirijjitesi widoonni aanno biddishsha harunsite, “halaalaancho” woy ammanamoottoha ikkakki leellisha dandaatto.—1 Xim. 4:15.

15. Mittu rodii songote cimeessa ikkate lallawo shiqishate fushshiꞌrinoha ikka hasiissannosi? Xawisi.

¹⁵ Qullaawa Borro, albisa ikkite soqqantannori ‘rosiisa dandiitannore’ ikka hasiissannonsata xawisse kultanno. Togo yaa lallawo shiqishate  fushshiꞌroottoha ikka hasiissannohe yaateni? Deeꞌni. Batinye cimeeyye lallawo shiqishate fushshidhinore ikka hooggurono, sabbakkanno woyite dancha gede rosiissanno hattono roduuwa danchu garinni towaattanno. (1 Qorontoosi 12:28,29 nna Efesooni Sokka 4:11 ledo heewisiisi.) Ikkirono rosiisate dandookki woyyeessiꞌrate woꞌmanka woyite sharrama hasiissannohe. Rosiisate dandookki woyyeessiꞌra dandaattohu hiittoonniiti?

16. Rosiisate dandookki woyyeessiꞌra dandaattohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹⁶ “Rosino coyinni kaajje heeꞌrannoha ikkona.” Rosiisate dandookki woyyeessiꞌrate, rosiisatto rosinna amaalatto amaale Qullaawu Maxaafi aana xintantinota ikkitanno gede assi. Qullaawa Maxaafanna borruwanke seekkite xiinxalli. (Law. 15:28; 16:23) Xiinxallatto woyite qummeeshshu hedo loosu aana hosiisa dandaatto gede borruwanke giddo ma garinni xawinsoonniro seekkite wodanchi. Rosiisatto woyite mannu wodanira coanno garinni rosiisate sharrami. Woꞌnaalshu noonsa cimeeyye amaaꞌlite kultannohe hedo loosu aana hosiisittoro rosiisate dandookki woyyeessiꞌratto. (1 Xim. 5:17) Songote cimeeyye ammanate roduuwansa ‘rosiissannore’ woy jawaachishshannore ikka hasiissannonsa; ikkirono insa mito woyite amaala woy ‘seejjano’ hasiissannonsa. Songote cimeeyye tenne assitanno woyite woꞌmanka woyite shaqqillunni assa hasiissannonsa. Shaqqadonna baxillaancho ikkittoro hattono rosiisatto rosi Maganu Qaali aana xintaminoha ikkiro, Bayiru Rosiisaanchi Yesuusi lawishsha harunsatto daafira worba rosiisaancho ikkatto.—Mat. 11:28-30; 2 Xim. 2:24.

SHARRAMA AGURTINOONTE

17. (a) Songote soqqamaano sharrama agurtannokki gede kaaꞌlannonsari maati? (b) Songote cimeeyye labballo roduuwa shoomate hasaabbanno woyite heda hasiissannonsa coyi maati? (“ Labballo Roduuwa Shoomate Hasaabbinanni Woyite Dhukaꞌne Affinoonnire Ikke” yitanno saaxine lai.)

¹⁷ Mite songote soqqamaano, songote cimeeyye ikkate wonsha hasiissannonsa guunte xiinxallituhu gedensaanni, tennera horo ikkadda ikkitinokkihu gede assite heddara  dandiitanno. Ikkirono Yihowano dirijjitesino kuri akatta guutu garinni leellisha hasiissannoꞌne yitannokkita qaagge. (1 Phe. 2:21) Kuri akatta lossidhinanni gede kaaꞌlannoꞌnehu wolqaataamo Yihowa ayyaanaati. (Fil. 2:13) Roorenkanni woyyeessiꞌra hasidhinanni akati no? Tennera kaaꞌlannoꞌne gede Yihowa huuccidhe. Hakko akata xiinxalle; hattono woyyeessidhinanni gara kulannoꞌne gede mitto songote cimeessa amaaꞌle.

18. Baalanti songote soqqamaano ma assitanno gede jawaachinshoonninsa?

¹⁸ Ninke baalunku, songote cimeeyye ikkite soqqantanni noo roduuwino konni birxichira kulloonni akatta lossiꞌrate sharrama agurroonke. (Fil. 3:16) Ati songote soqqamaanchooti? Ammanate roduuwikkira albinni roore soqqamate sharrama agurtooti! Albinni roore Yihowaranna songote soqqamate Yihowa qajeelsannohenna quxannohe gede huucciꞌri. (Isa. 64:8) Yihowa songote cimeessa ikkate assattore baala maassiꞌrohe.