Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

HEESHSHOTE XAGGE

Olu Yannarano Keeru Yannarano Yihowa Jawaachishinonke

Olu Yannarano Keeru Yannarano Yihowa Jawaachishinonke

Pooli: Lowo geeshsha hagiidhinoommo! Bocaasa 1985 Galchimi Afirikira Layibeeriyaho mite yine misiyoone ikkine soqqamate haꞌnanni heeꞌnoommo. Haꞌnanni heeꞌnoommo horophilli Senegaalete dirri. Aani, “Mitte saate haꞌnummohu gedensaanni Layibeeriya iillineemmo!” yitu. Hakkiinni, “Layibeeriya haꞌranni noo manni horophillunni fula hasiissannonsa. Layibeeriyaho mannu gashshooteho finqillanni noo daafira hakkiira haꞌra didandiineemmo.” Tonnu barri geeshsha Senegaalete heedhanno misiyoonootiwa keeshshinummo. Hakko lowo manna shinanni heeꞌnoonnitanna gashshootu mannu mininni fulaakki gede hajajinota hattono fulannoha ikkiro bayichonko tokkonse shinannita kulanno duduwo macciishshinummo.

Aani: Ninke gawajjanno coye lowo geya qorophineemmoreeti. Isinni anjeꞌyanni kayise mannu waajjaleette yaannoe. Doogo tayise saꞌꞌa nafa waajjeemma! Ikkirono gaammoonninkewa haꞌrate murciꞌnoommo.

Pooli: Aaninna ani ilammoommohu Galchimi Ingilaandera mittu qooxeessiraati. Lamunku layinki dirimi roso gundanni heeꞌnenni suwisaano ikkine soqqama hananfoommo; anniꞌyanna amaꞌya hattono Aani ama suwisaano ikkineemmo gede lowo geya jawaachishshinonke. Ninke woꞌma yanna soqqansho soqqama hasiꞌnoommo; insa tennera baasa kaaꞌlitinonke. Tonaa honsu diriꞌyanni Beeteelete soqqamate qoosso afiꞌroommo; hakkii 1982nni adhammummohu gedensaanni Aanino Beeteele eꞌino.

Giliyaadi Rosi Mine maassammoommo yanna Wocawaaro 8, 1985

Aani: Beeteele lowo geeshsha banxoommo; kayi woꞌmanka woyite hasiꞌneemmohu sabbakkannori roore hasiissannowa haꞌne soqqamate. Beeteelete bashsho misiyoone ikkite soqqantino roduuwi ledo loosanke tini hasattonke lexxitanno gede assitino. Sasu diri geeshsha hashsha hashsha tenne daafira bande kulle Yihowa huucciꞌnoommo; hakkii 1985nni Giliyaadi Rosi Mine 79ki kifile eꞌne ronseemmo gede koyinsinketa lowo geya hagiidhinoommo! Galchimi Afirikira Layibeeriyaho soqqammeemmo gede gaamminke.

AMMANATE RODUUWINKE BAXILLI JAWAANTE IKKINONKE

Pooli: Layibeeriya haꞌra fajjinita hakkiira haꞌrannoha umi horophilla giddinummo. Hakkiicho mannu xaano waajjella no; qoleno hawarro gobbara fullannita difajjinoonni. Dikkote hedeweelcho makeenu lowo geeshsha luulanno woyite nafa mannu mase qece yaanno. Wodanaaꞌmate hashshu kiiro Faarsote maxaafa nabbambeemmo. Ikkirono soqqanshonke lowo geeshsha banxoommo. Aani qanchoho misiyoone ikkite soqqantanno; ani kayinni Jooni Charuuki a yinanni rodii ledo Beeteelete looseemmo. Isiwiinni lowore rosoommo; korkaatuno isi Layibeeriyaaho lowo yanna heeꞌrinohura roduuwinke qarranna insa noo gara seekke afino.

Aani: Layibeeriya mulenni lowo geeshsha banxoommohu mayiraati? Hakko noo roduuwanke banxoommo daafiraati. Insa lowo geeshsha baxxannonketa leellishshino hattono ammanantinoreeti. Insa ledo dancha jaalooma kalaqiꞌnoommo; insa ninkera maate ikkitinonke. Insa amaaltinonke amaale ayyaanaamittetenni jawaanteemmo gede kaaꞌlitinonke. Hakko soqqansho lowo geeshsha hagiirsiissanno. Qaete anni hasaawa mulenni agurre haꞌniro hanqara dandaanno! Mannu dooggate Qullaawu Maxaafi daafira kayise hasaawanno. Konnira insa ledo hasaawa hanafa qarra diꞌꞌikkitanno. Batinye Qullaawu Maxaafi rosaano noonkehura insa baalanka xiinxallisa shota diꞌꞌikkitinonke. Dhagge ikkanno qoqqowooti!

WAAJJISHANNORI HEEꞌRIRONO JAWAANTE AFIꞌNOOMMO

Roduuwu, darante Layibeeriyu Beeteele dagginore towaattanni no 1990

Pooli: Shoolu diri geeshsha mito geeshshi keere afiꞌnummohu gedensaanni 1989 dagate gaanci kai; tini lowo geeshsha masissinonke. Gashshooteho finqilino manni Maaja 2, 1990nni Beeteelete qooxeessa horre amadino. Sasu agani geeshsha Beeteelete gobbaanni noo manni ledo hattono maatenkenna qara biirora noo roduuwi ledo xaada didandiinoommo. Hakko finqille batidhino, sagalete anje no qoleno meyata giddeessine seyantanni. Kuni qarri 14 diri geeshsha diuurrino; hattono hatte gobba baasa gawajjino.

Aani: Mite gaꞌre wole gaꞌre ledo qasantanni mimmito shitanno. Marriwa baala massara qodhitinori rosaminokki garinni uddidhino olanto woꞌmitino; insa minna eꞌanni hasidhinore baala adhite hadhanno. Insa giddo mitootaho manna shaa lukkuwa gorrate gedeeti. Duucha woyite keellaho agarte saꞌꞌanno manna shite duuntanno; Beeteelete qooxeessira nafa hatto assitanno. Mito roduuwankeno shinoonni; insa giddo lamu misiyoone ikkite soqqantannoreeti.

Roduuwu heeshshonsa qarru giddo tugge, shinara hansanni heeꞌnoonni gaꞌre wido ikkitino roduuwa maaxxe gatissino. Misiyoonootunna Beeteelete soqqantanno roduuwino hatto assitino. Darante dagginori mitu roduuwi Beeteelete umi fooqera woroonni noo bayicho galtino; wolootu kayinni umi fooqera ninke ledo galtino. Mitte lamalu manni noo maate ninke ledo galtino.

Pooli: Barru baala finqila olanto, manna maanxoommoronna teꞌee laꞌꞌate Beeteele dagganno. Shoole manna agaraano assine worroommo: lamu maskootete widoonni laꞌanno, lamu kayinni waalchu gobbaanni agartanno. Gobbaanni waalcho agarte noori lamu roduuwi angansa albaanni qolturo, gobba keereho yaate. Kayinni insa anga badhera qolte uurrituro, hanqe fuu yiinohu finqilu manni daanni noo daafira, maskootete widoonni noori bayichonkonni roduuwa maaxxanno.

Aani: Lowo lamala gedensaanni hanqinohu boodu manni giddetenni Beeteele ei. Hakkiinni aninna mitte rodoo biso hayishshiꞌnanni kifile eꞌneenna saanqa cufumma. Hakko maaxammanniti ruukkashsho saaxine no. Rodoo konne ruukkashsho bayicho eꞌe maaxantu. Hakkii massaara qodhinohu finqilino manni ninke heeꞌnoommowa umi fooqe dayi. Insa hanqitinori dagge saanqa luushshite gangantu. Pooli, “Minaamaꞌya biso hayishshidhanni no” yee eꞌaata hoolate woꞌnaali. Rodoo eꞌe maaxantino saaxine cufummata, saaxine qaqaꞌa yitu; hakkiinni uduunne biddi biddi assanni keeshshummata, massitanni keeshshitino yite huluullantannota afoomma daafira mase qece yuumma. Saanqa hiitto asse faneemma? Kaaꞌlannoe gede Yihowa wodaniꞌyanni eeggifate huucciꞌrumma. Hakkiinni saanqa fane ikkummata ikke wodanaaꞌme insa daae yuumma. Hakkiinni insa giddonni mittu ane xiiwe sae, saaxinenniwa mare baalankare fanfane lai. Isi hase afinori nookki daafira dhagge assiꞌrino. Isinna ledosi noori wolootu wole kifillanna wole bayicho marte hassu. Kayinni xaano mittore diaffino.

HALAALU XAWAABBI XAWA DIAGURINO

Pooli: Boodu agani geeshsha sagale hoonge qarrammoommo. Kayinni lubbotenni wortinonketi ayyaanaamittete sagaleeti. “Qursenke” soodo magansiꞌra callate; soodo magansiꞌra baalunkura jawaante ikkitinonke.

Beeteelete sagalenna wayi goofiro, ninkeno wolootuno hasiꞌnanni gobbara fulanke digattanno; hatto ikkiro Beeteelete maaxante noo roduuwanke shinansara dandiinanni. Yihowa duucha hige dhagge ikkanno garinni hasiise noonkere oye kaaꞌlinonke; isi towaatinonke hattono waajja qeeꞌlineemmo gede kaaꞌlinonke.

Alamete ikkito tunsitanni hadhu kiiro, halaalu xawaabbi waraꞌa yee xawanni haꞌrino. Roduuwinke duucha higge heeshshonsa gatisiꞌrate xooqqinoha ikkirono, ammanansa dishoshshoggitino hattono wodanaaꞌmite heedhino. Mitu roduuwi kuni oli ‘quuxxote qarrira qixxaabbanno gede’ assinonsata coyidhino. Songote cimeeyyenna wedellu labballu roduuwi ammanate roduuwansa kaaꞌlate worbimmatenni dandiiture baala assitino. Darante wole qooxeessa hadhino roduuwi mimmito kaaꞌlitino, haaro soqqanshote qoqqowo qixxeessidhino, hattono affurinni dubboho Gambooshshu Addaraashe qixxeessidhino. Gambooshshu tenne qarrissanno yannara jawaante ikkinonsa; hattono sabbaka qarra dandiite saꞌanno gede kaaꞌlitinonsa. Roduuwaho sonkoonninsa sagale, uduunnenna wolere uyinanna insa uduunne agurte sabbakate hasiisannonsa borsa xaꞌmidhuta dhagge assiꞌnoommo. Dadillinohunna hexxo mudhino manni dancha duduwo macciishshino. Kuni manni ammanate roduuwinke hagiirraammanna faasiiqoota ikkitinota laiti dhagge assiꞌrino; roduuwinke hattenne tunsichu yanna baalate caabbicho ikkitino. (Mat. 5:14-16) Roduuwinke diinaggaabbe sabbakkino daafira mitu finqilu manni nafa roduuwanke ikkino.

YIHOWA DADILLINUMMO WOYITE JAWAANTE UYINONKE

Pooli: Mito woyite Layibeeriyunni haꞌra hasiissinonke; sase hinge boode yanna keeshshate, lame hinge kayinni mitto mitto diro keeshshate haꞌnoommo. Mitte misiyoone ikkite soqqantanno rodoo Layibeeriya agurre haꞌnummo woyite hiitto ikkinoommoro xaphi assite kultanni togo yitino: “Giliyaadi Rosi Mine roduuwanke woꞌmu wodaninkenni banxeemmo gede rosiinsoonninke; qoleno hatto assinoommo. Konnira roduuwinke togoo qarri giddo heedheenna insa agurre haꞌra lowo geya xissiissinonke.” Kayinni qooxeessaho noote wole gobbuwara heeꞌne Layibeeriyaho loonsanniha sabbakate looso kaaꞌla dandiinoommo daafira hagiidhinoommo.

Hagiirrunni Layibeeriya hingoommo, 1997

Aani: Onkoleessa 1996nni shoole ikkine sinu biiro makeeninni haꞌnanni heeꞌnoommo; makeenu giddo Layibeeriyu gobbara loonsannihu sabbakate loosi daafira kultanno mashalaqqe amaddino woraqatta no. Katamaho wole widoonni nooha gawajjannori nookki bayicho haꞌra hasiꞌnoommo; kuni bayichi 16 kiilo meetire xeertiꞌre nooho. Bayichonkonni hakko qooxeessa finqilino manni siꞌꞌi. Insa hanqite massara iima qolte tokkosse uurrissenke ninke sasenka makeenu giddonni fushshite Pooli makeenu giddo heeꞌreennanni haadhe hadhu. Manse jalli yinoommo. Hakkiinni Pooli alba madiꞌrinohu hedeweelcho ninkewa hige dayi. Umi qara iso tokkosse gantino yine hendoommo; kayinni tokkonse gannoommero uurre haꞌra dandaannokkita wodanchinummo. Iso mittu finqilu olamaanchi makeenu giddonni fulanno gede xiiwanni ganinosi. Maganu assa gede isi hakkeya dimadiꞌrino.

Mulenke mase jajjarino manna hogowinohu olantote makeeni no. Makeenaho kaxxinanninna amaxxinanni bayichi dino. Makeena kadanni noo manchi iima buuwisanni noo daafira umbe hoonge gantoommo. Kayinni isi makeena uurrisanno gede huucciꞌnummota uurrisa giwino. Ikkinummota ikkine iillinoommo; kayinni makeenunni dirrinummoti lowo geya daafurroommo hattono manse quubbi yinoommo.

Pooli: Uddiꞌnoommota xurtinotanna daddadhantino uddano agurranna woluri mitturino dinonke; mimmito laꞌne lubbotenni gantoommo gara dhagge assiꞌnummo. Xiyyitunni duucha hinge gannoonni horophilli mule gobba gonxummo; kuni horophilli layinki barra Seraaliyone haaꞌre haꞌrinke. Lubbotenni gantoommo daafira hagiidhinoommoha ikkirono, ammanate roduuwinke daafira lowo geeshsha yaandoommo.

HENDOOMMOKKI QARRA DANDIINE SAꞌꞌATE JAWAANTE AFIꞌNOOMMO

Aani: Seraaliyonete Beeteele keerunni iillinummo; hakko roduuwu dancha gede towaattinonke. Kayinni hedeweelcho bashsho ikkinore hedanni yaada hanafumma. Barru baala, gawajjannorilla kalaqami yee waajjeemma; qoleno garunni heda didandoomma, baalunku coyi haaqee lawannoe. Duucha woyite hashsha waajje huxiꞌranni mase kaeemma; foola qarra ikkitannoe. Pooli hanqafe amadeꞌꞌe Yihowa huuccanno. Huxiꞌra aguramma geeshsha faarso mitteenni faarsineemmo. Wodana difayyeemma hattono xaate misiyoone ikke soqqama didandeemma yee hedoomma.

Hakkiinni aane ikkinore horo dihaweemma. Hatte lamalara lame metseete uyinoonninke. Mitte Ella 8, 1996 Baqqi Yiiyye! yinanni metseeteeti. Metseetete, “Masisanno Coye Dandee Heeꞌra” yaanno birxichi no. Iillanni nooe coyi maatiro xa wodanchoomma. Layinkiti Onkoleessa 15, 1996 Agarooshshu Shaeeti; tenne metseetera “Insa Jawaante Afidhinohu Hiikkiinniiti?” yaanno birxichi no. Tenne Agarooshshu Shaera qoola hiiqqamino billaachi misile no. Kuni birxichi billaachu qoola hiiqqamirono sagaꞌlanna buuwa dandiinonte gede, ninkeno xissiisannonkeri heeꞌrirono Yihowa ayyaani kaaꞌlannonke daafira woꞌmanka woyite woloota kaaꞌla dandiineemmota kulanno. Tini Yihowa hasiissannoe yannara uyinoete jawaachishshanno sagaleeti. (Mat. 24:45) Tenne daafira seekke xiinxallaꞌyanna togoota wole birxichuwa maareekkiꞌraꞌya kaaꞌlitinoe. Gale hose albi geeshsha waajjanna masa agurumma.

YIHOWA HAAROTE UYINOONNINKE LOOSO MAAHOYYE YINE ADHINEEMMO GEDE KAAꞌLINONKE

Pooli: Qaenke Layibeeriya hingeemmo woyite lowo geeshsha hagiidhineemmo. Uyinoonninke looso loonsanna 2004nni 20 diro meddi yiinonke. Olu uurrino. Hakkiicho sinu biiro minate hendoonni. Kayinni hedeweelcho wolewa soqqammeemmo gede gaamminke.

Tini shota diꞌꞌikkitinonke. Layibeeriyaho noore ammanate roduuwanke lowo geeshsha banxeemmo; agurre haꞌnummoro hiitto ikkine dandiineemmo? Konni albaanni muxxe maatenke agurre Giliyaadi haꞌnummo woyite Yihowa maassiꞌrinonke gara huwantoommo daafira xaano uyinoonninkeha haaro looso adhate maahoyye yinoommo. Xa gaammoonninkehu Layibeeriyu mule noo gobbara Gaanahooti.

Aani: Layibeeriyunni haꞌnummo woyite lowo geya wiꞌlinoommo. Firanki yinannihu geedhinohu hayyichu rodii togo yiinketa dhagge assiꞌnoommo: “Ninke hawa hasiissannoꞌne!” Isi lede togo yiino: “Ninke horo habbinannikkita anfoommo; kayinni haarote uyinanniꞌne looso woꞌmu wodaniꞌnenni loosa hasiissannoꞌne. Konne looso uyinoꞌnehu Yihowaati; hakko daafira hakko heedhanno roduuwa kaaꞌlate illachishshe.” Haarote marreemmo gobbara noori shiimu roduuwilla affinonke; qoleno hatte gobba bude diegenninoommo; kuni rodii coyiꞌrino hedo iillannonke qarra dandiine saꞌneemmo gede jawaante ikkitinonke.

Pooli: Ikkirono, Gaanaho noota haaro ayyaanaamittete maatenke mulenni banxoommo. Hakkiicho Yihowa Farciꞌraasine lowoti no! Kuri haaro jaallankewiinni kaajje uurratenna ayyaanaamittetenni jawaatate daafira lowore ronsoommo. Hakkiinni Gaanaho 13 diri geeshsha soqqammummohu gedensaanni xaano hedeweelcho wole looso uyininke. Soojjaati Afirikira Keeniyuunnite sinu biirora soqqammeemmo gede koyinsinke. Alba soqqammoommowa heedhannori ammanate roduuwinke lowo geeshsha qalli assitinonkeha ikkirono, Keeniyaho heedhannori ammanate roduuwinke ledo mulenni jaalooꞌminoommo. Hattono xa hakkiicho sabbakkannori roore hasiissannohu halaꞌladu qoqqowira soqqammanni heeꞌnoommo.

Galchimi Afirikite sinu biiro qoqqowira heedhannori boode jaallanke ledo kaoommo foto, 2023

ALBITA QAANGEEMMO WOYITE

Aani: Lowo diro baasa maseemmanna waajje huxiꞌreemma gede assanno coyi iillinoe. Gawajjannori noo qooxeessira heeꞌnoommo hattono buutote qarri iillinonke; tini dhiwammeemmonna lowo geeshsha waajjine hexxo mudhineemmo gede assitinonke. Yihowa maalaletenni konni qarrinni gatisannonke yine dihendoommo. Xa nafa massaara tokkonsanna macciishsheemma woyite godowa dhiwannoe hattono anga qimaxaxxitannoe. Kayinni Yihowa ninke jawaachishate qixxeessannore baala addaxxa hasiissannoeta rosoomma; lawishshaho isi ammanate roduuwanke uyinonke. Qoleno ganyine ayyaanaamittete coye assineemmo woyite, Yihowa uyinoonninke looso loosa agurreemmokki gede kaaꞌlannonketa wodanchoomma.

Pooli: Mitootu, “Uyinoonnihe looso baxootto?” yite xaꞌmitannoe. Mitte gobba biifado kayinni gaancunna gawajjanno coyi batiꞌrinota ikkitara dandiitanno. Ikkina roore banxeemmo coyi maati? Muxxe ammanate roduuwankeeti. Lophinoommo gari addi addiha ikkirono hedonke kayinni mittete. Sonkoonninkehu roduuwanke jawaachinsheemmo gedeeti yine hendoommoha ikkirono, noore coyiꞌniro kayinni insa ninke jawaachishshinonke.

Bayichunni bayicho haꞌnummo kiiro Yihowa xaa yannara maalale loosanna laꞌnoommo. Tini maalale ammanate roduuwankeeti. Songote miilla ikkine heeꞌnummo geeshsha marrummowa baala maatenna qae noonke. Woꞌmanka woyite Yihowa addaxxineemmoha ikkiro, isi hasiisannonkere asse jawaachishannonketa dihuluullammeemmo.—Fil. 4:13.

a Badheessa 15, 1973 Agarooshshu Shaera (Ingilizete Afoo) fultinota, “Maganunna Kiristoosi Assitinoerira Galaxxeemmonsa” yitannota Jooni Charuukita heeshshote xagge lai.